Suomen oikeuden järjettömät tuomiot

Kai sinä ymmärrät mikä ero on sillä, että puolustat itseäsi ja omaisuuttasi, kun joku koettaa ne sinulta viedä ja sillä, että lähdet hakemaan omaisuuttasi takaisin joskus myöhemmin?
Eli sinusta saa vaikka tappaa ottaakseen omaisuutensa karkuun menevältä, mutta jos karkuun kerkiää niin ei saa mennä hakemaan?

Aika jännä logiikka.
 
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Kyllä se tilanteen akuuttius on ihan pätevä argumentti. Jos toinen on lähdössä karkuun, niin ei silloin ei ole luultavasti apua saatavilla ja siksi kovemmat keinot ovat tarpeen. Joskus myöhemmin voi taas ottaa poliisiin yhteyttä ja saada niitä apuvoimia jolloin ei ole tarvetta enää kovemmille keinoille. Ihan samalla tavalla hätätilanteessa voit rikkoa muitakin lakeja.

Minusta on muuten väärin puhua noista 22 puukoniskusta raskauttavana asianhaarana vaikka ne eivät selkeästi olleet tappotarkoituksessa tehtyjä. Jos B olisi lyönyt kerran puukolla A:n hengiltä, niin hän olisi selvinnyt ilman mitään rangaistusta, koska olisi koettanut pelastaa C:n hengen. Kun olin joskus vartijakurssilla, niin siellä neuvottiin lyömään kerralla niin kovaa kuin lähtee, koska on helpompi selittää oikeudessa yhden lyönnin tarpeellisuus kuin usean.
 
Kyllä se tilanteen akuuttius on ihan pätevä argumentti. Jos toinen on lähdössä karkuun, niin ei silloin ei ole luultavasti apua saatavilla ja siksi kovemmat keinot ovat tarpeen. Joskus myöhemmin voi taas ottaa poliisiin yhteyttä ja saada niitä apuvoimia jolloin ei ole tarvetta enää kovemmille keinoille. Ihan samalla tavalla hätätilanteessa voit rikkoa muitakin lakeja.
Jos kriminaali ehti karkuun, voidaan odottaa apuvoimia eikä tarttua omankädenoikeuteen, mutta jos ei ehtinyt, ei ehditä odottaa apuvoimia vaan omankädenoikeus on otettava pakottavista syistä käyttöön? Polkupyörävarkaan saa listiä, paitsi jos se on kovakuntoinen ja polkee karkuun?
 
A:n mukaan "Tällöin B oli ryhtynyt lyömään häntä veitsellä, ja hän oli tuupertunut lattialle muutaman iskun jälkeen. C oli päässyt nopeasti hänen altaan, mutta hän itse ei ollut päässyt enää nousemaan jaloilleen eikä ollut voinut muutoinkaan puolustautua. Toinen hänen mukaansa lähteneistä miehistä oli tullut porraskäytävään oven taakse. A oli yrittänyt päästä ovelle voidakseen avata sen, ja hän oli myös huutanut miestä apuun. C oli estänyt oven avaamisen seisomalla sen edessä. B oli jatkanut veitsellä lyömistä aina siihen saakka, kunnes poliisi oli tullut paikalle."

B:n mukaan "A oli huutanut oven takana ollutta miestä apuun ja pyrkinyt ovelle avatakseen sen, minkä C kuitenkin oli estänyt. B oli pelännyt, että myös A:n kaveri tulee pahoinpitelemään heitä."

C:n mukaan "C:n muistikuva oli, että A oli huutanut itselleen apua eteisessä puoli-istuvassa asennossa ja B oli seissyt kauempana."
Niin, kyllä mäkin luin tuon kuvauksen. Nähdäkseni tuollaisessa tilanteessa, jossa joku tyyppi on ensin soittanut ja uhannut tappaa, ja sitten tullut paikan päälle ja yrittänyt tappaa, niin on täysin perusteltua olettaa että se yrittää uudestaan niin kauan kuin vain pystyy. Jos sillä on oven takana kaveri, niin on täysin perusteltua olettaa, että se kaverikin yrittää tappaa. Pitäisi riittää, että sillä tapahtumahetkellä vallitsevassa paniikkitilanteessa nämä pelot ovat olleet aiheellisia. Silloin niiden pelkojen mukaan pitäisi saada toimia.

