Suomalainen tuottava työ - mitä täällä vielä kannattaa tehdä?

[Kaapeli]

Insinööreillehän tuolla maalla ei ole vielä oikein mitään, mikä on IMHO aivan ihmeellistä. Jonnekin Bangaloreen ja Kiinan takapajuloihin on rakennettu vaikka mitä softataloa, mutta miksei rajan taakse? Venäjälläkin on paljon matemattikkoa ja fyysikkoa. Resursseja on vaikka kuinka paljon. Eikä ollenkaan valtavia mellakoita, lehmiä kaduilla ja joessa kelluvia poltettuja vainajia ja paskaa. Ainoa suuri ongelma on byrokratia ja sen korruptoituneisuus. Rikollisuus kuriin ja toimiva rajaliikenne niin vot!

Rakennusalalla, joka on siis vahvasti insinööriala, on paljon ja jatkuvasti kasvavaa suomalaista toimintaa sekä investointia Venäjälle.

Ja ei pidä tuijottaa vain Venäjää, kun meillä on myös ihan "oma Venäjä" EU:ssa. EU:n sisälläkin on Itä-Euroopassa työvoimaltaan useita markkinoiltaan suuria, työvoimaltaan edullisia ja osaavia maita kuin Venäjä, joissa on vieläpä paljon helpompi tehdä bisnestä yhtenäisen talousalueen ja pelisääntöjen ansiosta.
Aika moni suomalainen yritys on myöskin nimenomaan koodaamista ulkoistanut Itä-Eurooppaan, koska sitä on helppoa hoitaa etätyönä. Nykyisellä työpaikallani käytännössä kaikki koodaajat sijaitsevat Puolassa, vaikka projektinjohto ja hallinto on Suomessa.

 

[kodari76]

Jonkun katkeran ex-Nokialaisen blogikirjoittelu ei ainakaan itselleni riitä vasta-argumentiksi.

Katkera ex-Nokialainen = "Salon, muiden Euroopan tehtaiden, Etelä-Korean Masanin ja Kiinan Pekingin tehtaiden talousjohdossa työskennellyt Ilkka Juva"?

Kyseessä ei ollut blogi - kuten jo sanoin - vaan ihan paperille painettu haastattelu ko. jampalta. Tuo blogi oli ainoa paikka mistä löysin lainaukset artikkeliin. Itse blogin tekstiin en ota kantaa, mutta lainaukset ja henki ovat kyllä suoraan siitä Salkkarin haastattelusta.

Itsekin olen kyllä ex-Nokialainen. Ehkä jopa aavistuksen katkerakin, vaikka tosin erosta on jo aikaa vuosia. Mutta meidänkin tapauksessa näkyi hyvin ekonomiajattelu. Teimme Nokialle kännykkäprosessorit. Viisaat talousmiehet keksivät, että halvemmaksi tulee ostaa ne muualta. Eli meille kenkää (tai siis siirrettiin toiseen firmaan) ja prosarit Qualcomilta. No alihankkijat saatiin kuristettua siihen jamaan, että Qualcom olikin ainoa vendori - tosin tietenkin laadukkaita chippejä tekevä. Mitäs tapahtuu? Hinnat nousee. Qualcom ei pysty toimittamaan tarpeeksi tavaraa kaikille asiakkaille. Se priorisoi. Yllättäen ulkoistus ei ollutkaan niin kannattavaa. Puhumattakaan siitä, kuinka Nokia menetti täysin kontrollinsa teknologiaan. Tänään chipit tulee muualta ja käyttis myös. Nokia voi koittaa sopia Microsoftien ym. kanssa, mutta jos Samsung/HTC maksaa enemmän, niin arvatkaas vaan ketä kuunnellaan.

Apple tekee edelleen itse prosarinsa. Ja käyttiksensä. Kuulemma ihan hyviä kännyköitä on tullut viimeaikoina ulos. Yllättäen pari muutakin kännykkäfirmaa on alkanut siirtymään omiin käyttöjärjestelmiin. Mutta Nokia vaan porskuttaa ja luulee olevansa M$:n paras kaveri. Ja onkin, mutta tasan niin kauan kun raha liikkuu. Mutta innovointi ja kilpailijoista erottuminen on todella vaikeaa. Tästä ei ehkä puhuttu kauppakorkeassa.

p.s. on niitä hyviäkin ekonomeja ja varmasti monta onkin. Eli älkää nyt vetäkö hernettä nenään kirjoituksistani. Vituttaa vaan muistaa ne kerrat audioriossa, kun istuttiin katsomassa jotain Savanderia ja kalvoshowta. Ihmisistä ei puhuttu, ainoastaan resursseista. Antaessaan kenkää äijä puhui kuinka tämä on parasta "meille". Kelle vitun "meille"? Hänelle vai meille 200 muulle? Näytti käppyröitä jotka meni ylös ja alas. Segmenttiennusteet ja analyysiraportit sinkoilivat. No kenkää tuli ja Nokia muuttui tappiolliseksi. Koko touhu tuntui alkemialta tai tekniseltä analyysiltä. Tuotteella ei ollut väliä ja päätökset tehtiin pelkästään graafien perusteella. Tai siksi, että sai kerrankin tehdä isoja päätöksiä. Mitä virkaa vallalla on, jos sitä ei käytä?

Jaa en ole katkera vai? :D

 

[Herra Mirandos]

oletko kodari76 löytänyt alan töitä nokian jälkeen?

 

[kodari76]

oletko kodari76 löytänyt alan töitä nokian jälkeen?

Juu siis 2007 meidät siirrettiin toiseen firmaan. Eli ei saatu 100% potkuja, mutta sitähän tuo käytännössä on oman ex-firman kannalta. Eli siis joku porukka on nyt turha ja se siirtyy toisen leipiin. Nykyisestä duunista hommat loppui jouluna, mutta siinä ei ollut syynä ulkoistukset ym. Syynä oli kädetön pääjohtaja ranskalaisine kavereineen, jotka humppasivat pari miljardia menemään saamatta mitään aikaiseksi. Paitsi tietty kalvoja ja roadmappejä ;) Mutta sou not, Ranskan valtiolta (siis EU:lta) tulee lisää fyffeä. Harmi vain, että niiden rahojen ehtona on aina ranskalaisten työpaikkojen säilytys. Jälkimmäiseen kuuluvat luonnollisesti Pohjois-Afrikan maat, jotka Ranskan maantiedossa edelleen kuuluvat tähän mahtavaan imperiumiin.

Jaa en ole katkera vai? :D :D

Suomessa moni vannoo siis taloustieteen nimiin ja luotetaan markkinoihin. Kuvitellaan, että pelkällä kilpailukyvyllä pärjätään. Muualla EU:ssa vedetään härskisti kotiinpäin. Se on semmoinen homma, että jos esim. Ranska saisi päättää, niin laivaliikenne Suomeen lopetettaisiin kokonaan. Jos siitä patongeille olisi penninkin hyötyä. Jätkät takailee kreikkalainoja ja haluavat EU:lta rahat siihen. Ihan perse meininkiä. Oikeasti pitäisi tehdä pohjoismainen talousliitto ja ottaa vaikka Saksa mukaan. Ehkä britit myös.

 

[Jyrki1975]

Olen itse paikan päällä palkannut Intiassa sadan hengen softaorganisaation, ja voin kertoa, että ylläoleva ei pidä paikkaansa. Intiassa ei saa M.Sc. tutkintoa kahdessa vuodessa vaan B.Sc. paprut (Bachelor of Science), mikä vastaa suomalaista kandidaatin "tutkintoa". Sen saa Suomessakin täyteen helposti kahdessa vuodessa.

No, sitten se intialainen kaveri jauhoi paskaa. Kysyin häneltä, että mikä koulutus hänellä on. Vastasi, että MSc (Telecommunications). Kysyin, kauan koulu kesti, ja siihen hän vastasi, että 2 vuotta. Enkä sanoisi, että BSc papereita Suomessa "kovin helposti" saa 2 vuodessa. Siinä keskitytään jo sitten pelkästään opiskeluun, enkä tiedä olisiko se silti aikataulullisesti mahdollista.

Intiassa on muutama iso IT-alihankkija, jotka palkkaavat kaikki, jotka suostuvat heille töihin tulemaan - kymmeniätuhansia ihmisiä vuodessa. Vaihtuvuus on 20% luokkaa. Suurin osa suomalaisista, jotka väittävät intialaista osaamista heikoksi, ovat erehtyneet näitten firmojen asiakkaiksi. Pätevimmät intialaiset ovat duunissa USAssa ja seuraava kategoria tekee tuotekehitystä Googlelle, Amazonille tai Microsoftille Intiassa. Intiassa on etenkin näiden isojen Internet-firmojen jäljiltä jo todella paljon sellaista maailmanluokan softaosaamista, jota Suomesta et kirveelläkään löydä. Jos olisin perustamassa vaikka esimerkiksi big data analytiikkafirmalle uutta toimipistettä niin laittaisin sen ilman muuta Suomen sijasta Bangaloreen.

Kuten siis itsekin toteat, massaa valmistuu paljon ja myös paljon siitä massasta on paskaa. Meillä otettiin aikanaan Intiasta koodaajia projektiin, kun ilmeisesti halvalla sai paljon porukkaa. Taitaa olla näitä mainitsemiasi isoja IT-taloja. No, tulihan sitä koodiakin paljon, mutta tuotteen laatu laski kuin lehmän häntä ja vikamittarit huutivat punaista. Sitten tekijöiden määrää pudotettiin, ettei kaiken näköiset puuhastelijat pääse hommaa täysin kusemaan. Tätä meni noin 5-6 vuotta, kunnes nyt on todettu pikku hiljaa, että siirretään hommat takaisin Suomeen. Tulee halvemmaksi loppupeleissä. Sama Kiinan kanssa. Insinööri A ja insinööri B kun eivät vaan ole saman tasoisia, vaikka managerit usein näin ajattelevat (tai toivovat). Huomautan kuitenkin, että toki joukossa oli muutamia helvetin hyviäkin tekijöitä.

Kyllähän se on selvää, että jos massaa on paljon, niin niitä huippujakin mahtuu joukkoon paljon. Kyllä silti väittäisin, että Suomessa valmistuvista on prosentuaalisesti enemmän sitä pätevämpää porukkaa. Ja lahjakkaimmat hakeutuvat yleensä töihin pienempiin firmoihin. Näillä esim. Intiassa toimivilla suurilla IT-taloilla on varmaan kaikilla toimintaa myös Suomessa, ja kokemuksesta väitän, että sieltä tuleva koodi on selvästi laadukkaampaa.

Lisäksi toi vaihtuvuus on aika kovaa. Projekti aikana porukkaa tulee ja menee. Myös palkkakustannukset ovat nousussa, koska tuolla työpaikan vaihdolla palkkatasoa kilpailutetaan koko ajan ylöspäin. Suomessa ollaan ainakin vielä aika lojaaleja työnantajille ja pysytään samoissa hommissa pidempään. Itse ainakin näen niin, että jos joka vuosi hyppää uusiin hommiin, niin mitään hommaa ei ehti sisäistää kunnolla. Sopii ehkä johonkin managerihommiin, mutta ei taatusti asiantuntijatöihin.

 

[Dopey]

Apple tekee edelleen itse prosarinsa. Ja käyttiksensä.

Sen verran nipotan, että Apple ei niitä todellakaan tee vaan Samsung. Apple on huomannut saman kuin Nokia aikanaan eli liiallisen riippuvuuden Samsungista ja ovat tuota tuotantoa ilmeisesti siirtämässä TSMC:lle. Apple kyllä "suunnittelee" chipit, mutta prosessori on lisensioitu ARMilta ja grafiikkakiihdytin Imgteciltä, joten aika korkean tason suunnittelusta on kyse.

Sikäli olen kyllä samaa mieltä, että Noksun prosessoriulkoistus oli strategisesti kerrassaan järjetön liike aikanaan.

 

[Dopey]

Kyllähän se on selvää, että jos massaa on paljon, niin niitä huippujakin mahtuu joukkoon paljon. Kyllä silti väittäisin, että Suomessa valmistuvista on prosentuaalisesti enemmän sitä pätevämpää porukkaa. Ja lahjakkaimmat hakeutuvat yleensä töihin pienempiin firmoihin. Näillä esim. Intiassa toimivilla suurilla IT-taloilla on varmaan kaikilla toimintaa myös Suomessa, ja kokemuksesta väitän, että sieltä tuleva koodi on selvästi laadukkaampaa.

No joo, tosin on sitä kädetöntä jengiä Suomessakin. Ehkä se isoin ero on siinä, että jos Suomessa pyydät inssiä tekemään jotain, mitä se ei varmasti osaa, niin vastauksena on yleensä jotain sen suuntaista ääntelyä, että varmasti tiedät tehtävänannon menneen yli hilseen. Intiassa vastaus on aina myöntävä maustettuna keikkuvalla kupolilla. Noita yliopistoja on siellä hyvin monen tasoisia (ilmaiset valtion laitokset ovat parhaita, sillä sinne pääsee vain olemalla parempi kuin 10,000 muuta yrittäjää) ja jos ei pääse tai ole varaa edes siihen huonoimpaan tasoon niin sitten väärennetään paprut. Jos ei osaa edes väärentää CV:tä, niin tänkin voi ostaa palveluna.

Isot IT-palvelutalot (Accenture muiden mukana) rekrytoivat suoraan yliopistosta kymmeniätuhansia nuoria joka vuosi ja kolmen vuoden päästä noista on 5% projektipäälliköitä ja loput jo vaihtaneet maisemaa. Työuran aluksi työnantaja kouluttaa 2-3 kuukautta ja sitten sut pudotetaan asiakasprojektiin. Suurin osa porukasta on ihan kädettömiä, homma on organisoitu päin helvettiä ja tuloksena on tynnyrillinen sutta joka normipäivä. Noi firmat kuitenkin kasvaa yli 15% vuodessa tehden samalla yli 20% voittoa, joten eiköhän me olla täällä lännessä syyllisiä tuohon ilmiöön, kun tänne suurin osa noista projekteista tehdään. Kai jotkut hommat ovat sitten niin helppoja, että siihen pystyy tuoltakin pohjalta.

Jos haluaa teettää Intiassa jotain vaikeampaa, pitää perustaa oma paja paikan päälle ja kiinnittää aitoa huomiota tuohon rekrytointiin. Jos haluaa petabyte-tason tietokanta-arkkitehdin, niin palkkaa sille pitää maksaa se mitä Suomessakin joutuisi, jos siis Suomessa pystyisi tuollaisia ihmeolioita palkkaamaan johonkin ei-seksikkääseen firmaan.

 

[Sft]

Mites työpaikat jotka markkinoilla katoaisivat? Tuleeko valtion hamaan loppuun asti tukea niitä, jotta "säilytämme työpaikkoja" (muiden työpaikkojen kustannuksella)? Onko helpompi nähdä, että jos nyt valtio tukee yritystä X säilyy Y työpaikkaa, mutta jos ei tukisi ja vastaavasti verot ja muut kulut olisi matalampia, syntyisi muualle oikeasti kannattavia työpaikkoja jotka luovat talouskasvua? Mitä jos tuista luovuttaisiin ja yhteisövero laskisi? Voiko tuota laskea? R&D toiminnan tukeminen lienee jossain määrin eri asia kuin jonkun turkulaisen hitsarin työpaikan säilyttäminen?

 

[Jyrki1975]

Intiassa vastaus on aina myöntävä maustettuna keikkuvalla kupolilla.

Olinkin jo unohtanut tämän. Aluksi luuli, että no helpostihan hommat menee kavereille jakeluun. Aina välillä, kun kysyi, että ymmärsitkö, niin tuli tuota puoli nyökkäävää pään pyörittelyä. Kunnes vähän ajan päästä ymmärsin, että tuo pään pyörittely tarkoittaa, että nyt kaveri ei ymmärtynyt hevonpaskaakaan.

 

[kodari76]

Sen verran nipotan, että Apple ei niitä todellakaan tee vaan Samsung. Apple on huomannut saman kuin Nokia aikanaan eli liiallisen riippuvuuden Samsungista ja ovat tuota tuotantoa ilmeisesti siirtämässä TSMC:lle. Apple kyllä "suunnittelee" chipit, mutta prosessori on lisensioitu ARMilta ja grafiikkakiihdytin Imgteciltä, joten aika korkean tason suunnittelusta on kyse.

No ihan validi nipotus kyllä. Mutta meillä puhutaan erikseen tekijöistä ja valmistajista. Eli Apple tekee, ARM ym. ovat vendoreita ja Samsung/TSMC on valmistaja (ja tietty vendorikin). Ei se taso välttämättä ole mitenkään korkeaa, sillä vaikka valmiita IP:eitä käytetäänkin, ne tulevat yleensä pelkkänä RTL:nä. Itse place&route ym. physical design tehdään kyllä oman talon sisällä - paitsi joskus palkataan konsultteja jos ei oma kyky tai kapasiteetti riitä. Eli Nokiallakin tehtiin ennen omat chipit ja ihan loppullinen fyysinen transistoritasontyö Texas Instrumentsin kanssa.

No niin tai näin. Ihmeellistähän se kyllä oli, kun Applen tehtaana oli Samsung, vaikka sama firma oli/on pahin kilpailija. Voi olla, että Applella aika tarkkaan kuorittiin Samsungin omia piirejä ja tsekkailtiin yhteneväisyyksiä. Jos vaikka olisi sattunut käymään pikku "copy/paste fiba" Samsungilla. Sellaistakin sattuu, varsinkin jossain Kiinassa missä se ei ole niin vimotteen päälle.

 

[Dopey]

Kunnes vähän ajan päästä ymmärsin, että tuo pään pyörittely tarkoittaa, että nyt kaveri ei ymmärtynyt hevonpaskaakaan.

Kyllä ne keikuttavat päätään silloinkin kun ymmärtävät, mutta sun kokemusten perusteella en ihmettele tuota tulkintaasi .

 

[kodari76]

Olinkin jo unohtanut tämän. Aluksi luuli, että no helpostihan hommat menee kavereille jakeluun. Aina välillä, kun kysyi, että ymmärsitkö, niin tuli tuota puoli nyökkäävää pään pyörittelyä. Kunnes vähän ajan päästä ymmärsin, että tuo pään pyörittely tarkoittaa, että nyt kaveri ei ymmärtynyt hevonpaskaakaan.

Joskus olen miettinyt, että mitähän ne inkkarit tuumaa meistä. Ensin pitkään selittävät kaikilla akronyymeillä (mitä itsekään eivät tiedä) asiaa, ja sitten suomalainen insinööri sanoo tankerolla englannilla "nyt en kyllä tajunnut mitään". Ja sitten pitkä hiljaisuus.

Kun noista hitsareista oli puhetta, niin kyllä IMHO meriteollisuus on maalle tärkeä. Uusia telakoita ei kuitenkaan tyhjästä potkaista, vaan takana on yleensä ehkä vuosisadan kokemus ja osaaminen. Maailmassa ei kuitenkaan koskaan tiedä mitä tapahtuu, joten perusteollisuus olisi hyvä säilyttää "talon sisällä". No Ranskahan löi taalaa tiskiin ja sai laivaurakat. Jos konkka tulee, niin arvatkaas vaaditaanko EU:lta tukea? :D

 

[Jami2003]

Mitäs mieltä porukat on. Pitäiskö eläkevakuutusyhtiöiden sijoittaa paremmin kohdennetusti Suomalaiseen teollisuutteen (kuten esim. juurikin telakkateollisuus). Ja kenties liittojen, niin ammatti kuin työnantaja ?

 

[Dopey]

Vähän monipiippuinen hommeli, nimittäin niiden eläkesijoitusten olisi hyvä tuottaakin jotain. USAssa on paljon eläkkeelle kuuluvaa väkeä vielä työelämässä kun niiden eläkerahastoilla on ollut samassa firmassa sijoitettuna suuri osa rahoista, kuin missä työntekijät olivat töissä. Kun firma sitten meni nurin, meni työpaikkojen lisäksi eläkkeetkin. Valtion mukaantulo sijoittana jollekin alalle, missä tehdään jo valmiiksi persnettoa, ei luultavasti edesauta paluuta mustille numeroille, kun työntekijät alkavat laskea olevansa ainakin puolittain viranhaltijoita. Lisäksi tuollainen sijoitustoiminta on tulonsiirtoa menestyviltä auringonnousualoilta auringonlaskualoille, eikä periaate kuulosta kovin fiksulta.

Toisaalta jos valtio tai eläkesäätiöt ei nopeasti tee jotain, katoaa noita kompetenssiklustereita pysyvästi, mikä on sekin huono homma. Itse olisin kyllä rahoittamassa noita vasta kun on verotuksella ja työvoimalainsäädännöllä mahdollistettu alojen tuloskunto pitkälle tulevaisuuteen. Muuten heitetään vaan hyvää rahaa huonon perään.

Liittojen lakkokassojen pitäisi kyllä omistaa niitä firmoja, joiden tuloksentekokykyyn lakoilla vaikutetaan.

 

[Jollis]

Vastauksena topicin alkuperäiseen kysymykseen: täällä kannattaa tehdän vaikka mitä, jos sille on markkina.

Alla luvassa hyvin palikkamaista ja yksinkertaistettua ajattelua.

1. Ruoka: En keksi yhtään hyvää syytä tuoda Suomeen ulkomaista lihaa. Me maksamme EU-tukina saksalaiselle/tanskalaiselle/keksiitteparempi viljelijälle, jotta hän voi tuotta meille potsia. Miksemme ostaisi samaa tuotetta kotomaisen tuottajan tekeleenä? Tällöin ne samat tuet valahtaisi Suomeen, eikä tuotantoketjusta valuisi rahaa ulkomaille. Nythän lihatalot ilmoittelevat vuoronperään kuinka alkavat jauhaa suomalaisen lihansa Puolassa tahi vastaavassa ja suomalaiset ostaa sitä räkä roiskuen, koska se on kolme senttiä halvempaa. Tässä nyt oli liha esimerkkinä, koskee kaikkea ruokaa joka voidaan Suomessa järkevästi tuottaa. (en näe järkevänä tykittää banaaneja kasvihuoneessa kun ulkona on 40 pinnaa pakkasta)

2. Perus kulutustavara: Ostin tovi sitten pipon. Hyllyssä oli vierekkäin suomalainen pipo 7€, vitosen pipo oli jostain päin aasiaa. Jos olisi mennyt henkkamaukkaan olisi pipon saanut kolmella rahalla. Voi taas funtsia mistä noista jää meille eniten rahaa ja työpaikkoja.

3. Hivenen spesiaalimpi kulutustavara: Se sama viljelijä joka valittaa tuottajahintaa/ihmisten kulutustottumuksia painaa päiväkahville kylän baariin komeella New Hollandilla, suomalaisia kun ei markkinoilta löydy..

Yllä esitetyt on vain simppeleitä kärjistettyjä esimerkkejä. Jos meistä jokainen kävisi kulutustottumuksensa läpi, saisimme Suomeen huomattavan määrän uusia työpaikkoja. Ja ei, minulla ei ole mitään numerodataa tukemaan tuota "huomattavaa määrää" mutta nakkaan siitä paskat ja pidän kiinni ilmaisustani. En todellakaan ajattele, että meidän tulisi ostaa paskaa kalliilla. Olen kuitenkin sitä mieltä, että mikäli valikoimassa on suunnilleen samanlaatuisia ja hintaisia tuotteita, tulisi JOKAISEN SUOMALAISEN suosia suomalaista tuotetta. Jos me emme pidä puoliamme niin kuka helvetti sen tekee?

Olemme kansana niin kateellisia läskejä (kyllä, minä myös) ettei sitä uskoisikaan. Osa meistä tuntuu esimerkiksi iloitsevan kun Nokia kyntää, mit vit? Vaikka tuotantoa on siirretty muualle, jää Suomeen jokaisesta myydystä Nokiasta enemmän kuin kilpailijan tuotteesta. (Jälleen: ei lähdettä. Perustan tämän siihen, että suomalaiset kotitaloudet omistavat paljon Nokiaa ja että jotain toimintoja täällä vielä on. Jos jollain on parempaa tieto niin korjatkoon) Minkä takia emme voisi ajatella, että olisi yhteinen etu jos naapurillanikin olisi töitä. Miksi emme voisi suhtautua kannustavasti esimerkiksi Venäjän markkinoille tähtääviin yrittäjiin/yrityksiin. Venäläisessä kulttuurissa ei haluta ostaa keskivertoa vaan parasta, tarkoittaa myös sitä ettei niille markkinoille maksa vaivaa pyrkiä liiallisella vaatimattomuudellaa. Ongelma tulee siitä, että jos täällä koitat rakentaa brändiäsi "parhautesi" ympärille, leimataan sinut leijuvana pellenä välittömästi.

Venäjän markkinoiden ongelmista syytän paljon Kokoomusta. Meidän mannekiinit Jykä ja AleX nuolevat lännen persettä niin syvältä, ettei se kieli tahdo kohta enää Venäjälle kelvata. Kuten tuolla aiemmin joku sanoikin niin viimeistään NATOon liittymisellä saataisiin tuo Venäjän ovi lopullisesti kiinni. Muusta sitten syytänkin sujuvasti vasemmistopuolueitamme. Näiden sloganiksi pitäisi saada "JOKU MUU". Jos nämä kerran koittavat ajaa "meidän kaikkien tavallisten" etua niin mikä siinä on niin vaikeaa sanoa ääneen, että "meillä kaikilla tavallisilla" on myös oma vastuumme tästä lystistä. Ei aina voida nostaa veroja vain naapurilta tai mieluiten joltakulta jota emme tunne edes naamalta. Ei voida valittaa, että yritykset laittavat väkeä pihalle jos emme itse käytä niitten tuotteita ja palveluja. Vastuu tästä kaikesta on JOLLAIN MUULLA.

Vielä noihin kulutustottumuksiin mistä tyttömäisesti avauduin: Noilla kohtien 1&2 esimerkeillä normiperheen kauppalasku kasvaa vuodessa 0-2000€, jokainen voi osallistua noihin talkoisiin kykynsä mukaan. Nuo ovat kertatärskyinä samaa luokkaa mitä rahaa katoa taskujen reistä, joten väitän, että jokaisella jolla on halua on myös kykyä osallistua jollain panoksella. Tuohon kohdan 3 esimerkkiin: Jos se New Holland on aidosti parempi ja samanhintainen/halvempi kuin suomalainen tuote niin tottakai se kannattaa ostaa ja Valtralla katsokoon peiliin. Jos taasen joku viljelijä säästkää satkun traktorissa pari tonnia lähettämällä koko potin ulkomaille niin haukatkoon...

Olipa paha mieli, tällä vähän helpotti

Tiivistelmän: Jos vasurit ja demarit vaihtaisivat sloganinsa tuosta "JOKU MUU" muotoon "ME YHDESSÄ" niin olisimme jo pitkällä. Kysäisen vielä kerran: jos me emme pidä puoliamme niin kuka sen tekee? Ranskalaiset?

Edittinä vielä oma kysymys: Asteikolla 1-10, kuinka sinisilmäinen olen kun kuvittelen, että kohtia 1&2&3 toteuttamalla veroprosentti voisi jonain kauniina päivänä laskea edes 0,1%?

Ja vielä lisäys: En siis kuvittele, että maamme taloutta pelastetaan siirtelemällä rahaa taskusta toiseen. Siitä olen kuitenki varma, että sen saman rahan lähettäminen ulkomaille ei tilannettamme helpota.

 

[D.Yates]

Mitäs mieltä porukat on. Pitäiskö eläkevakuutusyhtiöiden sijoittaa paremmin kohdennetusti Suomalaiseen teollisuutteen (kuten esim. juurikin telakkateollisuus). Ja kenties liittojen, niin ammatti kuin työnantaja ?

Sikäli joo, että noissahan se kaikki suomalainen pääoma makaa. Toisaalta epäilen ettei siitä tulisi paskaakaan, pomot on korruptoituneet hyvävelikerhoissa ja alkuvaiheen sijoittamisesta tulee samanlaista pelleilyä kuin Tekes-rahan pyörittäminen on nyt. Eli voisivat sijoittaa, mutta sitten pitäisi kanssa olla ehdot ja seuranta samalla tasolla kuin kaupallisissa venture capital lafkoissa.

Nythän on siitä hieno tilanne että STX laittanee lapun luukulle ja joku noheva kaveri saa valmiit telakat, verkoston ja työvoiman pikkurahalla. Jos sitä uskoa kotimaiseen telakkaosaamiseen vaan löytyy.