Suomalaisten älykkyyserot

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Zappo
  • Aloitettu Aloitettu
Älykkyyttä on monelaista. Alhaalla Gardnerin moniälykkyysteoriasta:

1. Kielellinen: kirjallinen ja suullinen ilmaisu ja luetun ymmärtäminen
2. Loogis-matemaattinen: laskutaito, deduktiivinen ja induktiivinen päättelykyky
3. Avaruudellinen hahmotuskyky
4. Kehollis-kinesteettinen: kyky käyttää oman kehon osia jonkin tehtävän suorittamiseen tai tuotteen valmistamiseen (liikunnan luonnollisuus, urheilukyky)
5. Musikaalinen: kyky esittää ja säveltää musiikkia sekä rytmitaju
6. Interpersoonallinen: kyky ymmärtää muita ja heidän motiivejaan, kykyä toimia arjessa yhteistyössä muiden kanssa sekä kykyä johtaa ja organisoida.
7. Intrapersoonallinen: tietoisuus omista (älyllisistä) vahvuuksista ja kyky ymmärtää omia tunteitaan (tunneäly).

Enpä tiedä, miten oikein/väärin tuo teoria on, mutta minun mielestäni osa siitä ainakin kuulostaa järkevältä sivistyssanakirjan selailun jälkeen. Monesti pelkkää 2. kohtaa pidetään älykkään ihmisen tuntomerkkeinä, mutta miten matemaatikot osaisivat pyörittää maailmaa ja ymmärtää muita vähemmän matemaattisia ihmisiä? Voisi tulla aikamoisia hankaluuksia.

Joo meni nyt vähän kuivaksi, mutta pointtina oli vain, että älykkyys on niin laaja asia määriteltäväksi, että jokaisesta ihmisestä löytyy väkisinkin jonkinlaisia älyllisiä vahvuuksia. Kaikki eivät vain osaa sitä käyttää/ilmaista oikein ennen kuin koulutetaan siihen tai jollain muulla tavalla oppii. Pelkillä testeillä voi pyyhkiä persettä kun esim. laajalla koulutuksella on suuri merkitys lopputulokseen. Pitää vain oppia käyttämään aivojaan paremmin. Eihän lihaksetkaan kasva, jos niitä ei treenaa. :D
 
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Energia sanoi:
Älykkyyttä on monelaista. Alhaalla Gardnerin moniälykkyysteoriasta:

1. Kielellinen: kirjallinen ja suullinen ilmaisu ja luetun ymmärtäminen
2. Loogis-matemaattinen: laskutaito, deduktiivinen ja induktiivinen päättelykyky
3. Avaruudellinen hahmotuskyky
4. Kehollis-kinesteettinen: kyky käyttää oman kehon osia jonkin tehtävän suorittamiseen tai tuotteen valmistamiseen (liikunnan luonnollisuus, urheilukyky)
5. Musikaalinen: kyky esittää ja säveltää musiikkia sekä rytmitaju
6. Interpersoonallinen: kyky ymmärtää muita ja heidän motiivejaan, kykyä toimia arjessa yhteistyössä muiden kanssa sekä kykyä johtaa ja organisoida.
7. Intrapersoonallinen: tietoisuus omista (älyllisistä) vahvuuksista ja kyky ymmärtää omia tunteitaan (tunneäly).

Enpä tiedä, miten oikein/väärin tuo teoria on, mutta minun mielestäni osa siitä ainakin kuulostaa järkevältä sivistyssanakirjan selailun jälkeen. Monesti pelkkää 2. kohtaa pidetään älykkään ihmisen tuntomerkkeinä, mutta miten matemaatikot osaisivat pyörittää maailmaa ja ymmärtää muita vähemmän matemaattisia ihmisiä? Voisi tulla aikamoisia hankaluuksia.

Joo meni nyt vähän kuivaksi, mutta pointtina oli vain, että älykkyys on niin laaja asia määriteltäväksi, että jokaisesta ihmisestä löytyy väkisinkin jonkinlaisia älyllisiä vahvuuksia. Kaikki eivät vain osaa sitä käyttää/ilmaista oikein ennen kuin koulutetaan siihen tai jollain muulla tavalla oppii. Pelkillä testeillä voi pyyhkiä persettä kun esim. laajalla koulutuksella on suuri merkitys lopputulokseen. Pitää vain oppia käyttämään aivojaan paremmin. Eihän lihaksetkaan kasva, jos niitä ei treenaa. :D

Mä olen tällaisen ajattelun kannalla.

