^^ Biologiaa en kauhean hyvin tunne mutta kylla kai siella taustalla joku geenikin on. Luulen kuitenkin etta ylensyomisella aikaansaatu lihavuus on monesti seurausta siita etta silla syomisella on vain taytetty jotain elamassa olevaa tyhjiota. On syoty syomisen ilosta eika siksi etta tultaisiin kyllaisiksi.
Tiede tänään: Ravinto, treeni ja lihaskasvu
Lihaskasvua ilman liikuntaa
Monet ovat varmaan nähneet Morgan Spurlockin syövän itsensä sairaaksi ahmimalla McDonaldsin BicMacejä elokuvassaan Super Size Me.
Linköpingin terveysyliopiston dosentti Fredrik Nyström piti Spurlockin koetta mielenkiintoisena. Hän värväsi oppilaitaan tutkimukseen, jossa toistettiin Spurlockin kuuri. Kokeeseen houkuteltiin oppilaita ilmaisella ruoalla – sitä sai syödä mielin määrin.
Kokeeseen osallistui 18 tervettä ja hoikkaa opiskelijaa, joilla ei ollut liikunnallista taustaa. Heille annettiin askelmittarit, joilla valvottiin sitä, etteivät he liikkuisi liiaksi – heidän piti vain löhötä ja syödä. Syödä piti tuplasti normaaliin syömiseen verrattuna: miehet 6600 kcal ja naiset 5000 kcal päivässä kuukauden ajan. Ruoan piti koostua lähinnä hampurilaisista Spurlockin testin mukaisesti, mutta pitsat ja suklaat ja muut rasvapommit hyväksyttiin.
Kokelaat kävivät terveystarkastuksessa viikoittain. Heille tehtiin lukuisia testejä ennen koetta ja sen jälkeen. Dexalla mitattiin kehon koostumus, rasvaton massa ja rasvamassa. Sokerirasitustestillä varmistettiin, että heillä ei ollut metabolisen oireyhtymän tai diabeteksen riskiä. Maksa magneettikuvattiin rasvamäärän selvittämiseksi. Päivittäinen energiankulutus selvitettiin mittaamalla hengityskaasuja.
Kokelaat söivät itsensä ähkyyn, valittivat huonoa oloa ja ainaista kylläisyyden tunnetta. Kalorimäärän kokoon saamiseksi piti syödä rasvaisia ja kermaisia ruokia. Koe piti keskeyttää, jos paino nousi yli 15 %. Kolme osallistujaa joutui lopettamaan jo kahden viikon kuluttua.
Runsas syöminen kiihdytti aineenvaihduntaa keskimäärin 10 %, mutta jollakin jopa 30 %.
Maksa-arvot kohosivat kaikilla selvästi, vaikkeivät he juopotelleet. Yhdellä kokelaista maksa-arvot kohosivat huimasti viikon sisällä aloittamisesta. Joillakin hyvän kolesterolin, HDL:n, taso parani testin aikana.
Yhden testiin osallistuneen paino kohosi vain 4,6 kg (joillakin liki 10 kg) ja siitä puolet oli rasvatonta lihasmassaa. Hänen kolesteroliarvonsa paranivat samalla.
Lähde: Helsingin Sanomat 20.2.2007
Kommenttini
Nyströmin testi oli mielenkiintoinen, koska kehonrakennus perustuu toistuviin ylisyömisen ja painonpudotuksen kiertoihin. Testin lopputulokset kiinnostavat. Olisi tärkeää tietää, kuinka paljon rasvaton massa keskimäärin lisääntyi testiin osallistujilla. Varmaa on, että kaikilla osallistujilla rasvaton massa lisääntyi.
Testin pitäisi olla hyvä viesti niille, jotka haluavat lihasmassaa, mutta eivät halua syödä lihomisen pelossa. Lihasmassaa jotkut näyttävät saavan pelkästään löhöämällä ja syömällä tuplasti normaaliin ruokamäärään verrattuna.
Rasvamassa lisääntyy lähes aina lihasmassan lisääntyessä. Mitä nopeammin paino nousee, sitä suurempi osa painonnoususta on rasvaa ja päinvastoin, mitä hitaammin paino nousee, sitä suurempi osa painonnoususta on lihasmassaa. Kun tavoitemassa on hankittu, rasvamassa pyritään poistamaan muuttamalla syömistä ja treenaamista. Tämä vaihe ei ole kovin helppo. Suurin virhe yleensä on, että painoa lähdetään pudottamaan liian nopeasti ja treenimäärä kasvatetaan liian suureksi. Ajaudutaan helposti kataboliseen tilaan ja menetetään liikaa lihasmassaa. Kukaan ei liene kehunut kehonrakennusta helpoksi lajiksi.
