Suurimmat fisunne! ))(///^)> "rapalo"----

[-Marchi-]

Mitkäs on Pakkiksen tosimiesten isoimmat fisut, tarinan kera!

Minun elämäni suhteellisesti suurin kala on ollut kahdenkilon kuhan köriläs, joka oli samantien elämäni ensimmäinen kuha :D

Lähdin eräänä elokuun(?) iltapäivänä vetelemään soutuveneellä eräälle selälle, josta kuulemma kuhaa pitäisi nousta. Oli aurinkoinen ja lämmin keli ja suuntasin ulapalle, yksin, koska kukaan muu ei uskonut kuha toiveisiini.

Noh, siellä joitaki tunteja soudeltuani (tunsi itseni hieman hupsuksi, kun alhaalla oli toistakymmentä metriä vettä ja olen aina tottunut pyydystämään pohjan läheisyydestä..) tunsin selvän nytkähdyksen toisessa vavassani, jossa oli perinteinen kuha terminaattori, eli Rapalan Shad Rap fluorikeltainen/valkoinen. Noh repäisin veneellä pari rivakkaa vetoa ja kävin kelaamaan toista vapaa pois tieltä (ekana taistelin narujen kanssa, joilla olin sitonut vapojen päät yhteen, jottei ne lentäisi järveen) ja sitten sain itse kala-vavasta kiinni ja aloitin kelaamisen. En voinut millään uskoa, että se olisi kuha... Olenhan pitänyt kuhaa aina suht harvinaisena kalana jne. Luulin sen olevan joku puikkarihauki, joita löytyy sitten joka paikasta. Noh pienen jumputuksen kera vedin kalan veneen viereen ja siellä möllötti ihan saatananmoinen kuha! Se näytti ihan saatanan isolta! Kädet täristen otin haavin ja vedin kuha paran venhooni ja jäin tuijottamaan sen riehumista. Se näytti ihan jumalattoman isolta...
Noh, pari(kymmentä) kertaa hakkasin sitä airolla ja sitten uskaltauduin päästämään siitä veret ja tuijottelin sitä ihmetellen. Siinä vaiheessa jossakin taisi isukki soittaa ja varoitteli lähestyvästä ukkosesta (saaliista en kertonut mitään). Noh, järvien merzedestä epätoivoisesti nykiessäni tajusin, että tankki oli tyhjä ja ukkonen oli paskaisesti lähestymässä pikku soutuvenettäni ulapalla :D
Noh, kauheella soutamisella painuin mökkiämme kohti (matkaa n. 2-3 km) ja kerkesin juuri ennen suurinta myräkkää. Rantaan ajelehtiessani pikkuveljeni pilkkasivat taas nollareissuani ja minä voivottelin takaisin... Oli pojilla silmät ja suu sitten pihalla kun näkivät kokassa lötköttelevän kuhankörilään
(aika mestari fiilis :D )
Noh, se punnittiin sitten ja painoksi tuli se kaksi kiloa, joka oli hienoinen pettymys... Oisin isommaksi luullut... Mutta olihan sen pyytämisestä jo ainakin puol tuntii aikaa ja verestettykin vielä! Varmaan hävinnyt nesteitä ainaskin 30% alkuperäis painosta...

Komea kala kummiskin.

 

[Wombo]

Jahas, mullaki tulee mieleen parin vuoden takaiset sessiot, kun tota fisustusta tuli harrastettua vähä aktiivisemminki.

Siis, oli mukavan aurinkoinen kevätpäivä, ja päätin lähteä huviksi vähän heittelemään kaikkien jokien äidille, eli kyrönjoelle. Siinä sitten hetken heiteltyä tunsin, että nyt on kala kiinni. Kelasin ihan normaalisti (eli tosi nopeasti) kalan ylös, koska luulin että se oli sellainen ihan perus pikkuhauki vaan. sitten siinä rantamatalassa huomasin, että kala olikin vähän perushaukea isompi Siinä sitten kalaa rantauttaessa koukku pääsi irti, ja tietysti mies hyppää paniikissa kalan perään kun se on karkaamassa ;) No siinä sitten sain jotenkin kalan kiinni, ja heitin sen rannalle. Ja sitte nopeesti soitto isukille että tuu hakeen, iso kala!!