Ja mitä tohon tilastoon tulee: :anssi:

Tilastot on muutenkin varsin laajalti tulkittavissa. Ja ihmettelen sitä kuinka joku voi ottaa intin sisäistä tietoa ja pistää sen julkisuuteen...
 
"Älykkyys on niin laaja asia määriteltäväksi, että jokaisesta ihmisestä löytyy väkisinkin jonkinlaisia älyllisiä vahvuuksia." Varmaan löytyy kyllä mutta onhan tuossa ihan selvästi mustaa valkosella siitä että ruotsinkieliset on älyllisesti suomenkielisiä edellä ainakin keskimäärin. Eihän tuo ei ole edes mitenkään yllättävä tieto. Ruotsinkieliset kun tahtoo pärjätä elämässä jostain kumman syystä suomenkielisiä paremmin. Tilastot todistaa vaan sen mikä on jo yleisessä tiedossa muutenkin. Hyväksytään nyt vaan tilastolliset tosiasiat. Eihän tilastot ota keneenkään kantaa henkilötasolla. Sitä paitsi Pakkislaisten tilastollinen keskiarvo älykkyysosamäärä on ilman muuta huomattavasti ruotsinkielisten lukuja suurempi ;)
 
Energia sanoi:
Älykkyyttä on monelaista. Alhaalla Gardnerin moniälykkyysteoriasta:

1. Kielellinen: kirjallinen ja suullinen ilmaisu ja luetun ymmärtäminen
2. Loogis-matemaattinen: laskutaito, deduktiivinen ja induktiivinen päättelykyky
3. Avaruudellinen hahmotuskyky
4. Kehollis-kinesteettinen: kyky käyttää oman kehon osia jonkin tehtävän suorittamiseen tai tuotteen valmistamiseen (liikunnan luonnollisuus, urheilukyky)
5. Musikaalinen: kyky esittää ja säveltää musiikkia sekä rytmitaju
6. Interpersoonallinen: kyky ymmärtää muita ja heidän motiivejaan, kykyä toimia arjessa yhteistyössä muiden kanssa sekä kykyä johtaa ja organisoida.
7. Intrapersoonallinen: tietoisuus omista (älyllisistä) vahvuuksista ja kyky ymmärtää omia tunteitaan (tunneäly).

Enpä tiedä, miten oikein/väärin tuo teoria on, mutta minun mielestäni osa siitä ainakin kuulostaa järkevältä sivistyssanakirjan selailun jälkeen. Monesti pelkkää 2. kohtaa pidetään älykkään ihmisen tuntomerkkeinä, mutta miten matemaatikot osaisivat pyörittää maailmaa ja ymmärtää muita vähemmän matemaattisia ihmisiä? Voisi tulla aikamoisia hankaluuksia.

Joo meni nyt vähän kuivaksi, mutta pointtina oli vain, että älykkyys on niin laaja asia määriteltäväksi, että jokaisesta ihmisestä löytyy väkisinkin jonkinlaisia älyllisiä vahvuuksia. Kaikki eivät vain osaa sitä käyttää/ilmaista oikein ennen kuin koulutetaan siihen tai jollain muulla tavalla oppii. Pelkillä testeillä voi pyyhkiä persettä kun esim. laajalla koulutuksella on suuri merkitys lopputulokseen. Pitää vain oppia käyttämään aivojaan paremmin. Eihän lihaksetkaan kasva, jos niitä ei treenaa. :D

Mä oon kans sitä mieltä, että noi älykkyys testit on syvältä... Ne mittaa aina vaan sitä matemaattista älyä ja noissaki tulokset riippuu siitä kuinka paljo on älykkyystestejä "harjotellu" eli kaikki ne testit on jollakin tavalla loogisesti/matemaattisesti samanlaisia joten harjaantunut testien tekijä saa varmana paremman tuloksen.

Sit tohon threadin aiheeseen. Ni musta tuntuu, että noi lappalaiset oli paljo älykkäämpiä ku eteläsuomalaiset, koska ne oli tajunnu laittaa testin ranttaliks jotta ei tartte pakollista pitempää armeijassa viettää aikaa..

