Stop työttömyydelle!

[Grandie]

Kyse on lähinnä siitä, että suomalaista pitäisi ostaa jos se about samanhintaista.
Ylihintaista tuotantoa ei ole mitään järkeä tukea, sen ymmärtää varmaan pikkulapsikin tutkaillessaan karkkiosastoa ja sitten rahojaan.

Ulkomaisissa ja kotimaisissa tuotteissa on suhteutettuna aika suuri hintaero. Esimerkiksi nauden sisäfile maksaa kotimaisena ~49,90 € ja ulkomaisena ~24,90 €.

En nyt ole varma mitä ajat takaa ylihintaisella tuotannolla. Edellä esitetyistä vaihtoehdoista valitsen ehdottomasti kotimaisen kalliimmaan lihan. Hinnalla ei siis ole jokaisen ihmisen kohdalla merkitystä.

Joku se ostaa ruotsalaista maitoa kun säästää 5senttiä prismassa. Tästä on kyse.

P.S. Siirryin ostamaan pelkästään ruotsalaista maitoa (7-8 litraa/vko) Valion perseilyn takia, haistakaa Valion pomot vittu. Eli suomalaisten yritystenkin kannattaisi vähän miettiä miten kohtelee suomalaisia kuluttajiia.

Tarkoitatteko te ruotsalaisella maidolla Arla Ingmanin maitoja? Silloin kun pari vuotta sitten S-ryhmästä hävisi hetkellisesti Valion maidot, ei voinut töissä ollessa kuin nauraa partaan, kun ihmiset valittelivat, että meille jäi vain ruotsalaista maitoa.

Arla Ingmanin maidoista 80 prosenttia on kotimaista. Maidontuottajia on Suomessa noin 700 (vertaa Valio -> maidontuottajia 9000). Maidot ovat Joutsenlippu merkittyjä. Ei ole siis ruotsalaista maitoa.

Mitä se Valio on muuten mielestäsi perseillyt?

E. Ja sitten toisin päin. Pouttu on Suomalainen yritys, mutta lihat ovat pääasiassa Tanskasta. Tällöin "suomalaisen" firman osa työpaikoista (kuten tässä lihatuotanto) on ulkomailla.

 

[hoyhenen_kevyt]

En tajua miksei Valio muka olisi saanut myydä maitoaan häviöllä, firma kuitenkin taitaa tehdä aika isot voitot vuosittain, Varmaan ei moni tiedä tätäkään, mutta muistaakseni 90 % Ingmannin maidosta tulee Valion maidontuottajilta.

Suomalaiset lihatehtaat ovat sinänsä hauska käsite, sillä lihat tulee mistä halvimmalla saa.

 

[dammann]

P.S. Siirryin ostamaan pelkästään ruotsalaista maitoa (7-8 litraa/vko) Valion perseilyn takia, haistakaa Valion pomot vittu. Eli suomalaisten yritystenkin kannattaisi vähän miettiä miten kohtelee suomalaisia kuluttajiia.

Oletko oikeasti noin pihalla? Viranomaiset määräsivät nostamaan hintoja. Ei ollut Valion päätös. Jos elät noin umpiossa, niin ehkei kannattaisi ottaa kantaa asioihin.

 

[narrisonford]

E. Ja sitten toisin päin. Pouttu on Suomalainen yritys, mutta lihat ovat pääasiassa Tanskasta. Tällöin "suomalaisen" firman osa työpaikoista (kuten tässä lihatuotanto) on ulkomailla.

Poutulla on ihan käsittämättömän paskat lihat. Aina joutuu pettymään. Esimerkiksi porsaan sisäfile on aina ihan karmeata kuraa. HK:n ja erityisesti Snellmannin lihat ovat aina pirusti parempia.

 

[kodari76]

En tajua miksei Valio muka olisi saanut myydä maitoaan häviöllä, firma kuitenkin taitaa tehdä aika isot voitot vuosittain, Varmaan ei moni tiedä tätäkään, mutta muistaakseni 90 % Ingmannin maidosta tulee Valion maidontuottajilta.

Kai se pointti oli se, että Valio pystyy isona pelaajana pitämään hintatason kauan alhaalla. Tämä taas periaatteessa voisi tuhota kilpailijan liiketoiminnan. Tämän jälkeen kilpailua ei enää olisi, ja Valio olisi vapaa nostamaan hintoja vaikka viisinkertaiseksi. Jos Valiolla olisi vielä sitovat sopparit tuottajien kanssa, olisi uusien kilpailijoiden todella hankala tulla markkinoille.