Sitten kotona kalaa ruvettiin mittailemaan.
SE OLI YLI 100cm pitkä eli siis 1m!! no, sitten ruvettiin punnitsemaan kalaa, ja se painoikin vain 5kg oli vähän laihassa kunnossa :D

se oli kuiteski mun isoin kala evah! :D

 

[Tomi]

Sain joskus 14-vuotiaana ~500-grammaisen mustekalan virvelillä. Uistimena vanha kunnon Kuusamon Professor ja paikka oli siis Kosin saari. Tarina lyhyesti: siimat meni sotkuun heiton jälkeen. Kun sain siimat suoriksi, aloin kelata uistinta takaisin. Tuntui ensin siltä niin kuin olisin kelannut isoa leväklönttiä laiturille päin, mutta sitten huomasin klöntin jotenkin vätkyilevän siiman päässä. Vesi kun oli aika kirkasta, näkyi helvetin hienosti, kun mustekala ruiskutti vaaleaa möhnää joka puolelle. Yksi paikallinen jäbä otti lötkön irti uistimesta ja taisi saada pienen puremankin. Suomalaisista kaloista taitaa sellainen 2-kiloinen hauki olla suurin, koska en koskaan päässyt oikeaan aikaan hyville kala-apajille, vaikka Keski-Suomesta oonkin kotoisin. :jahas:

 

[Jullikka]

Suurin hauki virvelillä 7.5kg,pituutta oli tasan metri,joten hiukka laihas kunnos oli kaveri.Oudoin saalis taitaa olla simpukka

 

[Juhasu]

Hieno kevätpäivä Ahvenanmaalla: Veneestä heittelemässä. Heittelin kevyttä Nilsua. Paremmat välineet olisivat löytyneet, mutta satuin juuri heittelemään kevyttä vaappua kevyellä jigittely-vavalla jossa haspelikelalla 0.18tuffi. Siinä sitten aikani heiteltyä töksähti. Luulin aluksi vieheen jääneen pohjaan, mutta harvemmin pohjat liikkuvat kelattaessa.. :jahas: Tuntui vain raskaalta. Tiesin että oli iso kiinni. Siinä sitten aikani väsyteltyäni se tuli pintaan ja huomasin sen olleen iso mörkö. Rauhallisesti väsyttelin sitä ja kyllä se myös väsyikin pikku hiljaa. Lopulta se väsyi ja broidi tuikkasi nostokoukun turvasta läpi. Se oli vihdoin veneessä. Iso se oli. Kalikalla ohtaan ja puntari esiin. Tasan 10,0kg. Enkkarini parani kuudella kilolla.
Vähän jälkikäteen harmittaa kun en päästänyt petoa vapaaksi, mutta olihan se enkkari sentään. Ensikerralla ison sattuessa, saa peto jatkaa matkaansa! :thumbs:

 

[Shammer]

[SE OLI YLI 100cm pitkä eli siis 1m!! no, sitten ruvettiin punnitsemaan kalaa, ja se painoikin vain 5kg oli vähän laihassa kunnossa :D
se oli kuiteski mun isoin kala evah! :D

Tuo on selkeä kutuhauki... Juuri laskenut mätinsä, jota voi hyvin olla useampi kilo siellä mahassa...

Paremmalla tuurilla kalasi olisi voinut painaa jopa sen 8-9 kiloa... Tosin jos se ei olisi vielä ollut kutenu, niin
a) sille tuskin olisi uistin kelvannut, eli et olisi saanut sitä edes siiman päähän
b) et olisi saanut sitä enää rantavedestä kiinni, sillä kalat ovat väsyneitä kutemisen jälkeen, eivätkä jaksa juurikaan liikkua...

Olen itsekin törmännyt kutuhaukeen... en tosin itse saanut sitä, mutta samasta veneestä nostettiin... 98cm/4,2kg...

Suurin oma kala: 7,7 hauki/Merimasku/Rapala Magnum/heittokalastus

Arvokkain oma kala: 4,9 järvilohi/Inari/Kopsu/veto

EDIT: hauki jatkoi eloansa, mutta järväri...NOT!!!

