Sorsa-säätiön raportti ehdottaa "maisteriveroa"

[naksu]

Joku aikaisemmin kysyi onko tuo tullut luettua ja kyllä luin sen itse nopeasti läpi (suurin osa siitä pelkkää jaarittelua). Näkisin itse, että lähes suurin ongelma kotimaisissa yliopistoissa on opiskelijoiden huono opiskelumotivaatio. Tuota ei tuossa raportissa käsitellä juuri lainkaan...

Tuossa raportissa muutenkin verrataan kaikkia vaihtoehtoja vain tasa-arvon näkökulmasta, mutta ei yhtään mietitä sitä mikä kannustaa parhaiten opiskelemaan. Tehokkain vaihtoehto tässä olisi mielestäni tämä vaihtoehto, että on tyyliin 5000€/vuosi lukukausimaksut, jotka saa automaattisena valtion takaamana lainana ja valmistumisen yhteydessä valtio maksaa lainasta takaisin esim. 20000€. Tuolloin jokaisen aloitetun lukuvuoden aloittaminen tuntuu oikeasti siellä nahoissa eikä koko homma tunnu ilmaiselta. Toinen vaihtoehto olisi tietysti velvoittaa yliopistot tekemään opintoseurantaa heti alusta lähtien jokaisen opiskelijan kohdalla ja monottaa ne, jotka eivät tosissaan opiskele. Noin saataisiin motivaatio riippumattomaksi maksuista.

Tämän tyylistä vaihtoehtoa käsitellään siellä läpyskässä kyllä, mutta tätä "graduate tax" -mallia pidetään parempana, koska maksut eivät kasaudu juuri valmistumisen jälkeiselle ajalle, jolloin opiskelijalla tulee muitakin investointeja kuten esim. asunto jne. Toisaalta, jos ei palkka riitä, niin niitä halpoja vuokra-asuntoja kyllä löytyy. Ei ole mitään syytä asua hyvin ennen kuin siihen on oikeasti varaa. Tuossa läpyskän mallissa on myös tämä ulkomaille muuttamisen ongelma, jolloin voisi kiertää tuota veroa. Tässä tosin vaihtoehtona pidetään sitä, että olisi velvollinen tilittämään tulot Suomen veroviranomaisille vaikka asuisi ulkomailla, mutta tuo on täyttä utopiaa. Helpompi olisi saada tuo pankkilaina nimiinsä, jota onkin sitten vähän vaikeampi paeta. Byrokratiakin olisi paljon yksinkertaisempi.

Lisäksi pitäisi muuttaa tämä Suomen järjetön systeemi, että kaikki opiskelee oletuksena maisteriksi eikä kandiksi, kun suurin osa ei sillä maisterin ylimääräisellä sisällöllä tee työelämässä yhtään mitään.

 

[Laiffah]

Lisäksi pitäisi muuttaa tämä Suomen järjetön systeemi, että kaikki opiskelee oletuksena maisteriksi eikä kandiksi, kun suurin osa ei sillä maisterin ylimääräisellä sisällöllä tee työelämässä yhtään mitään.

Tähän on pakko kommentoida että kanditutkinnon ja maisteritutkinnon sisällöllinen painoarvo vaihtelee huomattavasti aloittain. Esimerkiksi tekniikan alalle vasta viimevuosina tungettu kanditutkinto kattaa käytännössä peruskurssit (matikat, fysiikat ja ehkä hieman oman alan perusjuttuja 1800-luvun puolelta) sekä erittäin vaatimattoman referointihassuttelun (kandityö). Mitään varsinaista tiettyyn osa-alueeseen keskittyvää osaamista ei tuossa juurikaan siis vielä kerry. Maisteritason pää- ja sivuaineet sitten sisältävätkin käytännössä sitä asiaa jota haluaa myös työelämän puolella päästä tekemään.

Siitä olen toki samaa mieltä että nykyinen kaksitasoinen systeemi on sinänsä järjetön. Kandiksi ei kannata kenenkään lukea kun jäävät työnhaussa maistereiden varjoon. Toisaalta teoreettinen mahdollisuus vaihtaa aivan toisen alan maisteriohjelmaan kanditason jälkeen pysyykin varsin teoreettisena, maisteritason opintojen ollessa kuitenkin suunniteltu ja mitoitettu "oman koulun" kandeille, jolloin esitietoja voidaan kontrolloida edes jotenkin järkevästi.