Oletko ollut ikinä tilanteessa, jossa sinä itse tai lähimmäisesi on hengenvaarallisen väkivallan kohteena, niin että todella pelkäät kuolevasi? Pystyisitkö tuollaisessa tilanteessa harkitsemaan, minkälainen väkivalta on jälkikäteen perusteltavissa itsensä puolustamiseksi?
 
Niin, kyllä mäkin luin tuon kuvauksen. Nähdäkseni tuollaisessa tilanteessa, jossa joku tyyppi on ensin soittanut ja uhannut tappaa, ja sitten tullut paikan päälle ja yrittänyt tappaa, niin on täysin perusteltua olettaa että se yrittää uudestaan niin kauan kuin vain pystyy. Jos sillä on oven takana kaveri, niin on täysin perusteltua olettaa, että se kaverikin yrittää tappaa. Pitäisi riittää, että sillä tapahtumahetkellä vallitsevassa paniikkitilanteessa nämä pelot ovat olleet aiheellisia. Silloin niiden pelkojen mukaan pitäisi saada toimia.

Oletko ollut ikinä tilanteessa, jossa sinä itse tai lähimmäisesi on hengenvaarallisen väkivallan kohteena, niin että todella pelkäät kuolevasi? Pystyisitkö tuollaisessa tilanteessa harkitsemaan, minkälainen väkivalta on jälkikäteen perusteltavissa itsensä puolustamiseksi?
En ole ikinä ollut tilanteessa, jossa aidosti pelkäisin jonkun aikovan tappaa, ja kuitenkin avaan hänelle oven (ja kyllä, B oman kertomuksensa mukaan tiesi kelle oli avaamassa, muttei tiennyt pampusta). Jos olisin epäiltynä hätävarjelun liiottelusta, sanoisin pelänneeni henkeni puolesta.

Todettakoon että juuri tuosta kyseisestä tapauksesta en osaa sanoa noiden tietojen perusteella, onneksi tuomareilla on laajemmin infoa käytössään.
 
No kyllä niitä epäpäteviä tuomareita nyt vaan on, ihan niinkuin on epäpäteviä ihmisiä kaikissa muissakin hommissa. Valtiolla kun on töissä niin epäpätevyys ei oikein tuppaa edes olemaan mikään ongelma duunissa pysymisen kannalta. Se oikeustieteellisen läpi kahlaaminen jotakuinkin hyväksytysti ei tee kenestäkään minkään alan asiantuntijaa, niinkuin ei mikään muukaan maisterintason tutkinto. Osa on asiantuntijoita ja päteviä, osa ei kumpaakaan. Ja se ei Suomessa estä duunia saamasta että ei osaa hommiaan. Ihan turha kuvitella että tuomarit olisivat joku poikkeus. Vilkaise vaikka tuota Ulvila-keissiä jos tuntuu siltä että suomen oikeusjärjestelmä toimii täydellisesti.

Ps. Oletko itse tuomari tai muuten valtiolla leivissä? Lakia olet ainakin opiskellut, mikäli olen oikein ymmärtänyt?

En ole tuomari. Enkä ole töissä valtiolla. Juridiikkaa olen toki opiskellut. En myöskään väitä että kaikki tuomarit ovat aina päteviä. Epäpäteviä tapauksia löytyy, mutta pääosin osaavat kyllä hommat. Varsinkin rikosoikeuspuolella, joka tuppaa täyttämään suuren osan keskivertotuomarin työpöydästä.

Ja oikeusjärjestelmä ei toimi täydellisestä. Ei ole koskaan toiminut, eikä tule koskaan toimimaan.
 