 

[Jeme]

oma suurin kala on 1,2 kiloinen hauki! :D

Siinä ei ole paljoa tarinaa mitä kertoa... Niin ja en ole mikään kalamies!

 

[Sukulaku]

Suurin oli se 3,2. Se desimaali on tärkeä:D
Oudoin oli varmaan kivinilkka. Tullut tosin kala koukussa silmästä kiinni.

Perheen suurin on ollut 13kg

 

[jp-84]

Ei suurin mutta mukavin saalis oli n.2kg kirjolohi omatekoisella vieheellä.
Oudoin saalis on kiikarit..
Suurin ahven tuli aika erikoisesti, vetouistellessa uistin tarttui pohjassa olleeseen katiskaan(ei narua, eikä mitään merkkiä) jossa oli vähän yli 1kg ahven..

 

[jänkäkoira]

Suurin kala on ollut mereltä heittelemällä saatu 6.7kg hellehauki. Kala iski ulkokarin takaa sellaiseen punaiseen kevennettyyn lusikkaan. Isäukko sanoi heti kättelyssä, että nyt on liian iso kala:D , mutta kyllä se sieltä ajan kanssa tuli.

Kalastusuran hienoin kala on tähän mennessä ollut viime syksynä perholla(Frödinin Nightdiver#6) saatu suhtkirkas 3.8kg meritaimen. Oli siis syksyinen ilta ja puut olivat jo lähes kaikki lehtensä tiputtaneet. Olin sukukalleuksiani myöten joessa ja uittelin noin 7 metrin siimalla perhoa alavirrassa. Paikka oli sellainen keskellä koskea sijaitseva niska, ja tiesin että paikalla oli oltava kaloja; olihan nousuaika. Annoin tämän mustanpuhuvan putkiperhon uida lähes vapaasti virran mukana. Virta ei ollut kovin kova, ja Nightdiverissa oleva temppelikoirankarvasiipi liehui todella elävästi syksynraikkaassa jokivedessä. Noin viiden minuutin lilluttelun jälkeen minulle tuli yhtäkkiä tunne, että siima oli pysähtynyt. Vaistomaisesti nostin upouuden puolitoimisen perhovapani ylös, ja se kumartui nöyrästi noston mukana. Potkut tuntuivat raskailta heti alussa, ja tiesin että nyt on ennätyskaliiberia siiman päässä. Pidin kuitenkin pään kylmänä ja siiman kireällä. Onnekseni kala pyöri niskan imussa ja kävi välillä räpsäyttämässä pinnassa, mutta ei onneksi lähtenyt tiputtelemaan koskeen. Alkushokin jälkeen se päätti lähteä majesteettisen rauhallisesti ylävirtaan. Sain kuin sainkin kalan ylävirran puolelle ja vedon sopivaksi. Tovin ja muutaman syöksyn kulutta kala alkoi näyttää jo väsymisen merkkejä. Päätin kiristää otetta ja aloin pumpata kalaa lähemmäksi. Tässä vaiheessa kalakaverini oli tullut jo alavirrasta seuraamaan kamppailua samalla kastaen haaviaan rantavedessä. Hetki hetkeltä siimaa kelautui vaparenkaita pitkin kelalle, ja tässä vaiheessa näin ensimmäisen kerran vastustajani kunnolla. Kala oli todella upea merenkasvatti. Aloin peruuttamaan rantatörmälle ja samalla kaverini valmistautui jo haavimiseen. Kun aika mielestäni koitti laitoin lisää voimaa vapaan ja se kumartui entisestään. Kala tuli nyt haavimisetäisyydelle ja kaverini pujotti päättäväisesti haavin taimenen ympärille takakautta ja pussitti sen tyylikkäästi. JES!!! Riemunkiljahdukset jokivarressa rikkoivat syksyn hiljaisuuden. Se oli siinä. Upea koukkuleuka.

Vaikka olen jo jonkin verran kalastanut, niin vielä ei ole siimani päähän tömähtänyt sitä ”mörköä”. Elämäni kalaa. No, kaipa sen aika vielä koittaa.