Foliohattu voisi myös hakea vastausta lobbauksesta. Joku ostaa synttäribileet oikealle virkamiehelle ja kohta Valio saa keppiä. Tai sitten Valion kustantama tutustumismatka Thaimaan maidontuotantoon ei ollut tarpeeksi hyvä toiselle edustusporukalle. Itse olen läheltä nähnyt miten lehdissä kirjoitettu voi olla pelkkä jäävuoren huippu. Alla tapahtuu paljon enemmän.

 

[Sft]

Kai se pointti oli se, että Valio pystyy isona pelaajana pitämään hintatason kauan alhaalla. Tämä taas periaatteessa voisi tuhota kilpailijan liiketoiminnan. Tämän jälkeen kilpailua ei enää olisi, ja Valio olisi vapaa nostamaan hintoja vaikka viisinkertaiseksi. Jos Valiolla olisi vielä sitovat sopparit tuottajien kanssa, olisi uusien kilpailijoiden todella hankala tulla markkinoille.

Onko tuosta millaisia esimerkkejä? Siis että olisi onnistunut kilpailun ollessa suhteellisen vapaata.

 

[kodari76]

Onko tuosta millaisia esimerkkejä? Siis että olisi onnistunut kilpailun ollessa suhteellisen vapaata.

Ei jaksa nyt etsiä, mutta muistaakseni antitrust on hyvä hakusana. Lähti kai jenkeistä liikkeelle?

 

[Sft]

USAssa itseasiassa korkein oikeus on ottanut sen kannan että tuollainen ei haittaa kilpailua, jos nyt oikein käsitin: http://en.wikipedia.org/wiki/Predatory_pricing#Criticism

 

[badboys]

Monetaristinen "Inflaatio aiheutuu rahan tarjonnan lisäyksestä" on aika harhaanjohtava käsitys - ei se hintataso nouse aggregaattitasolla ellei kysyntä nouse. Pelkkä maidon hinnan nousu ei vielä tarkoita inflaatiota yleisesti. Toki jokin suureen osaan taloutta kytkeytyvä kustannusajuri voi aiheuttaa inflaatiopiikin väliaikaisesti - esim. 70-luvulla jakeluun kohdistunut öljyn hinnannousu nosti kaikkien tuotteiden hintoja. Koska esim. ruoan ja perustarpeiden kysynnän hintajousto on erittäin jäykkä, se nostaa elinkustannusta. Tietysti välittömästi syntyy paineet keksiä jokin toinen tapa hoitaa jakelu, sillä kysyntä vähenee vaikka jousto olisikin jäykkää.

"Keynesiläisen teorian mukaan ei ole mahdollista saada aikaan inflaatiota rahan tarjonnan lisäämisellä (eikä millään muullakaan tavalla paitsi tarjontashokeilla, jotka vähentävät kokonaistarjontaa) samanaikaisesti työttömyyden kanssa. Heidän mukaansa rahan tarjonnan lisäys ei aiheuta inflaatiota – se vain laittaa ihmiset työhön, muttei aiheuta hintojen nousua."

Osoittaa ettei koko asiaa ole selvitetty millään tasolla. IS-LM-kehikossa kysynnän lisääminen nostaa inflaatiovauhtia (se on hintamuutos tarkalleen ottaen), mutta ei välittömästi. Siitä elvytysperustelu kumpuaa useimmiten. Esim. nyt on jenkeissä inflaatioindeksoitu 10-year Treasury bond -0.57%. Tämä on käytännössä zero lower bound -tilanne, missä rahan tarjonnan lisääntyminen ei vaikuta hintoihin sitten mitenkään. Tämä näkyykin aika hyvin

. Pitkällä tähtäyksellä, kun talous mennä puksuttaa täyttä höyryä, Hicksiläinen IS-LM ennustaa rahan tarjonnan aiheuttavan inflaatiota, mutta sekin on aika epäselvä juttu empiirisesti.