Jos kriminaali ehti karkuun, voidaan odottaa apuvoimia eikä tarttua omankädenoikeuteen, mutta jos ei ehtinyt, ei ehditä odottaa apuvoimia vaan omankädenoikeus on otettava pakottavista syistä käyttöön? Polkupyörävarkaan saa listiä, paitsi jos se on kovakuntoinen ja polkee karkuun?

No jos yllätät jonkun viemästä pyörääsi, niin pitäisi saada varas pysäyttää kiväärilllä, mutta jos joku on pyörän kerennyt jo viedä, niin sitä ei pitäisi saada ajella kiväärin kanssa pitkin kaupungia etsimässä pyörävarasta. En minä nyt ymmärrä mikä tässä on niin vaikeaa.

En ole ikinä ollut tilanteessa, jossa aidosti pelkäisin jonkun aikovan tappaa, ja kuitenkin avaan hänelle oven (ja kyllä, B oman kertomuksensa mukaan tiesi kelle oli avaamassa, muttei tiennyt pampusta). Jos olisin epäiltynä hätävarjelun liiottelusta, sanoisin pelänneeni henkeni puolesta.

Todettakoon että juuri tuosta kyseisestä tapauksesta en osaa sanoa noiden tietojen perusteella, onneksi tuomareilla on laajemmin infoa käytössään.

Tuo oven avaamisesta puhuminen on harhaanjohtavaa, kun A itsekin myönsi tunkeutuneensa väkisin asuntoon.
 
Tuo oven avaamisesta puhuminen on harhaanjohtavaa, kun A itsekin myönsi tunkeutuneensa väkisin asuntoon.
Oven avaamisesta puhui oven avannut B itse.
"B on todistelutarkoituksessa kuultuna kertonut, että A oli etukäteen soittanut ja uhannut tulevansa hänen ja C:n kotiin. B oli tämän vuoksi soittanut poliisille, joka oli kieltänyt päästämästä ketään sisään. B oli kuitenkin avannut oven tarkistettuaan ensin, ettei A:lla ollut asetta."
 
Ja heti seuraavassa lauseessa A oli välittömästi tunkeutunut väkisin asuntoon ja tönäissyt B:n lattialle. ;)

C sanoi itse näin: A:n uhkailtua puhelimitse C oli kieltänyt B:tä avaamasta tälle ovea. Kun B oli kuitenkin raottanut ovea, A oli tunkeutunut asuntoon ja käynyt kumipampuin suoraan C:n kimppuun.
 
Onko nyt ya-ya:n mielipide siis se, että jos alunperin virhearvion takia altistaa itsensä vaaralle, esim avaamalla oven vaaralliselle ihmiselle tai vaikkapa liikkumalla yöllä pahamaineisella alueella, tai esim vittuilemalla nakkikioskijonossa, niin menettää oikeutensa puolustaa henkeään?
 
No vähän noin se menee. Yksi lyönti on oikeasti helpompi selittää ja tässä tapauksessa ne arviolta 5+ veitseniskut ovat mitä ilmeisimmin olleet turhia ja "puolustautuminen" olisi pitänyt lopettaa aiemmin. Taas tätä perusjaagailua siitä miten ei saa muka puolustautua mutta tuomiostakin näkee että on saanut puolustautua, puolustautumisen raja vain ylittyi.

Tuo raja on minusta liian tiukka ja aika usein kun noita oikeudenpäätöksiä lukee, niin ne eivät ole minusta oikeudenmukaisia tuomioita.
 
