Soijaproteiini - huonoa?

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Guile
  • Aloitettu Aloitettu
Mr_E sanoi:
Juu, no siis kun pakkikaupan soijaprode kuvaustakin lukee, ni siellä sanotaan "sopii erityisesti naisille" tjt.

En itsekään välttämättä soijaa suosittelisi punttiurholle ainoana proteiininlähteenä, mutta kun sanoin että voisin ottaa annoksen päivässä terveysvaikutusten takia niin tarkoitin sillä juuri mitä sanoin. Todetut avut kolesteroli- ja sydänsairauksiin ja eturauhasongelmiin on mun mielestä juttuja jotka haluan ottaa huomioon jo varhaisella iällä. Musta on vaan kiva pysyä terveenä. Mutta niille luupäille ketkä väittää väittämisen takia - minä syön myös heraa ja muitakin proteiineja päivittäin.
 
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
En juuri nyt muista että oliko miten paljon hitaampaa soijan imeytyminen kuin heran? Onko soijan hydrolysoitu,isolaatti ja konsentraatti samallalailla verrannollisia heraaan vai eroakoo esim. viellä imeytyminen näistä paljonkin heraan.

Niin soija tais olla hieman hitaampaa mutta entä nuo isolaatit jne?

Kun tässä miettii että eikös tuolla idän suunnassa aikapaljon käytetä soijaa ravintona ja jos sillä olisi negatiivisia vaikutuksia niin kaipa se näkys muutamassa miljoonassa idän miehessä.
 
japa sanoi:
Kun tässä miettii että eikös tuolla idän suunnassa aikapaljon käytetä soijaa ravintona ja jos sillä olisi negatiivisia vaikutuksia niin kaipa se näkys muutamassa miljoonassa idän miehessä.

Nimenomaan siellä näkyy ne positiiviset vaikutukset - sielä ollaan pitkäikäisempiä ja terveempiä. Ja tilastolliset erot on tosiaankin merkittäviä. Ei siitä pelkästään soijaa kiittäminen, mutta on kuitenkin.
 
pecbuster72 sanoi:
Ei oo vieläkään (puskaa) näkynyt... siis: :anssi:

Jos ihan totta puhutaan ainakin t-magilla on ollut soijasta melkoisesti juttua ja ihan ajankuluksi voisit lukaista seuraavan:

http://www.t-nation.com/readTopic.do?id=459516

1-Linkkisi ei toimi Deivid
2-Oon just lähössä duuniin, mistä suoraan matkalle, palaan maanantaina
3-En mä oikeesti mitää kukkia sulle lähettäny
4-Soijalla on edullisia terveysvaikutuksia
5-Kerron lisää myöhemmin
6- :piis:
 
On luettu t-magin (ps. se ei ole mikään raamattu) juttu ja vähän muutakin.
Tsekkaa nyt kuitenkin googlella muitakin tutkimuksia: kohtuukäyttö ei aiheuta ongelmia miehille(kään). Soijahan on halpaa, suht hidasta (4h) ja pahanmakuista lisäprotskua heran/ kaseiinin rinnalle.
 
Sekin pitää muistaa että phytoestrogeeni EI ole sama kuin estrogeeni.

Ite oon syönyt soijaprotujauhoa nyt satunnaisen säännöllisesti (muutama kerta viikossa, 05-1dl per kerta) jo pitemmän aikaa. En ole ainakaan mitään kielteisiä vaikutuksia huomannut. Hyvin usein sotken sitä 1:1 johonkin muuhun protujauhoon. Tähän on kaksi syytä: 1) miedontaa maustetun jauhon makua, että sekoitus olisi vähemmän makea 2) kohentaa syömäni protujauhon proteiinipitoisuutta (esim. halpisheran kanssa jos sotken).

Jos testotasoista puhutaan, niin kehitys tai kehittymättömyys voiman ja lihaksien suhteen on ollut täysin samanlaista kuin ennen (eli hidasta :( ) ja panettaa ihan samalla lailla kuin vaikkapa pari vuotta sitten, kun en soijaprotua syönyt. Käsittääkseni panetus (erityisesti aamusellainen) on kohtalaisen hyvä, vaikkakin arkinen :D , mittari kropan testotasoille.