Tuo rahan rajahyöty on sekaannus varmaan - raha ei ole sinänsä hyödyke (päämäärä) vaan keino. Neoklassisessa teoriassa rahaa ei edes tarvita, vaan rajahyödyt päätellään hyödykkeiden välillä ilman hintoja. Eli vain reaaliset suureet vaikuttavat - klassinen dikotomia.
"Talousteoriassa on jätetty merkittävästi painottamatta sitä tosiasiaa, että ihmiset varastavat rahajärjestelmän avulla, ja inflaatio on tapa tämän toteuttamiseen." Ei pitäisi vaikuttaa millään lailla, koska hinnat nousevat x% ja palkat nousevat x% - ostovoima on sama vain reaaliset suureet vaikuttavat.

"Paljon ongelmallisempia ovat vaikutukset ihmisten moraaliin, kun he huomaavat ahkeran työnteon ja säästämisen valuvan hukkaan ja suhdannevaihtelujen nousu- ja laskukaudet seurauksena suhteellisten hintatasojen häiriöistä. " Ollakseen kovin innoissaan huomauttelemaan siitä, että "myöpä otetaan velka huomioon ajatuksissamme", itävaltalaisuus unohtaa kyllä rahoitusmarkkinat ihan tyystin. Näkyyhän se toki jo tuossa toisessa threadissa vaihtotasenäkemyksissäkin. Vähäsen tuntuisi olevan siellä 50-luvun maailmassa vielä.

Tuntuu nyt, ettei tuo itävaltalaisuus ole perillä neoklassisesta eikä keynesiläisestä tulkinnasta, noh

Tuota haluaisin nyt vähän selvennyksen siitä mistä tässä nyt väitellään ?

Keynesialaisuudesta yleensä vai inflaatiosta ja rahasta ?


Jos joku on kiinnostunut keynesialaisuuden suurimmista ongelmista, tässä on video joka on tehty melkein esikouluikäisille.




Jos nyt sain oikean käsityksen tekstistäsi niin väität käyttännössä, että voimme painaa rahaa setelikoneilla ja kasvattaa taloutta ?

 

[S-kolmonen]

Jos nyt sain oikean käsityksen tekstistäsi niin väität käyttännössä, että voimme painaa rahaa setelikoneilla ja kasvattaa taloutta ?

Nytkin ''rahaa voidaan painaa setelikoneilla'' niin paljon kuin sille on kysyntää ja luottamusta investointisuunnitelmiin löytyy. Ei ole mitään vipua Frankfurtissa, jota vääntämällä, seteleitä lähtee rullaamaan talouteen. Keskuspankki voi pitää keskuspankkirahan koron matalana ja kannustaa pankkeja lainaamaan ja helpottaa niiden keskinäistä maksujen selvitystä, mutta loppujen lopuksi rahan lisääntyminen on kiinni halusta uusiin velkasuhteisiin liikepankkien ja asiakkaiden välillä.

 

[D.Yates]

Poutulla on ihan käsittämättömän paskat lihat. Aina joutuu pettymään. Esimerkiksi porsaan sisäfile on aina ihan karmeata kuraa. HK:n ja erityisesti Snellmannin lihat ovat aina pirusti parempia.

Minkähän takia muuten Rainbowin kanasuikaleet on huikean hyviä, kun taas Atrialaiset on sitkeää ja mautonta kamaa?

 

[narrisonford]

Minä ei ole lukenut kansista kurssiakaan, mutta ainakin siinä monet itävaltalaiset menevät metsään että soi kun katsovat vain rahaperustaa eli M0 muutoksia. 2008 vuoden lopulla Fed taisi jopa tuplata rahaperustan kun pankit tarvitsivat lisää keskuspankkirahaa, tästä mm. Ron Paul uumoili koituvan ison inflaatiopiikin mitä ei kuitenkaan koskaan tullut. Monet itävaltaiset tuntuvat jättävän luoton, eli korkeammat raha-aggregaatit kokonaan tarkastelun ulkopuolelle, mikä minusta virheellistä.

Itävaltalaisen koulukunnan ongelmat menevät kuitenkin syvemmälle. Mikä on erityisen huvittavaa on se, että sama ongelma on myös ihan valtavirran taloustieteellä keynesläiset, kuten Krugman, mukaanlukien.

Ongelma liittyy rahan neutraaliuden aksioomaan mikä on sekä itävaltalaisilla, monetaristeilla sekä valtavirran keynesläisillä yhteistä. Jos tuo rahan neutraaliuden aksiooma otetaan lähtökohdaksi, sillä on mielenkiintoisia vaikutuksia esimerkiksi rahan kvantiteettiteorialle.