Onko nyt ya-ya:n mielipide siis se, että jos alunperin virhearvion takia altistaa itsensä vaaralle, esim avaamalla oven vaaralliselle ihmiselle tai vaikkapa liikkumalla yöllä pahamaineisella alueella, tai esim vittuilemalla nakkikioskijonossa, niin menettää oikeutensa puolustaa henkeään?
Niinhän mä sanoin. :)

Oven avaamalla ei menetä oikeutta puolustaa itseään. Mun silmissä oven avaamalla menettää uskottavuutensa jos väittää odotelleensa kuolemanpelon vallassa kauhulla julmaa tappajaa. Ääriesimerkki: yöllä makuuhuoneeseeni tunkeutuu mies, jonka hätäännyksissäni ja kuolemanpelon vallassa ammun itsepuolustukseksi. Vaikuttaako tarinan uskottavuuteen se, oliko kysymyksessä asuntoon tunketunut ventovieras, vai oma ukko jonka perheriidan jälkeen passitin sohvalle nukkumaan? Minä oon näillä tiedoilla samaa mieltä kuin korkein, kyseessä oli hätävarjelun liiottelu.

Vittuilemalla nakkijonossa ei menetä oikeuttaan puolustaa itseänsä, mutta menettää uskottavuutensa jos väittää kaikessa rauhassa syöneensä makkaraperunoita kun toi hullu kävi yhtäkkiä huuteleen.

No jos yllätät jonkun viemästä pyörääsi, niin pitäisi saada varas pysäyttää kiväärilllä, mutta jos joku on pyörän kerennyt jo viedä, niin sitä ei pitäisi saada ajella kiväärin kanssa pitkin kaupungia etsimässä pyörävarasta. En minä nyt ymmärrä mikä tässä on niin vaikeaa.
Jos ajan polkupyörävarasta takaa kiväärin kanssa, missä vaiheessa mulla on vielä oikeus ampua, ja missä vaiheessa syyllistyn tappoon? Heti kun näköyhteys katkeaa? Saanko seurata jalanjäljilstä?

Mun mielestä rangaistusasteikon pitäisi olla jonkunlaisessa kytkennässä teon vakavuuteen, ei siihen kuka sut sai kiinni. Mun mielestä on extremeä, että samasta teosta voi tulla joko kuolemantuomio tai pelkät sakot, riippuen siitä tuomitseeko sut polkupöyrän omistaja vai tuomari.
 
Jos ajan polkupyörävarasta takaa kiväärin kanssa, missä vaiheessa mulla on vielä oikeus ampua, ja missä vaiheessa syyllistyn tappoon? Heti kun näköyhteys katkeaa? Saanko seurata jalanjäljilstä?

No ei tietenkään mitään takaa-ajoja.

Mun mielestä rangaistusasteikon pitäisi olla jonkunlaisessa kytkennässä teon vakavuuteen, ei siihen kuka sut sai kiinni. Mun mielestä on extremeä, että samasta teosta voi tulla joko kuolemantuomio tai pelkät sakot, riippuen siitä tuomitseeko sut polkupöyrän omistaja vai tuomari

Eihän nytkään asia ole nytkään noin. Jos joku tunkeutuu makkariisi aseen kanssa ja uhkaa henkeäsi ja sinulla on ase, niin eikös olekin aika extremeä että se voi saada kuolemantuomion tai pelkkää linnaa riippuen siitä kuka "tuomitsee"? Entä jos makkariintunkeutuja koettaakin raiskata sinut. Onko sinulla silloin oikeus mielestäsi tappaa tunkeutuja vai minkä verran on sallittua puolustautua?

Ideana minulla on se, että suojeltaisiin sitä joka puolustautuu. Jos joku hyökkää kimppuusi tai koettaa varastaa omaisuuttasi, niin aina pitäisi voida puolustautua ilman pelkoa siitä, että tulee tuomio.
 
Niinhän mä sanoin. :)

