Stop työttömyydelle!

[Sft]

Tämän triidi aiheuttaa lähinnä suuren halun ostaa ulkomaalaista ruokaa suomalaisen sijasta. Jos sillä säästää rahaa ostaa sitten jotain muuta suomalaista ja tukee suomalaista työtä. Ei edes kepu/mtk/tms voi omata noin huonoja agitaattoreita mitä tämä badboys on.

 

[dammann]

Sorry man. Olen osinkosijoittamisella tehnyt hyvän tilin ja tulen tekemään jatkossakin. ;)

Voitit OMXH25 tuottoindeksin ja maailman tuottoindeksin riskikorjattuna?

Kerrotko nyt viimeinkin, että miksi tuo suomalaisen ruuan ostaminen tekisi noin paljon työpaikkoja, vaikka S-ketjun tai Keskon liikevaihdon kasvu ei sitä ole tehnyt?

Inflaatio on ollut 1,5-2% vuodessa, joten suomalaista ruokaa ostetetaan joka vuosi enemmän ja enemmän euroissa, sillä tuonti ei ole heilunut. Siltikään ei työllisyys ole parantunut.

 

[badboys]

Voitit OMXH25 tuottoindeksin ja maailman tuottoindeksin riskikorjattuna?

No sen ensimmäisen. Ja toisaalta mitä helvettiä se ees sulle kuuluu :D

 

[ibnz]

Tuleeko Pakkiksen pikku pilkunnussijoille mieleen, että ehkäpä alkuperäisessä postissa tarkoitettiin enemmänkin periaatetta ostaa enmmän suomalaista ruokaa, se mainittu summa ei varmaan ollut kauhean olennainen? Vai väittääkö äiskän pikku neropatit tosissaan, ettei ole mitään merkitystä suomalaiselle työllisyydelle, ostaako vaikka miljoona suomalaista joka kauppareissullaan a) Suomessa tuotettua ja pakattua lihaa vai b) Brasialiassa tuotettua ja pakattua lihaa?

No periaatteessa, jos suomalainen maataloushenkilöstö siirtyy tuottavampiin töihin kysynnän laskiessa, se on melko lailla parempi tilanne sekä Suomelle, että Brasilialle. Suhteellinen etu ja silviisii

 

[badboys]

Tämän triidi aiheuttaa lähinnä suuren halun ostaa ulkomaalaista ruokaa suomalaisen sijasta. Jos sillä säästää rahaa ostaa sitten jotain muuta suomalaista ja tukee suomalaista työtä. Ei edes kepu/mtk/tms voi omata noin huonoja agitaattoreita mitä tämä badboys on.

Mistäs sä tiiät kenen kätyri olen ? Jos olenkin niiden ulkomaalaisten ? Tuliko kakka housuun nyt ?

- - - Updated - - -

No periaatteessa, jos suomalainen maataloushenkilöstö siirtyy tuottavampiin töihin kysynnän laskiessa, se on melko lailla parempi tilanne sekä Suomelle, että Brasilialle. Suhteellinen etu ja silviisii

Ja ne työt löytyy mistä ?

Idealismi ja realismi pitää muistaa erottaa tässä taloustilanteessa. Ideaalissa tilanteessa se toimisi juuri noin.

 

[Red28]

Ei vittu ihan oikeasti, nyt on niin korkean tason taloustiedettä että...:face:

 

[badboys]

Ei vittu ihan oikeasti, nyt on niin korkean tason taloustiedettä että...:face:

Sehän se hassua onkin kun jengi lulee, että se on jotain suurta tiedettä. :D

Muutaman kirjan lukemalla ymmärtää perusasiat vai voisi olla ekonomi.

 

[ibnz]

Sattumoisin niistä kirjoista taisi lipsahtaa mainos tuohon toiseen threadiin? Täytyy vaan varoa, ettei sotkeennu omien käsitysten vastaisiin kirjoihin vahingossa.

 

[Pandakarhu]

Sehän se hassua onkin kun jengi lulee, että se on jotain suurta tiedettä. :D

Muutaman kirjan lukemalla ymmärtää perusasiat vai voisi olla ekonomi.

:face:

Oletko karannut Taloussanomien palstoilta? Eikö kukaan enää jaksanut kuunnella kun huusit kymmenettä vuotta putkeen kuinka talous romahtaa ja asuntojen hinnat laskevat pohjamutiin?

 

[tunne]

Sehän se hassua onkin kun jengi lulee, että se on jotain suurta tiedettä. :D

Muutaman kirjan lukemalla ymmärtää perusasiat vai voisi olla ekonomi.