 

[Dragon]

Atraimen kanssa tuulastamalla isketty helvetin iso matikka taitaa olla paras saalis. Yksi ehkä 5 kg hauki on tullut ja verkoilla sitten kunnolla hyviä ja maukkaita kampeloita.

 

[naksu]

Kalastus! Siinä onkin eräs mun lempilajeista. Suurin kala minkä olen saanut oli kasuunin majakan matalikosta vetämällä saatu 11kg lohi. Alle 7kg painoisia lohia on kyllä tullut aika läjä (lohihan on alamittainen, jos se on alle 3kg... vasta sitten on yli 60cm).

Ehkä parhaimmalta tuntunut kala ja samalla (rahallisesti) arvokkain kala mitä olen saanut oli 5,5kg taimen. Tuo tuli kunnollisten tyrskyjen keskeltä karikon matalikosta. Olin ollut kalassa jo monta tuntia syksyllä kylmänä ja sataisena päivänä, sormet oli jässä (kuin nippu kikkeleitä siis...) ja muutenkin vitutti. Siitä paska juttu, että kala tarttui juuri kun oli se viimeinen heitto ennen kuin oli käynnistettävä moottori ja ajettava pois kauemmas kivien seasta. Kun tuo kala tärppäsi, niin onnistuin näppärästi samalla horjahtamaan ison aallon takia ja vetäsin avaimen irti virtalukosta. Sormet kun oli jäässä, niin en saanut avainta yhdellä kädellä riittävän nopeasti takaisin ja kun piti ajaa pois matalikosta, niin pamahti potkuri 2 kertaa kiveen... Hymy oli leveenä kalan takia, mutta vitutti suunnattomasti kun piti ajaa etanavauhtia takaisin kotiin. Epäsymmetrinen potkuri kun saa aikaa sellaiset tärinät, että se ei tee hyvää moottorille, jos ajaa kovaa. 90hv Yamahan potkurin uusiminen aiheutti tolle kalalle ihan hyvän kilohinnan. Toisaalta se on mun suurin koskaan saamani taimen.

Kiinnostavin kala minkä olen saanut oli 5kg painava hauki, joka oli uros. Tuollainen on iältään tosi vanha ja siltä se myös maistui. Suurin hauki toisaalta 7,5kg. Toinen ehkä urani huipentuma oli 5-vuotiaana heittämällä saatu 1,5kg lohi Abun pienellä umpikelalla vähän viskellessäni veneen päädystä samalla kun isä kalasti. Toi oli kai ensimmäinen kerta kun rikoin kalastuslakeja, koska vanhemmat ei raaskinut päästää sitä, koska olisin luultavasti ottanut aikamoiset pultit. ;)

Paras uistin mikä mulla on ikinä ollut oli eräs oranssimahainen Nils Master. Sillä sain yhtenä kesänä lähes 10kpl noin 5kg haukia. Kaikki noi hauet tuli vielä samasta paikasta. Meillä oli sinä kesänä myös kylässä pari sukulaista ja lähdin mun 4v serkun kanssa kalaan. Sain ensimmäisellä heitolla 6kg painavan hauen. Siitä lähtien olen ollut hänen silmissään aina suvun kalamies. :D

 

[Ahvena]

Isoimpana saaliina muistuu heti mieleen 42cm:n siika. Olin nakkelemassa jokisuulla madolla höystettyä lippaa taimenen toivossa. Jokin nappas kiinni ja koosta päättelin heti että peruskokoinen hauenlutku. Kelasin kalan rantaan vauhdilla, kunnes näin kalan paremmin. Ihmettelin että onpas vaalea hauki! Siikahan se oli ja iso. Ainakin omasta mielestä, varsinkin kun harvemmin olen niitä virvelillä saanut. Perhostajat ovat varmasti tottuneet tämän kokoisiin...