Eli rahan neutraalius:

Neutrality of money is the idea that a change in the stock of money affects only nominal variables in the economy such as prices, wages, and exchange rates, with no effect on real (inflation-adjusted) variables, like employment, real GDP, and real consumption.

Harvoin kuitenkaan mietitään mitä vaikutuksia tällä on.

Eli jos tämä hyväksytään niin mitäs se tekee tälle identiteetille MV=PY?

No se tekee seuraavaa (satuin löytämään loistavan esimerkin Kauppalehden keskustelupalstalta, joka osoittaa myös sen millaista huttua kansantaloustieteessä opetetaan edelleen):

Rahan kvantiteettiteoria perustuu yhtälöön

MV=PY

missä M on rahan määrä, V on sen kiertonopeus, P on hintataso ja Y on (tai voidaan ajatella olevan)
BKT. Kvantiteettiteoria olettaa, että M on keskuspankin kontrolloitavissa, V on vakio ja Y on sen
luonnollisella tasolla. Tällöin teorian avulla voidaan päätellä, että keskuspankin kasvattaessa rahan
määrää se lopulta johtaa vain hintatason nousuun, koska V on vakio ja BKT määräytyy pitkällä
aikavälillä rahasta riippumattomien tekijöiden seurauksena. Pitkällä aikavälillä inflaatio johtuu
ainoastaan liian keveästä rahapolitiikasta.

:D Juu juu, keskuspankki kontrolloi kierrossa olevan rahan kokonaismäärää vai? (Valtavirran taloustiedehän vetäisi tässä vaihessa seuraavanlaiset jänöt hatusta nimeltään: rahankerrointeoria [money multiplier] sekä reservivaatimukset). Itse asiassa, keskuspankki voi ainoastaan kontrolloida keskuspankkirahan hintaa, kuten tälläkin palstalla on jo moneen kertaan tuotu esille. Kuten s-kolmonen tuossa mainitsi:

Nytkin ''rahaa voidaan painaa setelikoneilla'' niin paljon kuin sille on kysyntää ja luottamusta investointisuunnitelmiin löytyy. Ei ole mitään vipua Frankfurtissa, jota vääntämällä, seteleitä lähtee rullaamaan talouteen. Keskuspankki voi pitää keskuspankkirahan koron matalana ja kannustaa pankkeja lainaamaan ja helpottaa niiden keskinäistä maksujen selvitystä, mutta loppujen lopuksi rahan lisääntyminen on kiinni halusta uusiin velkasuhteisiin liikepankkien ja asiakkaiden välillä.

Eli raha käsitetään tässä laajasti sekä keskuspankkirahaksi että liikepankkien luomaksi "liikepankkirahaksi" eli luotoiksi.

Toisekseen, minkä takia rahan kiertonopeus muka olisi "vakio"? Eihän tuossa ole mitään järkeä. Ja koska "raha on neutraalia" ei M:n muutoksilla voi tietenkään olla mitään vaikutusta Y:hyn eli bruttokansantuotteeseen! Vai voisiko sittenkin?

Ibnz tuli hyvin esitelleeksi kuinka uusklassinen teoria suhtautuu rahaan, jota voidaan kutsua "veil over barter" -ajatteluksi. Eli moderni rahatalousjärjestelmä on lähtökohtaisesti vaihdantatalous johon on vain heitetty vähän paperirahaa jouduttamaan transaktioita:

Tuo rahan rajahyöty on sekaannus varmaan - raha ei ole sinänsä hyödyke (päämäärä) vaan keino. Neoklassisessa teoriassa rahaa ei edes tarvita, vaan rajahyödyt päätellään hyödykkeiden välillä ilman hintoja. Eli vain reaaliset suureet vaikuttavat - klassinen dikotomia.
"Talousteoriassa on jätetty merkittävästi painottamatta sitä tosiasiaa, että ihmiset varastavat rahajärjestelmän avulla, ja inflaatio on tapa tämän toteuttamiseen." Ei pitäisi vaikuttaa millään lailla, koska hinnat nousevat x% ja palkat nousevat x% - ostovoima on sama vain reaaliset suureet vaikuttavat.

Voi vaan miettiä mitä uusklassiselle taloustieteelle tapahtuisi jos sen parissa hyväksyttäisiin ettei rahan neutraalius pidäkään paikkaansa.

