Suuttuminen ja tavaroiden paiskominen

[Topah]

Tässä on jo pari suht kuumottavaa välikohtausta ollut naikkosen kanssa, kun on vahingossa päässyt sammakoita suusta. Ei mitään hirveän vakavaa, mutta loukkaavaa kuiteskin.

Ihmetyttää kuiteskin se, että nainen viskoo tavaroita kuin mielipuoli ja äskenkin meni hotellin yks lamppu paskaks ja itse sain sandaalista.

Mikäs tämä tavaroitten heittely oikein on. Onko tämä yleinenkin ongelma, vai olenko nyt mielipuolen seurassa? Tiedän kyllä, että on oma syy kun sanon jotain puolihuumorilla. Ei pitäis sanoa, mutta kun joskus aina tulee omasta mielestä joku hyvä juttu. :D Se muuttuu kuiteskin mayhemiksi.

Onko muilla kokemuksia tavaroita heittelevistä ihmisistä, tai heitteletkö itse kun suutut?

 

[modified]

Jos sanat loppuu kesken, niin silloin ihminen ottaa kättä pidempää pidempää avuksi tai käy käsiksi. Sanan säilä on miekkaakin terävämpi.

 

[fighter89]

heitä takaisin, niin loppuu paiskominen:lol2:

 

[Halo]

Jos oon ihan suunniltani ja tavattoman vittuuntunut, niin saatan heittää jotain ei-rikkoutuvaa seinään, kuten kengän tms. Kerran vielä teini-iässä suutuksissani potkaisin kaapin oven rikki, ja useammin kuin kerran siivoilin käsivoiteita katosta ja seiniltä kun olin heittänyt rasvapurkin seinään, nykyään valkkaan kyl aina sellaset esineet (ja seinät) jotka ei hajoa :D Se heittely kyllä auttaa vitutukseen, en tiedä mikä siinä on. En kuitenkaan IKINÄ käyttäydy tolleen kun muita ihmisiä on paikalla, vaan omissa oloissani. Useimmiten mieliala on liitoksissa PMSään

 

[pikkuarska]

On kai tollasia ihmisiä nähty usein ja onhan tota kai joskus nuorempana itsekin viskannut jotakin seinään..

Tuskin nyt kovinkaan erikoista jos ei ihan alituiseen tapahdu...

Tulee kyllä helposti kalliiksi!

 

[Kas-vain]

Itse ole muutaman kerran huomannut heittäneeni tavaroita (kirja, tyyny jne.) tyttöystävääni kohti kun sen verbaalinen pahoinpitely ja ylivoimaiset psykologiset vittuilukeinot on käyneet aivan sietämättömiksi. Mitään ei ole hajonnut eikä edes mustelmia tullut. Jotenkin vaan saanut vaistomaisen reaktion heittää jollain ja huomauttaa että "nyt se saatanan turpa kiinni!".

 

[D.W.A.M]

Taitaa olla enemmänkin naisten juttuja. Minä en heitä niin mitään. Vägivalta sucks.

 

[hookoo]

Vaikka kuinka hermot menisi niin tavaroita ei pidä alkaa viskomaan. Tuskin se hullun hommaa on mutta kai kotikasvatuksesta kiinni.

En voisi edes kuvitella miten olisin saanut huutia jos olisin lapsena heitelly tavaroita.. Varmaan muutto edessä saman tien. :urjo:

 

[Leka]

Kerran oli jotain ongelmaa yksikseni ja päädyin heittämään kengän seinään. Siinä on vieläkin sellainen 10cm pituinen 1-3cm paksu musta viivarykelmä mitä en saa pois. :jahas:

 

[Pex31]

Tuossa lähialkossa sattui eräs nais ihminen riehaantumaan seuralaiselleen ja sopivasti mallasviskien kohdalla . Toivottavasti oli varakasta mallia, kun niistä vahingoista ei ihan parilla satasella selviä.

 

[HITB]

Kerran vuosia sitten, kun oli logitechin langaton hiiri käytössä ja se oli jo takkuillut melko pitkän aikaa, kunnes se alko kunnolla jökkkimään, niin paiskasin hiiren täysillä takkahuoneen lattialle. Se oli sen hiiren tarina. :D

Muuten en ole tavaroita pasikinu, taitaa olla juurikin naisten juttuja tommoset.

 

[Gillyanne]

Ikinä en ole heittänyt mitään, vaikka miten olisi v*tuttanut. Enkä myöskään potkinut/lyönyt seiniä tms. En vain osaa purkaa kiukkuani fyysisesti (ja ihan hyvä niin).

 

[Pexi_]

Mä aina välillä hakkaan näppistä jos esim. joku peli menee huonosti. Tosin useammin vaan kiroilen kovaäänisesti (asun yksin). Ihmettelen oikeasti ettei kukaan naapuri ole soittanut vielä poliiseja. Esim. äsken asentelin digiboksia niin tuli kiroiltua "hieman".