Mulla on taloustieteen kanssa ollut se, että mitä enemmän sitä luen, sitä vähemmän tajuan asioista tietäväni.

Älä sekoita ekonomia näihin juttuihin. Keskivertoekonomi on käynyt taloustiedettä yhden tai kaks kurssia, joilla on käsitelty mikro- ja makrotalouden perusteet. Ekonomi ja ekonomisti ei tarkoita samaa asiaa.

Inflaatio = hinnannousu.

Pitäiskö sun lukea ne kirjat uudemman kerran?

 

[kodari76]

Kerrotko nyt viimeinkin, että miksi tuo suomalaisen ruuan ostaminen tekisi noin paljon työpaikkoja, vaikka S-ketjun tai Keskon liikevaihdon kasvu ei sitä ole tehnyt?

Jos nyt pitää vähän reiluuden nimissä toista puolta vahvistaa, niin yksi syy voisi olla se, ettei pelkkä kasvanut kassavirta kasvata työpaikkojen tarvetta. Oikeastaan pitäisi olla tarve tuottaa lisää hyödykkeitä. Eli ts. sen sijaan että ostaisi kalliimmalla, pitäisi ostaakin ehkä halvemmalla ja enemmän. Mutta en tiedä olisiko se sitten taas luonnan kannalta hyvä ratkaisu. Puhumattakaan jo valmiiksi lihavista suomalaisista.

Työllisyyden ongelma on kaukoitä. Hankala kilpailla 10e kuukausipalkkaa vastaan. Shellin entinen pomo sanoi aikanaan hyvin, että polttoaineen loppuminen voisi olla jopa hyvä juttu maapallolle. Loppuu kiinalaisen krääsän ostaminen ja paikallinen tuotanto olisi taas tärkeämpää.

 

[badboys]

Mulla on taloustieteen kanssa ollut se, että mitä enemmän sitä luen, sitä vähemmän tajuan asioista tietäväni.

Älä sekoita ekonomia näihin juttuihin. Keskivertoekonomi on käynyt taloustiedettä yhden tai kaks kurssia, joilla on käsitelty mikro- ja makrotalouden perusteet. Ekonomi ja ekonomisti ei tarkoita samaa asiaa.


Pitäiskö sun lukea ne kirjat uudemman kerran?

Kannattaa sunkin muistaa, että asioista pitää yrittää puhua niin, ettäö vastapuokikin sen ymmärtää. Siksi on on helpompi nimittää inflaatiota hinnanousiksi kuin rahanaarvon vähenemiseksi.

21. Inflaatio

Inflaatio aiheutuu rahan tarjonnan lisäyksestä. Perinteinen määritelmä on ”yleisen hintatason nousu”, mikä on kuitenkin tosiasiassa seuraus, ei syy. Monet taloustieteilijät ovat antaneet yleisessä keskustelussa periksi tämän eron oikaisemisessa, osittain siksi että useimmat ihmiset näkevät maailman ”keynesiläisittäin väritetyin lasein”. Keynesiläisen teorian mukaan ei ole mahdollista saada aikaan inflaatiota rahan tarjonnan lisäämisellä (eikä millään muullakaan tavalla paitsi tarjontashokeilla, jotka vähentävät kokonaistarjontaa) samanaikaisesti työttömyyden kanssa. Heidän mukaansa rahan tarjonnan lisäys ei aiheuta inflaatiota – se vain laittaa ihmiset työhön, muttei aiheuta hintojen nousua.

Teoria inflaatiosta rahan tarjonnan lisäyksenä, joka aiheuttaa hintojen nousun, on yhdenmukainen perinteisen kysyntä ja tarjonta -analyysin kanssa. Tuotteen tarjonnan kasvaessa jokaisen yksikön arvon tulee vähentyä. Tämä on yhtenevä laskevan rahahyödyn lain kanssa. Se on myös linjassa historiamme kanssa – inflaatiota on ilmennyt Yhdysvalloissa (ja yhtä lailla muissakin maissa) samaan aikaan rahan tarjonnan kasvun kanssa.

Talousteoriassa on jätetty merkittävästi painottamatta sitä tosiasiaa, että ihmiset varastavat rahajärjestelmän avulla, ja inflaatio on tapa tämän toteuttamiseen. Luomalla uutta rahaa jokaisen aikaisemman rahan arvo vähenee uuden rahan vastaanottajien hyödyksi. Tällaisia vastaanottajia ovat ensimmäisenä keskuspankki, sen jälkeen pankit, valtio silloin kun se lainaa rahaa edellisiltä – näin jatkuen eteenpäin, kunnes rahayksikön arvo on paljon vähemmän saavuttaessaan tavallisen kansalaisen. Näin inflaatio on seurausta erityisintressien vaikutuksesta.