Tai kuten kirjoittaja tuossa Kauppalehden keskustelussa mainitsee:

Ihan taloustieteen triviaaleja perussasioita.

:D

 

[Jami2003]

Nytkin ''rahaa voidaan painaa setelikoneilla'' niin paljon kuin sille on kysyntää ja luottamusta investointisuunnitelmiin löytyy. Ei ole mitään vipua Frankfurtissa, jota vääntämällä, seteleitä lähtee rullaamaan talouteen. Keskuspankki voi pitää keskuspankkirahan koron matalana ja kannustaa pankkeja lainaamaan ja helpottaa niiden keskinäistä maksujen selvitystä, mutta loppujen lopuksi rahan lisääntyminen on kiinni halusta uusiin velkasuhteisiin liikepankkien ja asiakkaiden välillä.

Mitenkäs tähän ajatukseen suhteutuu EKP:n eri maiden velkakirjojen osto ? Eihän tuossa ole kyse halusta ottaa velkaa vaan pakosta saada rahoitusta vanhojen velkojen hoitoon/budjetin paikkaamiseen.

 

[Grandie]

Minkähän takia muuten Rainbowin kanasuikaleet on huikean hyviä, kun taas Atrialaiset on sitkeää ja mautonta kamaa?

Mitkä Rainbow:n kanasuikaleet?

700 g:n paketti on Atrian tavaraa.
300 g:n paketti HK:n tavaraa.
broilerin fileepihvit Atrian tavaraa.
broilerin ohutpihvit HK:n tavaraa.
marinoidut paskasuikaleet HK:n tavaraa.

Ja jauheilhoista esimerkiksi:

Kevytjauheliha Atrian tavaraa.
Paistijauheilha Lihatukku Tammisen tavaraa.
Naudan jauheliha HK:n tavaraa.
Nauta-sika jauheliha Atrian tavaraa.
Sika-nauta jauheliha Snellmanin tavaraa.

Näistäkin on hauska tapella asiakkaiden kanssa.

 

[ibnz]

Itävaltalaisen koulukunnan ongelmat menevät kuitenkin syvemmälle. Mikä on erityisen huvittavaa on se, että sama ongelma on myös ihan valtavirran taloustieteellä keynesläiset, kuten Krugman, mukaanlukien.



Eli rahan neutraalius




Toisekseen, minkä takia rahan kiertonopeus muka olisi "vakio"? Eihän tuossa ole mitään järkeä. Ja koska "raha on neutraalia" ei M:n muutoksilla voi tietenkään olla mitään vaikutusta Y:hyn eli bruttokansantuotteeseen! Vai voisiko sittenkin?

No se kvantiteettiteoria on vain identiteetti, niinkuin se paljon viljelty tuotannon komponenttijaottelukin (y=c+i+g+nx) - se pätee aina, mutta ei kerro mitään käyttäytymisvaikutuksista. Neokeynesiläinen malli tarvitsee jonkinasteista rahailluusiota, jotta crowding out ei olisi täydellinen elvytyksessä, eikä rahan kiertonopeutta tarvitse olettaa kiinteäksi (ei se tasetaantumassa voisi sitä ollakaan)

Ibnz tuli hyvin esitelleeksi kuinka uusklassinen teoria suhtautuu rahaan, jota voidaan kutsua "veil over barter" -ajatteluksi. Eli moderni rahatalousjärjestelmä on lähtökohtaisesti vaihdantatalous johon on vain heitetty vähän paperirahaa jouduttamaan transaktioita:

Voi vaan miettiä mitä uusklassiselle taloustieteelle tapahtuisi jos sen parissa hyväksyttäisiin ettei rahan neutraalius pidäkään paikkaansa.

Kunhan ensin miettisivät uusiksi rationaaliset odotukset ja RBC:n

Ja badboysille, pieleen meni Löytyykö lisää hämmästyttäviä paljastusvideoita? Kuulin salaisesta professorien retriitistä, jossa oli mainittu kuulemma supattaen, että pankeilla on mahdollisuus luoda rahaa! Mitäs siihen sanotaan?

 

[S-kolmonen]

Mitenkäs tähän ajatukseen suhteutuu EKP:n eri maiden velkakirjojen osto ? Eihän tuossa ole kyse halusta ottaa velkaa vaan pakosta saada rahoitusta vanhojen velkojen hoitoon/budjetin paikkaamiseen.