 

[D.Yates]

En ole esipuberteetin jälkeen kyllä mitään viskonut tai muutenkaan erityisesti rähjännyt. Naisten heittelemiä laseja sun muita on kyllä väistelty. Oliskohan kyseinen käytös liityksissä henkiseen kypsyyteen...

 

[Ex-Tavis]

.

Onko muilla kokemuksia tavaroita heittelevistä ihmisistä, tai heitteletkö itse kun suutut?

Ei ole ONNEKSI kokemusta eikä itselle tulisi edes mieleen heitellä tavaroita . Kuulin myös joku aika sitten erään miespuolisen tutun kokemuksia kaikkea lautasista ja luudanvarsiin suuttuspäissään häntä kohti viskelevistä tyttöystävistä ja silloinkin kuuntelin vain ihmeissäni sitä, millaisia naisia onkaan olemassa! Mököttämiset tms. nyt jotenkin tajuan, mutta tavaroiden heittely menee kyllä yli hilseen.

e: tarkennuksia

 

[Tomppa85]

Tavaroita lenteli aika paljonkin pahimpina teiniangstivuosina. Nykyään olen oppinut hillitsemään itseni, vaikka olenkin melko impulsiivinen ja äkkipikainen ihminen. Ketään en ole vahingoittanut, enkä edes tapellut eläissäni.

Jos parisuhdekumppanin sanalliset keinot loppuvat kesken ja tarttuu väkivaltaan, niin on vakavan keskustelun paikka. Huom, ei siinä kesken raivokohtausta, vaan myöhemmin kun on rauhoittunut. Jos ei tepsi, niin kenkää vain yhtään empimättä. Aivan sama mistä astioiden paiskominen tms johtui. Suomessa elää aivan tarpeeksi ihmisiä sellaisten kumppaneiden luona, jotka pahoinpitelevät heitä.

Mulla on tepsinyt se, että jos joku asia ärsyttää todella paljon, poistuu paikalta, eikä jää siihen odottamaan sitä "viimeistä pisaraa."

 

[mxm]

Mä en oo koskaan tajunnut tuota tavaroiden heittelyä. Kun vituttaa kunnolla niin mä puristan käsiä nyrkkiin niin, että on kämmenet melkein verellä mutta mitään/ketään en rupee lyömään enkä tavaroita heittelemään. Äänen sävy muuttuu kyllä aika radikaalisti jos on kunnon riita menossa mutta huutamaan ei yleensä tarvi ruveta, vitutus paistaa äänestä muutenkin.
Siinä vaan sotkee paikat tai pahimmillaan sirpaleilla teloo toiset ja itsensä kun rupee jotain heittelemään. Siinä vaiheessa vois ruveta jo miettimään jotain anger management -hoitoa jos ei mikään pysy ehjänä kun vähänkin vituttaa.

edit: kerran heitin omenan seinään kun kuulin erään läheisen sairastumisesta ja mua vitutti sen jälkeen vaan enemmän kun joutui kaapimaan omenan paloja ympäri kämppää.

 

[Thompzon]

mulla on lentänyt tuolit, pleikkarin ohjaimet, yksi jalkapallopeli, pikkusiskot:D ,ja tänään vahingossa 23,5 kilon kässärit
lista jatkuu sittenkin... koulukirjat, kaapin ovi
mutta jos isä on kotona mikään ei lennä, ei varmasti.

mutta hetkeen aikaan en oo mitään heitellyt/rikkonut:piis:

 

[Ultimecia]

Suunnilleen alta 20-vuotiaana tuli paiskottua paljonkin, kerran hajotin astiakaapin osittain ovea paukuttamalla (ex-avo katsoi asiakseen alkaa jäkättämään siitä, että pidin tiskatessa liian kovaa meteliä kun hän poti krapulaa arkipäivänä). Helvetin idioottimaista touhua suoraan sanoen, jossain vaiheessa sitä kai tajusi että ei tuolla saa mitään aikaiseksi. Enää en visko. Ikinä en ole käynyt fyysisesti käsiksi, jos en muusta syystä niin siitä että olen kaikille tuntemilleni miehille aina sanonut että saa lyödä takaisin. Väkivalta on molempiin suuntiin ihan yhtä tuomittavaa.

Mutta joo, aikalailla allekirjoitan että joku henkinen kehitys tuon kanssa on tekemisissä, itsellä ainakin on loppunut halu hajottaa tavaroita kun on oppinut rakentavampia tapoja ilmaista ja käsitellä agressiota (joka on muuten ihan yhtä hyväksyttävä tunne kuin onnellisuuskin).

 

[006]

Joskus teinivuosina löin reiän sellaiseen välioveen. Riideltiin veljen kanssa ja taisin jäädä painissa tappiolle.... ( vielä silloin...;) ) Muuten en kyllä varsinaisesti paisko mitään.

Joskus jos oikein vituttaa, puristan huomaamatta jotakin. Kuten puhelinta, lasia tai hiirtä. Riippuu mitä on silloin käsillä. Vielä ei ole mitään mennyt rikki.. Pitää vissiin ostaa gripperi:D ...