Vain yhden geenin aktivoiminen ja sammuttaminen näyttää säätelevän lihaskasvua ja aineenvaihduntaa
Geenitutkijat selvittävät kiihkeästi ihmisen geenien toimintaa ja säätelyä. He haluavat ymmärtää kehon reaktioita, kuten lihomisen syitä ja sairauksien syntyä. Geenitutkijat haluavat myös oppia korjaamaan vioittuneita geenejä. Eihän tämän luulisi liittyvän mitenkään kehonrakennukseen, lihasten kasvattamiseen ja rasvanpolttamiseen!
Bostonin yliopiston lääketieteen tutkijat ovat esitelleet hiiren, jolla painoharjoittelu saattaa olla yhtä tärkeää painonpudotuksen ja terveyden kannalta kuin juoksukenkien käyttö. Aineenvaihduntasairauksien ennaltaehkäisyssä tyypin II lihassolujen määrä näyttää olevan tärkeämpi kuin tyypin I solujen määrä. Lihassolukko koostuu pääasiassa kahdesta lihastyypistä. Kestävyysliikunta, kuten juokseminen, lisää tyypin I lihassolujen määrää ja painoharjoittelu, kuten painonnosto, lisää tyypin II lihassolujen määrää. Tutkijat pystyivät osoittamaan, että tyypin II lihassolujen lisääntyminen (painoharjoittelu) vähentää rasvamassaa parantaen aineenvaihdunnan häiriötiloja, kuten insuliiniresistenssiä. Yleisesti on uskottu, että aerobinen liikunta on parasta rasvan polton kannalta. Aerobinen liikunta on liitetty myös parantuneeseen insuliiniherkkyyteen ja sydän- ja verisuoniterveyteen.
Tutkijat käyttivät testeissä geneettisesti räätälöityä, MyoMouseksi nimettyä hiirtä, jolla voitiin helpolla käynnistää ja sammuttaa yhtä geeniä (Akt1). Geenin käynnistäminen kasvatti hiiren lihasta samalla tavoin kuin se olisi treenannut salilla. Geenin käynnistäminen poltti samalla rasvaa ja paransi hiiren kehon aineenvaihduntaa. Ihmeellisintä oli, että nämä muutokset metaboliassa säilyivät, vaikka hiiri jatkoi ruokavaliota, jossa oli runsaasti rasvaa ja sokereita, eikä sen liikunnan määrää lisätty.
Kun Akt1 geeni aktivoitiin, hiirestä tuli vahvempi ja nopeampi, vaikkei sitä treenattu lainkaan. Kun geeni sammutettiin, voimataso palasi ennalleen.
Hiireltä sammutettiin Akt1-geeni ja sitä syötettiin 8 viikkoa pikaruokaa vastaavalla ruoalla, jossa oli paljon rasvaa ja sokereita. Hiiri lihoi, sen maksa rasvoittui ja siitä tuli kuin aikuistyypin II diabeetikko.
Kun geeni käynnistettiin uudelleen, hiiren tyypin II (voimaa ja nopeutta lisäävä) lihasmassa lisääntyi pudottaen radikaalisti rasvamassan alas. Samalla sen rasvoittunut maksa, veriarvot ja muu metabolia normalisoituivat. Ruokavalio pysyi samana kaiken aikaa, eikä liikunnan määrää lisätty. Muutosten takana oli vain yhden geenin aktivointi.
Tutkijat osoittivat, että tyypin II lihaskudoksen lisääntyminen ei tarkoittanut vain lihasvoiman lisääntymistä. Tyypin II lihassolujen lisääntyminen säätelee voimakkaasti lukuisien geenien toimintaa ja soluviestintää.
Tutkijat pohtivat tyypin II lihassolujen uutta roolia. Ihmisellä lihasmassa alkaa vähetä 30 vuoden iässä noin 3 kg 10 vuodessa. Menetys on nimenomaan tyypin II lihasmassaa. Kestävyydestä vastaavat tyypin I lihassäikeet säilyvät paremmin, koska tenniksen pelaaminen, jumppaaminen ja hölkkääminen onnistuvat hyvin 50-vuotiailta. Sen sijaan voimataso on pudonnut tyypin II lihasmassan vähennyttyä. Samaan aikaan ihmiset lihovat vuosi vuodelta. Aikuistyypiin diabetes sekä muut metabolisen oireyhtymän oireet kuten sydän- ja verisuonitaudit, kohonnut verenpaine sekä syövät lisääntyvät.
Tutkijat liittävät MyoMousessa tapahtuneet muutokset lihassolujen lisääntymisen myötä lisääntyneisiin, soluviestintään liittyviin proteiineihin. Nämä myokiineiksi kutsutut proteiinit näyttävät matkivan painoharjoittelua vaikutuksiltaan. Ne lisäävät lihasmassaa ja vähentävät rasvamassaa ja lihavuuteen liittyviä aineenvaihdunnan häiriöitä.