Oven avaamalla ei menetä oikeutta puolustaa itseään. Mun silmissä oven avaamalla menettää uskottavuutensa jos väittää odotelleensa kuolemanpelon vallassa kauhulla julmaa tappajaa.
No kun et suoraan sanonut niin siksi mä kysyin. Ok, mutta menettääkö uskottavuuden se väite, että pelkää omaa tai läheisen kuolemaa siinä vaiheessa, kun tämä tappamisella uhannut tyyppi on oven avaamisen jälkeen (jota en tietysti itsekään ymmärrä että miksi ihmeessä se ovi piti avata) alkanut silmittömästi hakata ja kuristaa pamppua käyttäen? Eli onko mahdollista perustellusti pelätä kuolemaa vaikka on ensin tehnyt sen virheellisen arvion, että tyypille on turvallista avata ovi?
Ääriesimerkki: yöllä makuuhuoneeseeni tunkeutuu mies, jonka hätäännyksissäni ja kuolemanpelon vallassa ammun itsepuolustukseksi. Vaikuttaako tarinan uskottavuuteen se, oliko kysymyksessä asuntoon tunketunut ventovieras, vai oma ukko jonka perheriidan jälkeen passitin sohvalle nukkumaan? Minä oon näillä tiedoilla samaa mieltä kuin korkein, kyseessä oli hätävarjelun liiottelu.
Ensinnäkin, ihmisen ampuminen suorilta ihan vaan koska näkee sen kotonaan, ei pitäisi noin yleisesti ottaen kuitenkaan olla sallittua hätävarjelua. Kyllä siinä pitäisi olla jotain muitakin merkkejä, että tunkeutujalla on aikomuksena vahingoittaa sinua niin vakavasti, että ampuma-aseen käyttö on perusteltavissa. Näiden vaaran merkkien ja niiden aihettaman pelon uskottavuuden arviointiin tietysti vaikuttaa sitten se, että tunnistitko sen ihmisen ja käyttäytyikö se uhkaavasti jne. Mutta esim näissä parisuhdeväkivaltatapauksissa se, että virheellisesti uskoo, ettei puoliso sillä kertaa aio käyttää väkivaltaa, ja siksi päästää tämän sisään, ei pitäisi olla syy jonka perusteella ei sitten saa puolustaa itseään jos käykin ilmi että arvio oli väärä.
Vittuilemalla nakkijonossa ei menetä oikeuttaan puolustaa itseänsä, mutta menettää uskottavuutensa jos väittää kaikessa rauhassa syöneensä makkaraperunoita kun toi hullu kävi yhtäkkiä huuteleen.
Aivan, mutta miksi tällaista pitäisi ylipäätään väittää? Ei sen pitäisi millään tavalla vaikuttaa siihen hätävarjelutilanteeseen ja hätävarjelun oikeutukseen, että tuliko vähän auottua päätä sille takana seisovalle sikaniskalle, ennen kuin tämä kävi kimppuun. Provosoitua ja provosoimatonta hyökkäystä kohtaan täytyy saada puolustautua ihan samalla tavalla. "Toi vittuili" ei voi olla mikään oikeutus puuttua toisen fyysiseen koskemattomuuteen.
 
No kun et suoraan sanonut niin siksi mä kysyin. Ok, mutta menettääkö uskottavuuden se väite, että pelkää omaa tai läheisen kuolemaa siinä vaiheessa, kun tämä tappamisella uhannut tyyppi on oven avaamisen jälkeen (jota en tietysti itsekään ymmärrä että miksi ihmeessä se ovi piti avata) alkanut silmittömästi hakata ja kuristaa pamppua käyttäen? Eli onko mahdollista perustellusti pelätä kuolemaa vaikka on ensin tehnyt sen virheellisen arvion, että tyypille on turvallista avata ovi?
On mahdollista perustellusti pelätä kuolemaa. On myös mahdollista hakata ihan vaan siksi että sinähän et saatanan paska mun ukkooni koske, ja sen jälkeen väittää pelänneensä kuolemaa. Juuri siksi on perusteltua, että asia etenee tuomioistuimiin asti ja sitten porukalla pohditaan kukas nyt oikeastaan teki ja mitä. Suljen ympyrän toteamalla että siksi minusta on täysin oikeudenmukaista että nainen sai syytteen, ja olosuhteisiin nähden perusteltua että jätettiin rangaistukseen tuomitsematta, vaikka vähän ehkä överiksi menikin sen puukon kanssa.