 

[Publikaani]

EDIT: tän ehdotuksen kirjoittaja on muuten yllätys yllätys demari...

Jo threadin otsikossa kerrottiin, että raportin julkaisija on Kalevi Sorsa -säätiö. Oliko naksulle sitten niin suuren suuri yllätys, että kirjoittajalla on demaritaustaa?

Copy-paste säätiön sivuilta:
"Kalevi Sorsa -säätiö on itsenäinen ja avoin sosialidemokraattinen aivoriihi [...] Säätiö perustettiin kesällä 2005, vastauksena puolueen tarpeeseen omalle tutkimus- ja kehittämistoiminnalle [..] Säätiön tavoitteena on keskustavasemmistolaisen yhteiskuntapolitiikan hahmottaminen tuomalla relevanttia tietoa ja yhteiskunnallisesti merkittäviä näkemyksiä julkiseen keskusteluun, poliittisen päätöksenteon valmisteluun ja itse päätöksentekoon."

 

[Hollie]

HS.fi 29.5.2008 20:35
Otsikolla Valinnanvapaus, vastuu ja tasa-arvo – koulutuksen kustannusten jakaminen Henttonen tarkastelee kansainvälisiä kokemuksia koulutuksen maksullisuudesta ja päätyy siihen, etteivät maksut ole vähentäneet tasa-arvoa. Hän hahmottelee uusia tapoja kerätä varoja korkeakoulutuksen rahoitukseen.

Henttonen muistuttaa, että nyt korkeakouluihin Suomessakin valikoituvat todennäköisimmin hyväosaiset ja akateemisten vanhempien jälkeläiset.

Opintojen aikaiset lukukausimaksut Henttonen kuitenkin torjuu, mutta esittää vaihtoehtona niin sanottua graduate taxia eli valmistumisen jälkeen maksettavaa veroa.

Maksu suhteutettaisiin tuloihin. Maksuvelvollisuutta kertyisi lukukautta kohden noin 0,2–0,5 prosenttia toisen asteen koulutuksen suorittaneiden tulot ylittävistä tuloista. Veroa voisi käyttää korkeakoulutuksen osittaisena rahoituslähteenä.

Henttosen mukaan tarkoitus ei ole kuitenkaan luoda lisäveroa, vaan maisterivero pitäisi toteuttaa siten, ettei koulutettujen verotaakka kasva.

"Ikääntyvä porukka kasvattaa eläkemenoja", huomenna eläkkeelle jäävä Raivio muistutti.


Mutta ihan miten vaan, niin ei kyllä taas oikein jaksa käsittää, mistä näitä verottajia sikiää.

Nyt meinaa taas palaa pinna. :curs: Demuliinien logiikka on varastaa hyvätuloisilta ja jakaa saalis muiden demujen kanssa. Kas, 60-70 -luvuilla demut alkoivat työntyä yliopistoihin (tai ainakin 2 kappaletta, muut jäivät ylioppilaiksi tai muiksi (lain)säätäjiksi). Kun omat opinnot ja lasten opinnot (yli)opistossa on suoritettu, niin "ei muista enää niin väliä, juu".

Ihmettelen, miksei voitaisi ottaa käyttöön lukukausimaksuja? Jos kerran "hyväosaisten" jälkeläiset siellä yliopistolla opiskelee, niin kyllähän niiden vanhemmilla on massia. Ai niin, mutta onhan siellä yliopistolla pari demariakin vielä, mahdollisesti opiskelemassa jotain tamperelaista folkloristiikkaa.

Sitä paitsi tällainen rangaistusvero on täysin perustuslain yhdenvertaisuus- ja sivistyksellisiä oikeuksia koskevien pykälien vastainen.
Miksei samalla logiikalla säädetä kaikille yli 60-vuotialle lisäveroa perusteella "saastuttaja maksaa"? Vanhusten vaippaveroa ainakin kannatan, ja nimenomaan 40-luvulla syntyneiden.