Rahan tarjonnan kautta tapahtuva varastaminen keskittyy esoteerisiin Yhdysvaltain keskuspankkijärjestelmän avomarkkinaoperaatioihin ja osittaisen kassavaranto*velvoitteen pankkitoimintaan. (Kolmas tapa varastamiselle on sopivasti laiton – väärentäminen – joka ei eroa periaatteeltaan.) Näin Keynesin kuuluisa lainaus Leninistä on täysin paikkansapitävä:

Lenin oli todella oikeassa. Ei ole olemassa hienovaraisempaa, ei varmempaa tapaa mullistaa yhteiskunnan perustaa kuin valuutan turmeleminen. Tämä prosessi käyttää kaikkia talouden lakien näkymättömiä voimia hyväkseen tuhoamisessa, ja tekee sen tavalla ettei yksi ihminen miljoonasta pysty sitä määrittämään.

Yhdysvaltain keskuspankin nykyaikainen menetelmä varastaa rahajärjestelmän kautta on rinnastettavissa vanhempiin vähemmän hienostuneisiin menetelmiin, kuten kolikkojen leikkaaminen ja metalliarvon pienentäminen. Kolikkojen leikkaaminen tarkoitti kulta- tai hopeakolikkojen ulkoreunan hiomista ja niiden palauttamista käyttöön ikään kuin ne yhä sisältäisivät leiman mukaisen painon, samalla mahdollistaen vääryydellä hankitut ylimääräiset voitot hiotun materiaalin muodossa. Kolikoissa käytettiin reunamerkkejä (kulutuspinta ulkolaidalla) tämän varastamisen muodon estämiseksi. Metalliarvon pienentäminen tarkoittaa kolikon laskemista liikkeelle samannäköisenä kuin arvometallista tehty täysipainoinen kolikko, mutta käyttäen arvometallin sijaan halvempaa perusmetallia. Kuten on helposti todettavissa, nykyiset Yhdysvaltain kolikot (tarkemmin sanottuna ”poletit”, ei kolikot) ovat menettäneet täysin arvonsa – ennen vuotta 1965 lyöty 25 sentin hopeakolikko on arvokkaampi kuin neljäsosa dollarista, ja vuoden 1964 jälkeiset vastaavasti vähemmän kuin neljäsosadollarin arvoisia. Nämä ”kolikot” tehdään halvoista metalleista kuten sinkistä ja kuparista, ja reunamerkit ovat paikallaan pelkästään nostalgiasta tai pyrkimyksenä johtaa ihmisiä harhaan!

Rahan tarjonnan lisäyksen vaikutus on yleisen hintatason nousu. Tämä ei kuitenkaan ole inflaation kaikkein huolestuttavin vaikutus. Paljon ongelmallisempia ovat vaikutukset ihmisten moraaliin, kun he huomaavat ahkeran työnteon ja säästämisen valuvan hukkaan ja suhdannevaihtelujen nousu- ja laskukaudet seurauksena suhteellisten hintatasojen häiriöistä.

Anteeksi vain, mutta mä ihmettelen suuresti mitä helvetin vaikeeta on talouden perussäännöissä, esim. kysynnän ja tarjonnan laissa ?

Lue täältä muutama kirja nii ei tunnu enään kovin vaikealta, www.taloudenperusteet.com

 

[ibnz]

Kannattaa sunkin muistaa, että asioista pitää yrittää puhua niin, ettäö vastapuokikin sen ymmärtää. Siksi on on helpompi nimittää inflaatiota hinnanousiksi kuin rahanaarvon vähenemiseksi.

No ainakin tuo selitys on linjassa lainauksen kanssa - molemmat helppotajuisesti selitetty ja totaalisen väärin. Ehkäpä tuo itävaltalaisvimma uppoaisi helpommin kansaan, jos se yrittäisi edes vähän ymmärtää "vastapuolta".

 

[badboys]

No ainakin tuo selitys on linjassa lainauksen kanssa - molemmat helppotajuisesti selitetty ja totaalisen väärin. Ehkäpä tuo itävaltalaisvimma uppoaisi helpommin kansaan, jos se yrittäisi edes vähän ymmärtää "vastapuolta".

Mikäs on väärin ? :D Helpottaisi kovasti jos kertoisit sen, siis lähinnä helpottaisi korjaamaan virheesi...