Aivan, mutta miksi tällaista pitäisi ylipäätään väittää?
Siksi että sen on kannattavaa, koska uhrin käyttäytyminen ennen tekoa voi muodostaa lieventämisperusteen, ja se voidaan huomioida rangaistusta tai vahingonkorvausta määrättäessä.

No ei tietenkään mitään takaa-ajoja.
Täysin ok ampua pakenevaa, mutta takaa-ajoa ei tietenkään?

Eihän nytkään asia ole nytkään noin. Jos joku tunkeutuu makkariisi aseen kanssa ja uhkaa henkeäsi ja sinulla on ase, niin eikös olekin aika extremeä että se voi saada kuolemantuomion tai pelkkää linnaa riippuen siitä kuka "tuomitsee"? Entä jos makkariintunkeutuja koettaakin raiskata sinut. Onko sinulla silloin oikeus mielestäsi tappaa tunkeutuja vai minkä verran on sallittua puolustautua?
Jos mun makuuhuoneeseeni tunkeutuu joku aseistettu kaveri, menis kyllä iloisesti kohtuullisena voimankäyttönä jos puolustatuisin aseellisesti. Mutta jos tämä kaveri säikähtäisi mun auktoritääristä olemustani niin paljon että lähtisi jonkhaan, mulla ei ole oikeutta "puolustautua" ampumalla pakenijaa ikkunasta selkään.

Mä yritän tässä nyt viitata siihen, että joku asia on tuomittavampaa kuin joku toinen, vaikka molemmat olisi väärin. Kun musta jotenkin tuntuu että sun mielestä vaihtoehdot on "on ihan ok ja kiva kun teit niin" ja "sulla ei ole oikeutta, saat linnaa ja raippatuomion". Onko sun mielestä joku asia tuomittavaa käytöstä, mutta ymmärrettävää kyseisissä olosuhteissa?

Ideana minulla on se, että suojeltaisiin sitä joka puolustautuu. Jos joku hyökkää kimppuusi tai koettaa varastaa omaisuuttasi, niin aina pitäisi voida puolustautua ilman pelkoa siitä, että tulee tuomio.
Jättäisikö puolustautumatta, koska pelkäät sitä että tulee tuomio hätävarjelun liiottelusta, mutta ei rangaistusta?

Näetkö sä mitään tarvetta ylipäätään käsitteelle 'hätävarjelun liiottelu'? Vai oisko ne vaihtoehdot aina joko hätävarjelu tai tahallinen teko? Saisiko susta missä tahansa puolustautumistilanteessa, ihmisen tai omaisuuden, hakata toisen tuusannuuskaksi, toisen vaikka tönäistyä sua? Musta on ihan perusteltua, että jokaista nakkikiskalla töninyttä ei saa teloa ihan miten vaan ilman pelkoa siitä, että tulee jonkinlainen tuomio.
 
On mahdollista perustellusti pelätä kuolemaa. On myös mahdollista hakata ihan vaan siksi että sinähän et saatanan paska mun ukkooni koske, ja sen jälkeen väittää pelänneensä kuolemaa. Juuri siksi on perusteltua, että asia etenee tuomioistuimiin asti ja sitten porukalla pohditaan kukas nyt oikeastaan teki ja mitä. Suljen ympyrän toteamalla että siksi minusta on täysin oikeudenmukaista että nainen sai syytteen, ja olosuhteisiin nähden perusteltua että jätettiin rangaistukseen tuomitsematta, vaikka vähän ehkä överiksi menikin sen puukon kanssa.
Ok, eli ollaan siis jotakuinkin samaa mieltä. Tosin minun mielestäni se raja, jonka jälkeen katsotaan puolustautumisen menneen överiksi, on usein turhan matalalla. Lisäksi tosiaan, kuten aiemmin jo sanoin, niin on todella iso ongelma että oikeudenmukaisen tuomion saa vasta useiden vuosien oikeustaistelun jälkeen.