On hyvä, että asiasta keskustellaan ja tuodaan esille uusia näkökulmia. Ihmettelen vain tällaista tutkimusta, joka on noin avoimen "herravihainen". Siitähän tässä edelleen on kysymys, ei mistään muusta. Näitten logiikalla Suomi olisi tasa-arvoinen, jos me kaikki oltaisiin sinisissä haalareissa raksalla ja balalaikka soisi taustalla. Mitenkään väheksymättä kyseisiä duuneja, varsinkin kun niissä ansaitsee paremmin kuin monissa akateemisissa ammateissa+ työsuhteet ovat luonteeltaan pysyviä.

 

[naksu]

Tähän on pakko kommentoida että kanditutkinnon ja maisteritutkinnon sisällöllinen painoarvo vaihtelee huomattavasti aloittain. Esimerkiksi tekniikan alalle vasta viimevuosina tungettu kanditutkinto kattaa käytännössä peruskurssit (matikat, fysiikat ja ehkä hieman oman alan perusjuttuja 1800-luvun puolelta) sekä erittäin vaatimattoman referointihassuttelun (kandityö). Mitään varsinaista tiettyyn osa-alueeseen keskittyvää osaamista ei tuossa juurikaan siis vielä kerry. Maisteritason pää- ja sivuaineet sitten sisältävätkin käytännössä sitä asiaa jota haluaa myös työelämän puolella päästä tekemään.

Siitä olen toki samaa mieltä että nykyinen kaksitasoinen systeemi on sinänsä järjetön. Kandiksi ei kannata kenenkään lukea kun jäävät työnhaussa maistereiden varjoon. Toisaalta teoreettinen mahdollisuus vaihtaa aivan toisen alan maisteriohjelmaan kanditason jälkeen pysyykin varsin teoreettisena, maisteritason opintojen ollessa kuitenkin suunniteltu ja mitoitettu "oman koulun" kandeille, jolloin esitietoja voidaan kontrolloida edes jotenkin järkevästi.

Tähän on toisaalta syynä myös se tutkinnon suunnittelu. Nykyinen kandi on mitä on, koska oletetaan, että kaikki jatkaa. Lisäksi ainakin TKK:lla kursseille voisi survoa nykyistä enemmän sisältöä ja samalla karsia sisäänottoa, jolloin siinä kandissakin ehdittäisiin paljon pidemmälle.

Ainakin tietotekniikassa oppii jo kandissa käytännössä lähes kaikki ne tiedot ja taidot, jonka pohjalta voi sitten työelämässä oppia lisää ja veikkaan, ettei tilanne ole kovin erilainen muillakaan tekniikan aloilla. Kuitenkin on otettava huomioon, että siellä koulussa vietetään vielä 2 vuotta lisää DI tutkintoa väsäämässä ja siinä ajassa ehtisi työelämässäkin oppia paljon ja luultavasti vielä normaaleja töitä varten relevantimpia asioita. Lisäksi ne oppisi nopeammin. Harvoissa duuneissa ne hommat kuitenkaan mitään kovin teoreettisesti vaativia on.

 

[tattikuningas]

onnea vaan sotka-säätiön päättömälle idealle, toteutuessaan saava katsoa kuinka enemmän tienaavista ne jotka kykenevät, pakkaavat romunsa ja vaihtavat maisemaa.

Ovatpahan sitten lähempänä sosialistista ihannetta kun enemmän tienaavat eivät ole enää nurkilla riistämässä.

 

[Harze]

Onko tämä fakta, ja onko sinulla esittää lähde?

Itse muistelen, että ainakin suuri osa yliopistojen laitosten julkisesta rahoituksesta pohjautuisi tällä hetkellä arvioon valmistuvien määrästä. Eli siis kuka kehtaa härskeimmin luvata, saa eniten. En nyt löytänyt lähdettä tähän hätään. Voi olla että myös toteutuma vaikuttaa ainakin osittain.

Olet siinä ihan oikeassa, että raha jaetaan etukäteen tulossopimusten tavoitteiden mukaan. Mutta sitä seurataan vuosittain KOTA-järjestelmän avulla ja jos tavoitteet eivät täyty, rahaa alkaa tulla vähemmän. Eli kyllä se todellinen valmistuneiden määrä vaikuttaa.

Näistä voi lukea opetusministeriöiden sivuilta
http://www.minedu.fi/OPM/Koulutus/yliopistokoulutus/hallinto_ohjaus_ja_rahoitus/