Pakko ja halu ovat nyt vain erittäin lähellä toisiaan. EKP voi ostaa velkakirjan edullisimmilla ehdoilla kuin yksityinen taho, niin miksipä valtio ei haluaisi myydä mielummin keskuspankille velkakirjaansa. Vastasinko kysymykseen?

Tuon postini, johon quottasit, punainen lanka on se, ettei keskuspankki tiputa sieltä kuuluisasta helikopterista rahaa talouteen, vaan liikepankit voivat aivan vapaasti luoda velkasuhteita (lisää rahaa).

 

[Herra Mirandos]

Mitkä Rainbow:n kanasuikaleet?

700 g:n paketti on Atrian tavaraa.
300 g:n paketti HK:n tavaraa.
broilerin fileepihvit Atrian tavaraa.
broilerin ohutpihvit HK:n tavaraa.
marinoidut paskasuikaleet HK:n tavaraa.

Ja jauheilhoista esimerkiksi:

Kevytjauheliha Atrian tavaraa.
Paistijauheilha Lihatukku Tammisen tavaraa.
Naudan jauheliha HK:n tavaraa.
Nauta-sika jauheliha Atrian tavaraa.
Sika-nauta jauheliha Snellmanin tavaraa.

Näistäkin on hauska tapella asiakkaiden kanssa.

Hyvinpä pistit jauhot suuhun.

- - - Updated - - -

"Ruokatieto yhdistys on laskenut, että jos jokainen suomalainen ostaisi yhdellä € nykyistä enemmän suomalaista ruokaa kuukaudessa, se poikisi 1500 lisätyöpaikkaa maahamme vuodeksi!"

http://www.digipaper.fi/pirkka/109395/

On todella kannatettava ajatus, että tuemme kotimaisia työpaikkoja ja työllisyyttä kuluttamalla mahd. paljon kotimaisia tuotteita ja käyttämällä kotimaisia palveluja. Piste.

On se saatanan kumma. että tästäkin asiasta joku haluaa riidellä.

 

[ibnz]

Pakko ja halu ovat nyt vain erittäin lähellä toisiaan. EKP voi ostaa velkakirjan edullisimmilla ehdoilla kuin yksityinen taho, niin miksipä valtio ei haluaisi myydä mielummin keskuspankille velkakirjaansa. Vastasinko kysymykseen?

Tuon postini, johon quottasit, punainen lanka on se, ettei keskuspankki tiputa sieltä kuuluisasta helikopterista rahaa talouteen, vaan liikepankit voivat aivan vapaasti luoda velkasuhteita (lisää rahaa).

Näin, se keskuspankki on siellä takaamassa likviditeetin. EKP:hän ostaa velkakirjat vasta jälkimarkkinoilta, jolloin valtio myy sen velkansa ensin ihan yksityisille tahoille. Jos tarvetta on, keskuspankki lupaa ostaa velan sitten johonkin hintaan, jolloin obligaation jälkimarkkinariski putoaa oleellisesti. Korothan tulivat alas aika rytinällä vaikka ensimmäistäkään kauppaa EKP ei ole tehnyt. Eikä ehkä tarvitsekaan tehdä

 

[badboys]

Panamalla ei ole keskuspankkia
http://www.taloudenperusteet.com/artikkeleja/panama/

22. luku: Inflaation harha
http://www.taloudenperusteet.com/kirjoja/hazlitt/2-osa/22-luku-inflaation-harha/

23. Yhdysvaltain keskuspankkijärjestelmä
http://www.taloudenperusteet.com/kirjoja/opas/keskuspankki/

2. Inflaation taloudelliset vaikutukset
http://www.taloudenperusteet.com/kirjoja/raha/inflaationvaikutukset

8. Keskitetty pankkitoiminta: inflaation rajoitteiden poistaminen
http://www.taloudenperusteet.com/kirjoja/raha/keskitettypankkit/

9. Keskitetty pankkitoiminta: inflaation ohjaaminen
http://www.taloudenperusteet.com/kirjoja/raha/keskitettypankkitohjaus/

 

[S-kolmonen]

Sinä väärä. Minä oikea. Haista kakka.

Ai eikö? No, täältä voit katsoa, miksi!

1. https://www.google.fi/
2. http://kaksplus.fi/keskustelu/
3. http://keskustelu.suomi24.fi/
4. http://hiki.pedia.ws/wiki/Vitutus

Taisinpa juuri laittaa badboysille jauhot suuhun...