Joten kaikki on suhteellista :thumbs:
 
Muistelen että armeijatesti oli aikalailla mensatestin suuntainen häkkyräongelmineen. Ellen nyt väärin muista niin sain numeroksi 10 :arvi:

Hei kuka muistaa sirad-testit se menikin sitte ihan vituiksi tititaatititaa :evil:
 
joo se on harvinaista että joku olisi "älykäs" noissa kaikissa 7:ssä kohdassa, eli äly jakaantuu erilaisuuteen.

Itse intissä en jaksanu pahemmin keskittyä ko. testiin heitin vaan vastauksia
 
Jorkka sanoi:
Mä oon kans sitä mieltä, että noi älykkyys testit on syvältä...
Monilla tuntuu olevan kova tarve arvostella älykkyystestejä. Noissa testeissä kannattaa muistaa, ettei niillä pyritä pistämään ihmisiä paremmuusjärjestykseen, eikä niillä arvioida kuka on fiksu tyyppi tai kuka menestyy elämässä. Niillä pyritään testaamaan vain tietyn osa-alueen lahjakkuutta ja sitä ne testit kyllä kuvastaa. No, keskimäärin varmaan 120 äo:n omaavat selviää paremmin elämässä kuin keskimäärin 80 äo:n omaavat, mutta yksittäistapauksissa kovin suuria johtopäätöksiä ei ole perusteltua tehdä.

Ja ihan tohon "tilastoon" mikä tuossa yllä oli, se on täysin keksitty. Älkää nyt hyvät ihmiset tuota uskoko. Voin kyllä uskoa, että ruotsinkieliset pärjäisivät testissä keskimäärin paremmin kuin suomenkieliset, mutta tuolla tilastolla nyt ei ole mitään arvoa.
 
Mitä pohjoisemmaksi mennään sitä kovempi paikka armeija on, joten vedetään johtopäätös, että pohjoisessa armeijan kovuus toimii motivaattorina testin huonosti tekemiseen.
 
Kimple sanoi:
Ja ihan tohon "tilastoon" mikä tuossa yllä oli, se on täysin keksitty. Älkää nyt hyvät ihmiset tuota uskoko. Voin kyllä uskoa, että ruotsinkieliset pärjäisivät testissä keskimäärin paremmin kuin suomenkieliset, mutta tuolla tilastolla nyt ei ole mitään arvoa.

Tosta olen samaa mieltä, että tuo tilastohan on todennäköisesti tehty ihan vitsillä. Mutta tuosta ruotsinkielisten paremmasta pärjäämisestä en enää oliskaan ihan niin varma. Miten perustelisit tuota väitettä? Esim. tänäkin vuonna kaksi yliopistoa, joista irtosi helpoiten opiskelupaikka olivat molemmat ruotsinkielisiä... No ok, ehkä tuo osittain johtuu ylisuurista kiintiöistäkin, mutta silti.
;)
 
Just sen takia arvostelenkin, kun se tosissaan mittaa vaan "tietyn" osa-alueen lahjakkuutta... esim. joku autistinen ihminen saattaa saada täydet pisteet äo testistä, koska ne aika usein matemaattisesti hyvinki lahjakkaita, mutta muussa elämässä sitten eivät pärjääkkään:(

Sanon esimerkin.. Meidän vaari oli puuseppä/rakennusmies eli ei mitenkään korkeasti koulutettu. No eräs matemaatikko/professori oli mittaamassa meidän vaarin kanssa tonttia, mutta vaikka oli kuinka matemaattisesti lahjakas ym. niin ei osannut laskea tontin pinta-alaa joten meidän vaari laski sen..

On tietoon perustuvaa pikkutarkkaa älykkyyttä ja sitten taas käytännön älykkyyttä ja monet ihmiset saattavat ottaa "testeistä" niin suuria paineita, että eivät pysty ajattelemaan selkeästi testin aikana ja tämän takia testit eivät luonnistu.