Olin eukkoni tädin naskalin kanssa kalalla anoppilan pikkujärvellä. Kloppi oli toisella luokalla koulussa ja täytenä cityläisenä ekaa kertaa uistattamassa. Annoin sällin valita laatikostani uistimen. No tottakai se otti 25cm:n fluorikelta-oranssi.vihreän rapalan magnumin. (jokerina pakissa, jos joskus tarvii isoa ärsyväristä) Järvi oli matala ja magnum kokoajan pohjassa. Yritin mie vihjailla ja houkutella poikaa vaihtamaan vähän pienempään, mutta kloppi halus kalastaa sillä kun se oli niin kivan värinen. Mie napsin alta kahenkilon haukia muutaman, ja poika pohjatärppejä. Lopussa sain tarpeekseni uistimen irroittelusta ja jatkoin matkaa vaikka poika ilmoitti että on taas pohjassa. Kun siima meinasi loppua kelalta, päätin että pakko se uistin on hakea. Me nykittiin ja kiskottiin uistinta irti. Lopuksi poju työni vavankärkeä veteen jos vaikka sais naarattua uistimen pohjasta. Silloin h-e-l-v-e-t-i-n iso hauki lähti! Se oli ollu koko ajan kiinni, mutta alkoi teutaroimaan vasta kun sitä vavalla tökkäs. Poika huusi äitiä ja heitti vavan veneen pohjalle. Olihan se makiaa päästä ite virvelin päähän! Vartti sitä väsyteltiin, kun ei ollu haavia eikä mitään. Ajettiin pitkä pätkä rantoja myötenkin, jos ois ollu senverran loiva ranta, että kalan ois vetäny maihin. Se oli vain keskikoukusta kiinni, niin ei uskaltanu uistimesta nostaa. Yritin kolkata sitä veteen airollakin, mutta ei siitä mitään tullu. Lähelle kymppiä se kala oli, mutta pääsi karkuun. Hivenen harmitti, mutta virnuilin sikana hiljaa mielessäni. Anoppilassa totesin vaan että ei se nyt niin iso ollu, korkeintaan kolme kiloinen. Kyllä mie olin aivan vihreä, ja olisin vieläkin, jos se hauki ois ylös saatu.

 

[Mniska]

2.6kg hauki (80cm)
2.6kg kirjolohi

aika vaatimattomat on mutta ens kesänä sitten....

 

[-Marchi-]

Se oli vain keskikoukusta kiinni, niin ei uskaltanu uistimesta nostaa. Yritin kolkata sitä veteen airollakin, mutta ei siitä mitään tullu. Lähelle kymppiä se kala oli, mutta pääsi karkuun. Hivenen harmitti, mutta virnuilin sikana hiljaa mielessäni. Anoppilassa totesin vaan että ei se nyt niin iso ollu, korkeintaan kolme kiloinen. Kyllä mie olin aivan vihreä, ja olisin vieläkin, jos se hauki ois ylös saatu.

Tosimies ois pistäny käden kitusiin ja nostanut kalan ylös :D
Erään tuttuni pappa oli tehny niin ja oli koko käsi tulehtunut sadasta ja yhdestä haavasta ,mitä tuli...Mut tuli kalakin ylös

 

[ToughGrip]

Paras kalareissu taisi olla toissa kesänä Turun saaristossa, Kustavissa. Mentiin kolmeksi tunniksi iltakalaan ja saatiin 3 haukea. Yhteispaino olikin sitten melkein 19kg. Painavin hauki oli 8,2 kg ja taisi tuo toinenkin olla jotain 6:n ja 7:n kilon väliltä. http://opko.laurea.fi/~0300939/kotisivu2/Haukikuva2.jpg

Isoin kuha tuli tuosta edellisenä kesänä, 3 380g (tuosta ei ole kuvaa). Isommat jalokalat onkin sitten jäänyt saamatta, joita tosin myös harvemmin tulee kalastettua. Sisävesikalastukseen on hielan mennyt maku kun on merellä tullut hieman toisenlaisia tuloksia. Olo on verraten kai vähän sama kun roinaamista aloitellessa...

Kuvia kehiin vaan poijaat!

 

[Percele]

Viime kesänä Vestlaxin edustalta 6,5 kg hauki by virveli.

 

[-Marchi-]

Noh, toinen kalatarinani suurimmasta hauestani...

