Itsellä on noissa ks.punnerruksien vaiheena ollut rajoitettu liikerata siten, että pään alla on kevyemmissä sarjoissa vähän muhkumpi tyyny ja hieman kovemmissa pienempi tyyny. Noita voi vielä vähän säädellä sen mukaan haluaako pään vähän painautuvan tyynyyn vai hipaiseeko vain. Onko toi ihan validi kehittymistapa vai onko eksentriset hyödyllisempiä jollain tapaa? Toisessa olisi koko liikerata käytässä ja toisessa eri mittaista vajaata liikerataa, mutta myös konsentrinen vaihe mukana. Oma tuntuma olisi, että molemmat on käypiä, mutta on hyvä kysellä ja tarkistaa
Oli muuten mielenkiintoista tietää noista punnerruspuolien eroista, on meinaan tullut toistaiseksi tehtyä vain vatsan puolelta. Jollain tapaa tuon epäsuhdan on tiedostanut, mutta onko olkapäiden lohkojen aktivoinnissa huomattavaakin eroa?
Punnerrusasennosta vielä sen verran, että olisko vinkkiä tai kikkaa miten asentoa voisi kehitellä pystymmäksi vatsan puolelta punnertaessa? Tulee meinaan sellasta mentaalista blokkia päälle, jos yrittää kuljettaa käsiä tavanomaista lähemmäs seinää, että kohta kippaa yli. Varmasti paras olisi, että alla olis joku metrin paksu jumppamatto, mutta jos nyt kuvitellaan tilanteeksi, ettei sellasta ole. Haastehan tässä on korvien välissä...