- - - Updated - - -

Mulla on taloustieteen kanssa ollut se, että mitä enemmän sitä luen, sitä vähemmän tajuan asioista tietäväni.

Tota kokeile vaikka näitä alkuun,

Kuvaus:

Talous yhdeltä istumalta on järisyttävä lukukokemus. Teoksen avulla on mahdollista ymmärtää talouspolitiikkaa ja esittää oikeat kysymykset. Kuka hyötyy ja kuka joutuu maksumieheksi?

Hazlitt selittää yksinkertaisesti ja vain totuutta kumartaen talouden perusasiat, jotka poliitikot yleensä jättävät kertomatta. Liian hyvältä kuulostavat asiat ovat yleensä juuri sitä, liian hyviä ollakseen totta, ja Hazlitt selittää miksi.

Talous yhdeltä istumalta avaa uuden näkymän yhteiskunnallisiin asioihin. Hazlittilla on kyky puhua suoraan ja yllättää lukija perustelujensa vastustamattomuudella. Teos on peruslukemistoa niin kadunmiehelle, toimittajalle, akateemikolle kuin poliitikollekin. Tämä vaikutusvaltainen klassikko on käännetty yli kymmenelle kielelle ja myynyt yli miljoona kappaletta.

http://www.taloudenperusteet.com/kirjoja/hazlitt/

Mikä aiheuttaa suhdannevaihtelut?
Mitä on kapitalismi ja onko kapitalisti tarpeellinen?
Mitä ovat hintasäännöstelyn, toimilupien ja monopoleista seuraukset?
Mikä ero on valtion ja yksityisten tarjoamilla palveluilla?
Mikä on ammattiliittojen rooli hyvinvoinnissa?
Mikä olikaan Marxin työn arvoteoria?

Jim Coxin erinomainen viiteopas tarjoaa lyhyet ja ytimekkäät vastaukset näihin ja moniin muihin kysymyksiin. Kirja sisältää 37 eri talouden aihealuetta ja käsittelee niitä selkeästi ja paikoin humoristisesti yksinkertaisin esimerkein.

Cox esittelee talouden eri käsitteitä ja rooleja yrittäjyydestä, mainostajista, keinottelijoista ja sankarillisista sisäpiirikauppiaista aina rahaan, inflaatioon, suureen lamaan, protektionismiin, kilpailulainsäädäntöön ja vähimmäispalkkoihin saakka. Kirja tuo esiin monia yleisessä keskustelussa ja politiikassa esiintyviä virhekäsityksiä ja väärinymmärryksiä ja osoittaa, kuinka useilla näistä on vakavat seuraukset yksilöille ja hyvinvoinnille yhteiskunnassa. Ytimekäs opas talouteen on saanut kiitosta niin opiskelijoiden kuin taloustieteen ammattilaistenkin parissa. Selkeän ilmaisunsa ansiosta se on korvaamaton kaikille talouden peruskäsitteistä kiinnostuneille.

http://www.taloudenperusteet.com/kirjoja/opas/

 

[ibnz]

Mikäs on väärin ? :D Helpottaisi kovasti jos kertoisit sen, siis lähinnä helpottaisi korjaamaan virheesi...

Monetaristinen "Inflaatio aiheutuu rahan tarjonnan lisäyksestä" on aika harhaanjohtava käsitys - ei se hintataso nouse aggregaattitasolla ellei kysyntä nouse. Pelkkä maidon hinnan nousu ei vielä tarkoita inflaatiota yleisesti. Toki jokin suureen osaan taloutta kytkeytyvä kustannusajuri voi aiheuttaa inflaatiopiikin väliaikaisesti - esim. 70-luvulla jakeluun kohdistunut öljyn hinnannousu nosti kaikkien tuotteiden hintoja. Koska esim. ruoan ja perustarpeiden kysynnän hintajousto on erittäin jäykkä, se nostaa elinkustannusta. Tietysti välittömästi syntyy paineet keksiä jokin toinen tapa hoitaa jakelu, sillä kysyntä vähenee vaikka jousto olisikin jäykkää.

"Keynesiläisen teorian mukaan ei ole mahdollista saada aikaan inflaatiota rahan tarjonnan lisäämisellä (eikä millään muullakaan tavalla paitsi tarjontashokeilla, jotka vähentävät kokonaistarjontaa) samanaikaisesti työttömyyden kanssa. Heidän mukaansa rahan tarjonnan lisäys ei aiheuta inflaatiota – se vain laittaa ihmiset työhön, muttei aiheuta hintojen nousua."