Lähde: ScienceDaily: Feb. 5, 2008
Kommenttini
Vaikka kyseessä ovatkin geenimodifioidut hiiret, osa ihmisten ja hiirien geeneistä ja soluviestinnästä toimii samalla tavoin. Ihmistutkimukset, jotka ovat rakenteellisesti samantyyppisiä kuin MyoMouse-tutkimus, ovat antaneet samanlaista palautetta. Tutkimuksissa geenisäätelyn tilalla oli painoharjoittelu. Parhaita tuloksia saadaan, kun kuntosalille viedään vanhempia ja lihavampia ihmisiä. Urheiluravintolisiä valmistavat firmat ovat kautta aikojen esitelleet tuotteitaan tämän tiedon perusteella. Lihavasta ihmisestä on ensin otettu kuva ennen harjoittelun alkua ja toinen kuva kuntoon treenattuna. Treeni ja ruokavalio luultavimmin aktivoivat Akt1-geenin toimintaa myös ihmisillä, koska tulokset ovat samansuuntaisia, lihakset kasvavat ja rasvamassa vähenee. Harvemmin kuvissa on nähty langanlaihaa miestä ennen treenin aloittamista ja muutaman kuukauden kuurin jälkeen lihaksikkaana uudelleen kuvattua. Kuntosalitreeni ja toimiva ruokavalio lienee tällä hetkellä kuitenkin luonnollinen ja turvallinen tie lihaksikkuuteen ja hyvään terveyteen.
Tutkimuksessa saadut terveysaspektit ovat tietysti kaikkein tärkein viesti: hankkikaa lihaksikas vartalo ja unohtakaa aikuisiän diabetes, sydän- ja verisuonitaudit, kohonnut verenpaine jne.
Kun tällaisia tutkimuksia on tehty useilla ihmisillä samoilla tuloksilla, kuntosalit tulevat täyttymään treenareista. Vai tulevatko geenitieteilijät kasvattamaan lihaksiamme käynnistämällä ihmisen Akt1-geenin pienen pienellä pillerillä? Hiirikoe osoitti lihasmassan lisääntyvän ilman liikuntaa. Tulevaisuuden kehonrakentajat käynnistävät Akt1-geeninsä ja keskittyvät syömään hyvin, tuloksena mahdollisesti oikeita Hi-Maneja.
Tutkimus osoitti, että lihaksilla on suuri merkitys muuhunkin kuin voimantuottoon ja pullisteluun. Suurilla lihaksilla saavutetaan terveyshyötyjä.
Geenejä säätelemällä superraskaan sarjan hiiriä
Samassa elokuun 2007 tiedelehdessä kerrottiin John Hopkinsin vetämästä tutkijaryhmästä, joka ensimmäisenä osoitti lihasten kasvua rajoittavan myostatiiniproteiinin puuttumisen hiirellä ja ihmisillä johtavan lihasten liikakasvuun. He löysivät toisen proteiinin, follistatiinin. Sen liikatuotanto kaksinkertaisti lihaskasvun hiirillä, joilta puuttui myostatiiniproteiini eli lihaskasvua rajoittava tekijä.
Tutkijat esittelivät hiirillä suoritetuista geenitesteistä saatuja tuloksia. Hiiri, jolta puuttui geeni, joka tuotti kasvua rajoittavaa myostatiiniproteiinia, kasvoi kaksinkertaiseksi normaaliin hiireen verrattuna. Kun tällaisella hiirellä aktivoitiin geeni, joka tuotti liikakasvua aikaansaavaa follistatiiniproteiinia, hiirestä tuli lihaksiltaan neljä kertaa suurempi superhiiri.
Tutkijat arvelevat tällaisten vaikutusten kiinnostavan karjan kasvattajia ja lihasrappeumasairauksista kärsiviä. Myostatiiniestäjä-lääke on jo testausvaiheessa. Lääkkeen kehittämisessä ei ole osattu hyödyntää tätä uutta tietoa, joka saattaisi tehdä lääkkeestä vieläkin tehokkaamman.
Aiheesta enemmän:
'Mighty Mice' Made Mightier -- ScienceDaily
Kommenttini
Jälleen muutokset hiiren lihaskasvussa näyttävät olevan samantyyppisiä kuin mitä painoharjoittelu ja ylisyöminen aiheuttavat ihmisessä. Oletettavaa on, että kuntosaliharjoittelu jossain määrin aktivoi follistatiinin tuotantoa ja estää myostatiinin eritystä ihmisellä. Alamme on huhuttu jo pitkään, että kehonrakentajat Amerikassa olisivat jo saaneet geenikäsittelyä lihaskasvunsa kiihdyttämiseksi. Näiden tutkimusten valossa en pitäisi mitenkään ihmeellisenä, että paikallinen Dr Jekyll olisi testannut geeniterapiaa kehonrakentajalla. Sillä edellytyksellä, että jo on menetelmiä, joilla näitä tutkimuksissa löytyneitä geenejä voi ihmisellä käynnistää ja sulkea.
Vaikka nämä tutkimukset ovatkin mielenkiintoisia, niin ei tiedetä, kuinka turvallista näiden geenien sulkeminen ja aktivoiminen on. Entä jos kasvua kiihdyttävien tai kasvua rajoittavien geenien sammuttaminen vaikuttaakin syöpäsolujen kasvuun?
Timo Kosonen
ravintovalmentaja