Esim. meidän luokalla oli pari blondia jotka eivät tienneet tunneilla mitään ja meikäläinen yleensä aina vastas kaikkeen.. annas olla, kun kokeet tulivat niin nämä sankarit veti aina kymppejä. Oli pikkasen häh olo... Mutta mielipiteitä on yhtäpaljon kuin ihmisiäkin:)
 
Omasta kokemuksesta tiedän, että minä ja minun komppanjassa aikalailla kaikki, jotka eivät halunneet AUK:iin (8kk -> 11kk) tekivät nämä palikkatestit tarkoituksella päin honkia.

Palvelin muuten Sodankylän jääkärikomppanjassa :nolo:
 
Tatu Vanhanen teki pitkän ja hyvän
työn selvitti eri maiden Älykkyysosamäärät ...
Minulle testin tulokset eivät olleet yllätyksiä... Miksi juuri
kehitysmaissa on alempi älykkyys osamäärä ?

Joten Tatu Vanhasen kohu oli turhaa jossittelua paskapuhetta mies
teki hyvän työn ja siitä pitäisi olla ylpeä ... Että Suomi ei ole siellä häntä päässä .. tosin jäimme Ruotsille ja Yhdysvaltalaisille ym...
 
Jasoni sanoi:
Omasta kokemuksesta tiedän, että minä ja minun komppanjassa aikalailla kaikki, jotka eivät halunneet AUK:iin (8kk -> 11kk) tekivät nämä palikkatestit tarkoituksella päin honkia.

Se on ainakin hyvä selitys paskalle p-tulokselle. :rolleyes:

Kun kerta lukuintoisimmat ihmiset valuvat syrjäseuduilta yliopistokaupunkeihin opiskelemaan ja jäävät samalle seudulle töihin ja asumaan, ihmettelisin jos tämä ei vaikuttaisi kyseisten seutujen keskimääräiseen älykkyyteen.

Taitaa muuten varallisuusvertailuissa näkyä täsmälleen sama jakauma maan sisällä.
 
Energia sanoi:
Älykkyyttä on monelaista. Alhaalla Gardnerin moniälykkyysteoriasta:




4. Kehollis-kinesteettinen: kyky käyttää oman kehon osia jonkin tehtävän suorittamiseen tai tuotteen valmistamiseen (liikunnan luonnollisuus, urheilukyky)

. :D

Tuo kohta 4 on jotenkin huvittavan tuntuinen. Seiska melkein samaa tasoa.
 
Zappo sanoi:
Helsingin sotilaslääni ruotsinkieliset 127

:anssi: ei muuten voi pitää paikkaansa, insinöörien ÄÖ:n keskiarvo on 130 en kyllä usko että keskiarvo olis samaa luokkaa tuolla Helsingin sotilasläänin ruotsinkielisillä
 
Minäkin yhdyn siihen teoriaan että mitä pohjoisemmaksi mennään niin sitä kovemmat olot on sotaväessä. Ja tämän vuoksi porukat tekee palikkatestin tahallaan päin honkia. Todellinen älykkyysosamäärä pitäisi olla jo tilastojenkin perusteella kirkkaasti yli 100 kaikissa varuskunnissa. Tai sitten armeijaan valikoituu tavallista tyhmempää porukkaa.




P.S. :D
 
twinlab sanoi:
:anssi: ei muuten voi pitää paikkaansa, insinöörien ÄÖ:n keskiarvo on 130 en kyllä usko että keskiarvo olis samaa luokkaa tuolla Helsingin sotilasläänin ruotsinkielisillä


Joo siis jos yliälykkäiden ingenjöörirotujen äö on on noinkin korkea, niin ei millään voi svenskatalande pippilongstrymmeillä voi olla noin korkeaa askartelukykyä.
 
Mutta voiko armeijan palikkatestiä ja mensan testeihin pohjautuvaa ÄO asteikkoa verrata toisiinsa? Eli jos ruåttalainen on napannu armeijan palikkatestistä 127 niin tarkoittaako se muka, että mensan testeissä ÄO olisi sama? Ja jos Lapin läänin kaverit saavat armeijan testissä keskimäärin 79 pistettä niin jos tätä verrataan suoraa mensan asteikkoon niin keskimäärin he eivät suoriutuisi edes peruskoulsta, johon tarvitaan ~80 älykkyysosamäärä. Onko armeijan testin keskiarvo 100 kuten mensan testien asteikossa? Tuskin kun katsoo noita tuloksia... Voisin todeta, että :anssi:
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom