- Liittynyt
- 24.7.2002
- Viestejä
- 1 490
- Ikä
- 43
Eiköhän täällä porukka saa juustosta ja munista jo ylenpalttisesti jodia.
Itse suola-asiaan en osaa muuta kommentoida kuin että olen käsittääkseni nämä raffinoidut suolat - oli niihin lisätty sitten mitä tahansa, ovat keholle myrkkyä josta elimistö pyrkii eroon. Tähän taas liittyy korkea verenpaine.
TÄllaista pohdiskelua jostain netin syövereistä:
"Keinotekoisesti jalostetulla suolalla ei ole mitään tekemistä luonnonsuolan kanssa. Luonnonsuola on peräisin joko kuivattuna merestä tai louhittuna muinaisista sisämaan merenpohjista, kuten Himalajan suola. Molemmissa tapauksissa suola on luonnollinen yhdistelmä natriumkloridia, arvokkaita mineraaleja kuten kalsium ja magnesium sekä elintärkeitä hivenaineita. Tässä muodossa elimistö on suunniteltu suolaa käyttämään: luonnonsuolaa imeytyy kehoon vai tarvittava määrä, kun taas teollista ruokasuolaa poistaakseen keho joutuu toisinaan käyttämään jopa tärkeää solunestettä. Lisäksi luonnonsuolan mineraalit ovat täydellisesti elimistömme tarpeita vastaavassa koostumuksessa, joten elimistömme pystyy ne hyödyntämään.
Teollinen suola valmistetaan mekaanisesti vakuumimenetelmällä. Suolassa luonnostaan esiintyvät mineraalit haittaavat suolan mekaanista prosessointia joten ne poistetaan ja myydään lääketeollisuudelle ravintolisien raaka-aineiksi. Suolalla on nykyään lähes 14 000 eri käyttötarkoitusta, joista 93% kuluu teollisuuden käyttöön. Esimerkiksi muovi- ja kemianteollisuus käyttävät valtavia määriä teollisuussuolaa. Osa suolasta käytetään elintarvikkeiden säilytysaineena ja loput, 0,3 % ajautuu puhdistettuna natrium-kloridina keittiöihimme. Yleisesti tunnettu pöytä-eli ruokasuola on näin ollen teollisuuden sivutuote, 99,9 %:sta natriumkloridia, johon esteettisistä ja kaupallisista syistä lisätään nykyään muun muuassa paakkuuntumisenestoainetta ja muita kemikaaleja. Jodia suolaan alettiin lisätä viime vuosisadan puolivälissä, koska erityisesti sisämaiden asukkaiden huomattiin saavan liian vähän jodia ravinnostaan.
Raffinoinnin eli jalostusprosessin aikana suola kuumennetaan korkeassa lämpötilassa, jolloin myös suolan ainutlaatuinen, sähkönjohtokykyyn liittyvä molekyläärinen rakenne muuttuu. Puhdas natriumkloridi lisäaineineen on kehollemme myrkkyä, jota elimistömme ei tunnista, vaan pyrkii siitä nopeasti eroon.Voidaankin sanoa, että suolaa on kahta tyyppiä: toinen uhkaa terveyttäsi, toinen luo ja ylläpitää sitä.
Saman tempun elintarviketeollisuus tekee tosin myös vehnäjauhoille: jalostuksen aikana terveelliset kuidut ja öljyt poistetaan, koska ne tekevät jauhoista ruskehtavaa ja helpommin pilaantuvaa. On helppo ymmärtää, että mikä tahansa ravintoaine on elimistöllemme vierasta puhdistuksen, valkaisun, kuumennuksen ja muun käsittelyn jälkeen, lisäaineilla höystettynä.. "
Itse suola-asiaan en osaa muuta kommentoida kuin että olen käsittääkseni nämä raffinoidut suolat - oli niihin lisätty sitten mitä tahansa, ovat keholle myrkkyä josta elimistö pyrkii eroon. Tähän taas liittyy korkea verenpaine.
TÄllaista pohdiskelua jostain netin syövereistä:
"Keinotekoisesti jalostetulla suolalla ei ole mitään tekemistä luonnonsuolan kanssa. Luonnonsuola on peräisin joko kuivattuna merestä tai louhittuna muinaisista sisämaan merenpohjista, kuten Himalajan suola. Molemmissa tapauksissa suola on luonnollinen yhdistelmä natriumkloridia, arvokkaita mineraaleja kuten kalsium ja magnesium sekä elintärkeitä hivenaineita. Tässä muodossa elimistö on suunniteltu suolaa käyttämään: luonnonsuolaa imeytyy kehoon vai tarvittava määrä, kun taas teollista ruokasuolaa poistaakseen keho joutuu toisinaan käyttämään jopa tärkeää solunestettä. Lisäksi luonnonsuolan mineraalit ovat täydellisesti elimistömme tarpeita vastaavassa koostumuksessa, joten elimistömme pystyy ne hyödyntämään.
Teollinen suola valmistetaan mekaanisesti vakuumimenetelmällä. Suolassa luonnostaan esiintyvät mineraalit haittaavat suolan mekaanista prosessointia joten ne poistetaan ja myydään lääketeollisuudelle ravintolisien raaka-aineiksi. Suolalla on nykyään lähes 14 000 eri käyttötarkoitusta, joista 93% kuluu teollisuuden käyttöön. Esimerkiksi muovi- ja kemianteollisuus käyttävät valtavia määriä teollisuussuolaa. Osa suolasta käytetään elintarvikkeiden säilytysaineena ja loput, 0,3 % ajautuu puhdistettuna natrium-kloridina keittiöihimme. Yleisesti tunnettu pöytä-eli ruokasuola on näin ollen teollisuuden sivutuote, 99,9 %:sta natriumkloridia, johon esteettisistä ja kaupallisista syistä lisätään nykyään muun muuassa paakkuuntumisenestoainetta ja muita kemikaaleja. Jodia suolaan alettiin lisätä viime vuosisadan puolivälissä, koska erityisesti sisämaiden asukkaiden huomattiin saavan liian vähän jodia ravinnostaan.
Raffinoinnin eli jalostusprosessin aikana suola kuumennetaan korkeassa lämpötilassa, jolloin myös suolan ainutlaatuinen, sähkönjohtokykyyn liittyvä molekyläärinen rakenne muuttuu. Puhdas natriumkloridi lisäaineineen on kehollemme myrkkyä, jota elimistömme ei tunnista, vaan pyrkii siitä nopeasti eroon.Voidaankin sanoa, että suolaa on kahta tyyppiä: toinen uhkaa terveyttäsi, toinen luo ja ylläpitää sitä.
Saman tempun elintarviketeollisuus tekee tosin myös vehnäjauhoille: jalostuksen aikana terveelliset kuidut ja öljyt poistetaan, koska ne tekevät jauhoista ruskehtavaa ja helpommin pilaantuvaa. On helppo ymmärtää, että mikä tahansa ravintoaine on elimistöllemme vierasta puhdistuksen, valkaisun, kuumennuksen ja muun käsittelyn jälkeen, lisäaineilla höystettynä.. "