Tuomioistuimessa tällaiset tilanteet pitää tottakai käsitellä, mutta olisi toivottavaa että se käsittely ei veisi vuositolkulla aikaa ja pitäisi sisällään langettavia tuomioita alemmista oikeusasteista, sikäli kun kerran lopullinen ja oikea päätös on kuitenkin se, ettei ole syytä tuomita.
 
Esitin hätävarjelusta kysymyksen aijemmin. Kukaan ei vastannut, eikö kenellekään ole tietoa tai edes valistunutta arviota mitä tuollaisessa tapauksessa tulisi tuomioksi vai tuomittaisiinko ollenkaan? http://www.pakkotoisto.com/talous-p...-oikeuden-jarjettomat-tuomiot-62/#post4308042
Päähän osuneesta iskusta aiheutuneesta aivovaurioista taitaa olla useampiakin oikeustapauksia. Niissä on yleensä pohdittu sitä, oliko väkivalta sen tyyppistä, että kenen tahansa pitäisi tajuta sen aiheuttavan vakavan vamman riskin. Nyrkillä päähän lyötäessä on tuomioita joissa aivovaurioita ei pidetty ennustettavissa olevana seurauksena. On myös tilanteita joissa on katsottu, että maassa makaavan toistuva lyöminen päähän ihan yleisen tietämyksen mukaan on niin vaarallista, ettei kukaan voi väittää että vakavan vamman aiheutuminen tuli yllätyksenä. Jos tuossa on yksi lyönti nopeassa tilanteessa jossa ei ole aikaa harkintaan, ei tuosta tappotuomiota tulisi mitenkään vaikka tämä toinen kuolisikin.

Sitä en usko että "pelkäsin että ehkä sillä on kavereita jotka saattaa tulla apuun" toimisi lieventävänä asianhaarana, ellei ole mitään perusteltua syytä olettaa että kavereita on tulossa, ketään ei näy mailla halmeilla.
 
Niin, tarkoitin yhtä iskua joka sitten aiheuttaa vakavan aivovaurion tai jopa kuoleman. En mitään maassa mätkintää. Kysymyksessä ideana olikin tuo, että jos A toimii oikein eikä liioitellusti (puolustaa itseään yhdellä lyönnillä), mutta se lyönti aiheuttaa melko suuren vaikutuksen B:hen (aivovaurio/kuolema), onko A tehnyt jotain väärää? Ei nähdäkseni.

Tuon että A on harrastanut nyrkkeilyä otin vaan siksi mukaan, että on kuitenkin eri asia harrastaa turvallisesti kehässä sitä kuin tapella kadulla tai joutua yllättävän hyökkäyksen kohteeksi. Muuten sillä ei ole väliä, "maallikonkin" lyönti voi pahimmillaan tappaa.

Jos mietin, että minun kimppuun yht'äkkiä kävisi joku kimppuun, niin kyllä se tilanne vaatisi toimia, vaikka hänellä ei olisikaan kavereita tulossa apuun. Kyllä minulle tulee mieleen että mikäköhän hullu/väkivaltarikollinen on kyseessä, ja näen jo sen hyökkäyksen jo itsessään syyksi puolustaa itseäni. En tiedä mikä hänen tarkoituksensa on, onko hänellä aseita, kavereita tulossa mukaan jne. eli tuo "kaverit tulossa apuun" on vain yksi kysymysmerkki siinä tilanteessa - kyllähän se hyökkäys itsessään aiheutta uhan johon kannattaa vastata. Mielestäni siis jo se hyökkäys on syy toimia kuten tuossa tilanteessa A toimisi, vaikka tietäisi ettei hänellä ole kavereita tulossa apuun. Toki ensisijaisesti pyrkii pakoon jos mahdollista jne.. Ja jos sillä itsensä puolustamisella olisi "liioiteltuja" seuraamuksia (kuten tuossa kuvitellussa tilanteessa), ei sille mahda mitään, enkä kokisi että A olisi jotain väärää tehnyt. Shit happens. Jokaiselle ponille löytyy kengittäjä.
 

Suositut

Back
Ylös Bottom