Osoittaa ettei koko asiaa ole selvitetty millään tasolla. IS-LM-kehikossa kysynnän lisääminen nostaa inflaatiovauhtia (se on hintamuutos tarkalleen ottaen), mutta ei välittömästi. Siitä elvytysperustelu kumpuaa useimmiten. Esim. nyt on jenkeissä inflaatioindeksoitu 10-year Treasury bond -0.57%. Tämä on käytännössä zero lower bound -tilanne, missä rahan tarjonnan lisääntyminen ei vaikuta hintoihin sitten mitenkään. Tämä näkyykin aika hyvin

. Pitkällä tähtäyksellä, kun talous mennä puksuttaa täyttä höyryä, Hicksiläinen IS-LM ennustaa rahan tarjonnan aiheuttavan inflaatiota, mutta sekin on aika epäselvä juttu empiirisesti.

Tuo rahan rajahyöty on sekaannus varmaan - raha ei ole sinänsä hyödyke (päämäärä) vaan keino. Neoklassisessa teoriassa rahaa ei edes tarvita, vaan rajahyödyt päätellään hyödykkeiden välillä ilman hintoja. Eli vain reaaliset suureet vaikuttavat - klassinen dikotomia.
"Talousteoriassa on jätetty merkittävästi painottamatta sitä tosiasiaa, että ihmiset varastavat rahajärjestelmän avulla, ja inflaatio on tapa tämän toteuttamiseen." Ei pitäisi vaikuttaa millään lailla, koska hinnat nousevat x% ja palkat nousevat x% - ostovoima on sama vain reaaliset suureet vaikuttavat.

"Paljon ongelmallisempia ovat vaikutukset ihmisten moraaliin, kun he huomaavat ahkeran työnteon ja säästämisen valuvan hukkaan ja suhdannevaihtelujen nousu- ja laskukaudet seurauksena suhteellisten hintatasojen häiriöistä. " Ollakseen kovin innoissaan huomauttelemaan siitä, että "myöpä otetaan velka huomioon ajatuksissamme", itävaltalaisuus unohtaa kyllä rahoitusmarkkinat ihan tyystin. Näkyyhän se toki jo tuossa toisessa threadissa vaihtotasenäkemyksissäkin. Vähäsen tuntuisi olevan siellä 50-luvun maailmassa vielä.

Tuntuu nyt, ettei tuo itävaltalaisuus ole perillä neoklassisesta eikä keynesiläisestä tulkinnasta, noh

 

[Percele]

En malta odottaa vastinetta...

 

[dammann]

Mikäs on väärin ? :D Helpottaisi kovasti jos kertoisit sen, siis lähinnä helpottaisi korjaamaan virheesi...

Melkoista ylimielisyyttä tyypiltä, jolla on itsellään perusteet pitkälti hukassa. ibnz:n päättötutkielman luettuani sanoisin, ettei sinun kannata hirveästi huudella täällä talousasioista.

 

[Ominous]

Niinpä, välillä ihmetyttää se millä tasolla nykyää perusopetus kouluissamme on.... :wtf:

Tule ihmeessä kertomaan, kun olet käynyt loppuun. Allekirjoittanutta koulutuspoliittiset asiat kiinnostavat myös.

Ketjun ironiakerrointa alkaa olla vaikea mitata. Nopealla vilkaisulla keskustelussa on mukana useampi kauppatieteen maisteri ja kauppatieteiden opiskelija, ainakin yksi tohtori ja paha poika ratkoo työttömyyttä ja esittää taloustieteen professoria aseenaan Pirkka-lehden pääkirjoitus. Ei hyvää päivää... :face:

 

[ibnz]

:D Eihän se pahaa tee välillä palata perusteisiin - sanotaanhan sitä, että jollei asiaa osaa selittää maallikolle, ei sitä itsekään ymmärrä Nyt sitä ymmärrystä kyllä testataan.

 

[pååtta]

Minä ei ole lukenut kansista kurssiakaan, mutta ainakin siinä monet itävaltalaiset menevät metsään että soi kun katsovat vain rahaperustaa eli M0 muutoksia. 2008 vuoden lopulla Fed taisi jopa tuplata rahaperustan kun pankit tarvitsivat lisää keskuspankkirahaa, tästä mm. Ron Paul uumoili koituvan ison inflaatiopiikin mitä ei kuitenkaan koskaan tullut. Monet itävaltaiset tuntuvat jättävän luoton, eli korkeammat raha-aggregaatit kokonaan tarkastelun ulkopuolelle, mikä minusta virheellistä.