Mielenkiintoisia nämä gallupit, "virallisten" gallupien mukaan lähes kaikki kannattavat natoon liittymistä, mutta sitten ns. kansalaiskyselyissä tilanne on päinvastainen. Mika Niikko tekee facesivullaan kyselyä aiheesta, ja vaikka näyttää itse olevan ehkä varovaisesti naton kannalla, niin lähes jokainen vastannut (noin 4h aikana jo +500 äänestäjää), näyttää vastustavan natoon liittymistä, ovat sitten varmaa kaikki ryssänbotteja, ainakin jos on uskominen USA fanaatikoihin.
Mika Niikko:
Natolle kyllä vai ei?
Tänään klo 14 aloitimme keskustelun Nato-sopimuksen hyväksymisestä ja voimaansaattamisesta.
Ensi viikolla äänestetään. Viime kevään jälkeen tilanne on elänyt merkittävästi. Sekä Nato-jäsenyyteen että sotilaalliseen liittoutumattomuuteen liittyy useita mielipiteitä, joista olen poiminut muutamia puolesta ja vastaan.
---
NATO-JÄSENYYDEN PLUSSAT JA MIINUKSET:
PUOLESTA:
+ Hyökkäys yhtä Natomaata vastaan nähdään hyökkäyksenä koko liittoumaa vastaan. Turvatakuut takaavat, että sotilaallisen uhan edessä Suomi saisi varmasti jonkinlaista tukea.
+ Ydinaseiden ja pysyvien Nato-tukikohtien tulo Suomeen on Suomen oma päätös eikä tällä hetkellä näköpiirissä.
+ Entisen kaltaiset naapuruussuhteet Venäjään on joka tapauksessa poikki hyvin pitkälle tulevaisuuteen, joten Nato-jäsenyys ei yksinään heikennä tilannetta merkittävästi.
VASTAAN:
- Nato on Venäjän silmissä vihollinen, eikä puolustusliitto.
- Suomen tultua Naton täysjäseneksi, Venäjä tulee todennäköisesti kiinnittämään tarkempaa sotilaallista huomiota Suomen vastaiseen rajaan.
- Varustelu Suomen rajan lähistöllä todennäköisesti lisääntyy.
- Sen myötä provokaatioksi tulkittavien vahinkojen todennäköisyys kasvaa.
- Nato-jäsenyys sitoo Suomen taloudellisia resursseja ja velvoittaa osallistumaan, mikäli liittolainen tarvitsee apua.
- Konfliktin uhatessa jokainen jäsenmaa määrittele itse, mitä sen antama tuki olisi. Turvatakuut eivät takaa ulkopuolisia joukkoja Suomen tueksi. Ydinasevalloille kynnys osallistua konflikteihin toista ydinasevaltaa vastaan on korkea, kuten hyvä onkin. Suomen tärkeimpänä turvana säilyy oma kansallinen puolustus.
NATO-JÄSENYYDEN ULKOPUOLELLE JÄÄMISEN PLUSSAT JA MIINUKSET:
PUOLESTA:
+ Suomen pitkäjänteinen ja vakaa ulkopolitiikka sekä sotilaallinen liittoutumattomuus on pitkään ollut toimiva ratkaisu. Samalla on voitu olla selvästi osa länttä.
+ Suomella on jo nyt oman uskottavan puolustuksen lisäksi useita kahdenvälisiä vahvoja yhteystyösopimuksia ja tiiviitä kumppanimaita.
+ Myös EU:n artikla 42.7 velvoittaa muita jäsenmaita auttamaan hyökkäyksen kohteeksi joutunutta.
+ Suomeen ei tällä hetkellä kohdistu sotilaallista uhkaa, eikä ole syytä omalla toiminnallamme houkutella rajan taakse sotakalustoa.
VASTAAN:
- Suomi on jo valinnut linjansa ja siitä ei käytännössä voida peruuttaa: Suomi osallistuu jo Ukrainan aseapuun, koulutuksiin, pakotteisiin ja on mahdollistamassa USA:n tukikohtia maassa. Riski joutua yksin maalitauluksi liittouman ulkopuolella kasvaa koko ajan.
- Sitten kun ollaan mukana luovuttamassa raskasta aseistusta, kuten panssarivaunuja tai hävittäjiä Ukrainalle, riski kasvaa entisestään.
- Venäjän joutuessa yhä ahtaammalle, se voi käydä yhä arvaamattomammaksi.
- Yksinäinen Naton ulkopuolinen naapurimaa on Venäjälle helpompi kohde, kuin liittouman jäsen, mikäli Venäjä näkisi jonkin syyn hyökätä.
---
Tilanne, jossa nyt elämme, ei ole enää sama kuin silloin kun alkujaan pohdittiin Nato-jäsenyyttä.
Suomi on ollut vahvasti mukana muun muassa Ukrainan aseapupaketeissa ja tiiviissä koulutusyhteistyössä. Ukrainan auttaminen onkin oikein ja välttämätöntä, jotta se voi puolustaa maataan ja siviilejään. Mikäli Venäjä ei päätä hyökkäyssotaa tai häviä sitä, niin uskomukseni on, että askel askeleelta menemme kohti tilannetta, jossa konfliktiin joutuvat jollain tapaa osallistumaan myös aseapua antaneet maat, erityisesti Nato-maat. Yhdysvaltojen mukaan Kiina harkitsee aseavun antamista Venäjälle. Sekään ei lupaa hyvää.
On vaikea nähdä muunlaista päättymistä konfliktille varsinkaan lähitulevaisuudessa. Mahdollisen eskalaation kohdatessa sen vaikutukset kohdistuisivat herkästi myös itärajallemme. Tällaisessa maailmantilanteessa puolustusliiton ulkopuoliseksi maaksi jääminen ei enää vaikuta kovin kestävältä ratkaisulta. Siitäkään huolimatta, että Venäjä uhittelee ydinaseiden käytöllä.
Tässä tilanteessa en enää näe hyödylliseksi vastustaa Nato-jäsenyyspyrkimyksiä.
Mutta toisaalta Nato-jäsenyyden hyväksyminen keskeneräisen hakuprosessin aikana on asia, jota ei voi hyväksyä, koska emme tiedä mitä ehtii tapahtua ennen kuin jäsenyyshakemuksemme on kaikissa jäsenmaissa hyväksytty.
Nyt säädetään lakia pöytälaatikkoon tietämättä koska se astuu voimaan. Tämä ei ole järkevää, saati normaalia lainsäädäntötyötä eduskunnassa. Näin tärkeää päätöstä ei tulisi tehdä väärässä järjestyksessä. Pitäisi tietää mikä on tilanne ratifiointien jälkeen, ja mihin sitoudumme juuri sillä hetkellä Naton kautta.
Kerro mielipiteesi: miten itse luet tämän hetken tilannetta? Äänestäisitkö näillä tämän hetken tiedoilla Nato-jäsenyyden puolesta, vastaan, vai tyhjää? Itse näen tällä hetkellä molemmat vaihtoehdot huonoina ja jään pohtimaan miten äänestän.
/img-s3.ilcdn.fi/5c6174abff91ff1a9cb691565acfdcdcf299d1ca66c56059d6132dd72a80c553.jpg)
www.iltalehti.fi