Aina kesämökillä käytiin illat ja aamut pikkuveljen kanssa tutussa haukilahdessa virvelöimässä (siis aivan unelma haukipaikka! Rannat täynnä hienikoita jne. Pulikkahauki paratiisi.) Mutta tälläkertaa oli saanut pikkuveikka tarpeekseen (heikkomielinenkun on) ja lähdin isukin kanssa sitten järvelle. Noh, isukille ei tietysti kelvannut ne samat tutut haukipaikat, joista oli aina kalaa tullut, vaan hän lähti viemään omasta mielestään koville haukipaikoille... Keli oli pilvinen ja suht kylmä helteiden keskellä, kun syvältä lahdesta sattumalta löydettiin ehkä metrin syvempi kohta, kuin muualla (muualla 0.2- 3m). Noh viskasin rapala minnow spoonini ruohorantaan päin ja aloitin kelauksen. Kohta jympsähti ja luulin vieheeni jääneen pohjaan kiinni. Päättäväisesti kelasin kumminkin ja kun kohde liikkui, niin kävin kohta huutamaan isukille, ettänyt on kala kiinni. Kala tuli hitaasti ja veneen vieressä se nosti päänsä pinnan yläpuolelle.,.. Ihan SAATANANMOINEN PÄÄ! Olin melkein paniikissa sen kanssa, vaikkei se juuri tapellutkaan vastaan. Isukki käski unohtamaan Jari Tuiskusen neuvot ja käski kelaamaan pedon vain sisään! Noh, meinasi siima mennä ropeliin ja yhdessä vaiheessa yritti kiertää veneen alitse. Mutta raa'alla voimalla ja saatanan moisella säkällä saatiin fisu kyytiin, kun isukki onnistui sen haaviin ottamaan. Taisi siinä vaiheessa irrota koukustakin, mutta onneksi oli kala jo haavissa. Pelkäsin jopa sitä kalaa, kun pienessä veneessä temmelsi melkein metrinen hauki! Noh, naama hymyillen lähdettiin mökkiäkohti ja oli pikkuveljen ilme komia, kun tajusi jääneen pois elämänsä reissusta

Noh, 4 kiloinen limatorpedohan se vain oli... Mutta perkeleen laihassa kunnossa. Mahassakaan ei ollut mitään...

ps. Kerran kävin taas isukin kanssa samassa paikassa (ukko risti sen "montuksi")heittelemässä (pikkuveli ei ollut lähtenyt edes koko mökille.. "ei sielt tähän aikaan mitään tuu!") ja isukki nappasi 3-kiloisen mörkäleen. Hahaha, pikkuveli taas söi lippiksensä kotona kun kuuli tapahtuneesta :D

Ei ihme kun on tullut vähän idiootíksi.

 

[-Marchi-]

Syö itselläkin miestä nuo meri saaliit. Hukkukaa sinne merellenne. Perkele.

 

[Ahvena]

Tosimies ois pistäny käden kitusiin ja nostanut kalan ylös :D
Erään tuttuni pappa oli tehny niin ja oli koko käsi tulehtunut sadasta ja yhdestä haavasta ,mitä tuli...Mut tuli kalakin ylös

No kun se mokoma oli suupielestä kiinni, niin en mie siinä älynny että ois ottanu hauen toiselta puolen kitusista kiinni. :wall: Uistimesta nostaminenhan on aivan kuningas juttu kun ei haavikaan jää uistimeen kiinni. Kävi siinä monesti mielessä ottaa uistimesta, mutta oli vielä liian elävästi mielessä kun kilon hauen nostin nilsusta: kala pikkusen heilautti pyrstöä, vaimo oli siiman toisessa päässä ja säikähdyksissään nykäisi vavalla. Siinä se perhana sätki uistin suupielessä, toinen koukku peukalossani ja vaimo veti kolmanteen suuntaan vavalla. Oli aika fiilis! Toisaalta jos tuon kymppihaitarin hauen ois nostanu uistimesta ja se ois vähänkään konkoillu, ois käyny nostaessa mielessä vipunostojen tärkeys. Toisaalta olin vain helpottunut kun peto pääsi karkuun... Toisaalta olisihan siitä voinut kerätä itselleni, minä kun ohjasi veneen ja pyyntipelit kohdilleen. Kossi vain piteli vapaa... :evil: