- Liittynyt
- 28.6.2009
- Viestejä
- 933
Suomalaiset ovat varsin empaattista kansaa silloin kun jollain kaverilla menee huonosti, mutta jos kaverilla meneekin hyvin, niin ei osata iloita toisen onnesta tai menestyksestä vaan jostain syystä heitetäänkin armoton kateellisuusvaihe päälle. Niinpä kaikki hyvä onkin syytä pitää tutuilta salassa – siksi suomalaisille sopiikin sananparsi: Kellä onni on se onnen kätkeköön.
Vähän sama asia on se, että runsaita ylipainoisia muotojaan piilottelemattomia ihmisiä arvostetaan kun "ylpeinä kantavat ja hyväksyvät itsensä sellaisina kuin ovat", mutta sitten kun joku on vuosien treenaamisella saavuttanut hyvän kropan ja vahingossa laittaa päälleen jotain paljastavampaa, niin heti pidetään leuhkana ja itsekeskeisenä.
Suomalaisille on esimerkiksi kesällä helpompi hyväksyä läski vähäpukeinen ihminen kuin tiukka tai bodattu vähäpukeinen ihminen. Jotenkin tuntuu että lihaksikkaan miehen on vaikeampi kulkea kesällä ilman paitaa kuin kaljamahan, joka "istuu paremmin suomalaiseen luontoon".
Vai onko näin?
Vähän sama asia on se, että runsaita ylipainoisia muotojaan piilottelemattomia ihmisiä arvostetaan kun "ylpeinä kantavat ja hyväksyvät itsensä sellaisina kuin ovat", mutta sitten kun joku on vuosien treenaamisella saavuttanut hyvän kropan ja vahingossa laittaa päälleen jotain paljastavampaa, niin heti pidetään leuhkana ja itsekeskeisenä.
Suomalaisille on esimerkiksi kesällä helpompi hyväksyä läski vähäpukeinen ihminen kuin tiukka tai bodattu vähäpukeinen ihminen. Jotenkin tuntuu että lihaksikkaan miehen on vaikeampi kulkea kesällä ilman paitaa kuin kaljamahan, joka "istuu paremmin suomalaiseen luontoon".
Vai onko näin?