T-magissa on joskus hyviä reeniartikkeleita ja jopa hyviä ruoka-artikkeleita (John Berardi), mutta yhä harvemmin, eikä sitä todellakaan voi kovin luotettavana lähteenä pitää. Tulee aika harvoin sitä enää luettua, alkaa olla kaupallista kökkötekstiä ja jenkkimeininkiä vähän liikaa.

Totean siis omiin kokemuksiini perustuen, että pidän soijaisolaattiproteiinijauhoa turvallisena lisäravinteena niin naisille kuin miehillekin.
 
Ihme ämmiä! Soijalla saa helposti massaa kasvatettua ja se on halpaa, lisäksi siinä on paljon glutamiinia.
Loistava proteiini dieetillä ja illalla nautittavaksi hitaamman imeytymisen takia.
Itse käytän heraa ja soijaa.
 
Ite vetelen soijaa aamuin ja illoin ja päevällä sitte heraa palautusjuomassa. Voin sanoo että tuskin tuo on vielä musta neitiä tehnyt. Mitään negatiivista ei kyllä oo huomattu paitsi maku. Ja kyllä pelaa niiku muutki proteiinit. nälkäki menee hyvin jos aamulla ei kerkee muuta syömään (sakeutuu ku hölskyttelee vedessä)
Ja kyllä on halpaa :thumbs:
 
Boheema sanoi:
Ite vetelen soijaa aamuin ja illoin ja päevällä sitte heraa palautusjuomassa. Voin sanoo että tuskin tuo on vielä musta neitiä tehnyt. Mitään negatiivista ei kyllä oo huomattu paitsi maku. Ja kyllä pelaa niiku muutki proteiinit. nälkäki menee hyvin jos aamulla ei kerkee muuta syömään (sakeutuu ku hölskyttelee vedessä)
Ja kyllä on halpaa :thumbs:

Tässsä tietoa eri protskuista. Kuten huomaat, soija sopii erityisen hyvin yödrinkkiin.

http://www.nicemuscle.com/sustained-protein--80171.htm

For all the benefits of Whey Isolate , it also has the drawback of being digested too rapidly. Amino acid levels peak and begin declining within 1-2 hours of ingestion, which studies show is too quick to effectively prevent muscle catabolism... anti-catabolic effects, we need more than just a single rapidly digested source of protein... Micellar Casein with slow digesting protein sources available to bring you the ultimate 7-hour sustained-release protein supplement.

Soy protein isolate takes up to 3 hours to absorb, whey protein concentrate and whey protein isolates are good but are in and out of your system in about 1 to 2 hours. ks. esim.

http://home.earthlink.net/~maxmusclephx/id11.html

Kaavioita ks.

http://www.karlloren.com/diet/p48.htm

Mm. whey protein caused blood leucine levels...to increase rapidly, hitting a peak in 1 hour... leucine levels decreased equally rapidly returning to normal by 4 hours... casein caused a much slower rise in blood leucine levels, reaching a lower peak around 1 hour, but maintained that level for almost 7 hours (see figure 1).


Erilaisten proteiinien etuja:

Fact : While whey protein sparks protein synthesis better than casein, it is not better at preventing muscle catabolism.
Fact : Casein contains more glutamine and tyrosine than any other protein.
Fact : In addition to lowering cholesterol levels, soy isolates can increase endogenous production of thyroid stimulating hormone (TSH) and thyroxin (T4), two substances which can increase your body's metabolism for increased fat burning.
Fact : Whey proteins contain the highest amounts of BCAAs
Fact : During low-calorie dieting, soy has been shown to reduce nitrogen loss and enhance fat loss more effectively than casein.
Fact : Egg protein helps delay gastric emptying through a special gastric inhibitory peptide.
Fact : Egg proteins contain the highest quantities of valine, alanine, methionine, and phenylalanine.
Fact : Soy provides more of the "critical cluster" (BCAAs, glutamine, arginine) aminos than any other protein.
Fact : Both whey and casein stimulate the release of CCK, a hormone implicated in digestion and appetite-suppression.
Fact : Pro athletes cycle proteins effectively and blend them for maximum results.
 
muffy sanoi:
1-Linkkisi ei toimi Deivid
2-Oon just lähössä duuniin, mistä suoraan matkalle, palaan maanantaina
3-En mä oikeesti mitää kukkia sulle lähettäny
4-Soijalla on edullisia terveysvaikutuksia
5-Kerron lisää myöhemmin
6- :piis:

1: ei toiminut, vaikka ennen postaamista kokeilin toimiiko ja silloin toimi. Sorppa (löytyy suoraan search, articles ja hakusanaksi soy. Jutun nimi on: Poison Protein Kaayla T. Daniel, Ph.D. Exposes the Whole Soy Story by Chris Shugart)
2: oma vika... itekkin tulin just reissusta
3: no oisit heti sanonut
4: laitappa linkkejä joissa todistetaan


Tässä kahden tutkijan kirje FDA:lle, jolla he yrittivät saada FDA:n suosituksen soijan terveyvaikutuksista peruttua. Tiivistetysti:

"Vastustamme soijaproteiinin "terveysstatusta" koska on olemassa suuri joukko todisteita, että soijan sisältämät isoflavonoidit, mukaan lukien genistein ja equol, daidzenin metaboliitti, aiheuttavat toksisuutta estrogeenille herkissä kudoksissa ja kilpirauhasessa. Tämä on todistettavissa lukuisille eläinlajeille, ihminen mukaan lukien"

Ja tässä koko kirje:

Scientists Protest Soy Approval in Unusual Letter
Scientists' Letter

DEPARTMENT OF HEALTH and HUMAN SERVICES Public Health Service Food and Drug Administration National Center For Toxicological Research Jefferson, Ark. 72079-9502 Daniel M. Sheehan, Ph.D. Director, Estrogen Base Program Division of Genetic and Reproductive Toxicology and Daniel R. Doerge, Ph.D. Division of Biochemical Toxicology February 18, 1999 Dockets Management Branch (HFA-305) Food and Drug Administration Rockville, MD 20852

To whom it may concern,

We are writing in reference to Docket # 98P-0683; "Food Labeling: Health Claims; Soy Protein and Coronary Heart Disease." We oppose this health claim because there is abundant evidence that some of the isoflavones found in soy, including genistein and equol, a metabolize of daidzen, demonstrate toxicity in estrogen sensitive tissues and in the thyroid. This is true for a number of species, including humans.

Additionally, the adverse effects in humans occur in several tissues and, apparently, by several distinct mechanisms. Genistein is clearly estrogenic; it possesses the chemical structural features necessary for estrogenic activity (; Sheehan and Medlock, 1995; Tong, et al, 1997; Miksicek, 1998) and induces estrogenic responses in developing and adult animals and in adult humans.

In rodents, equol is estrogenic and acts as an estrogenic endocrine disruptor during development (Medlock, et al, 1995a,b). Faber and Hughes (1993) showed alterations in LH regulation following this developmental treatment with genistein. Thus, during pregnancy in humans, isoflavones per se could be a risk factor for abnormal brain and reproductive tract development.

Furthermore, pregnant Rhesus monkeys fed genistein had serum estradiol levels 50- 100 percent higher than the controls in three different areas of the maternal circulation (Harrison, et al, 1998). Given that the Rhesus monkey is the best experimental model for humans, and that a women's own estrogens are a very significant risk factor for breast cancer, it is unreasonable to approve the health claim until complete safety studies of soy protein are conducted.

Of equally grave concern is the finding that the fetuses of genistein fed monkeys had a 70 percent higher serum estradiol level than did the controls (Harrison, et al, 1998). Development is recognized as the most sensitive life stage for estrogen toxicity because of the indisputable evidence of a very wide variety of frank malformations and serious functional deficits in experimental animals and humans.

In the human population, DES exposure stands as a prime example of adverse estrogenic effects during development. About 50 percent of the female offspring and a smaller fraction of male offspring displayed one or more malformations in the reproductive tract, as well as a lower prevalence (about 1 in a thousand) of malignancies.

In adults, genistein could be a risk factor for a number of estrogen-associated diseases. Even without the evidence of elevated serum estradiol levels in Rhesus fetuses, potency and dose differences between DES and the soy isoflavones do not provide any assurance that the soy protein isoflavones per se will be without adverse effects.

First, calculations, based on the literature, show that doses of soy protein isoflavones used in clinical trials which demonstrated estrogenic effects were as potent as low but active doses of DES in Rhesus monkeys (Sheehan, unpublished data). Second, we have recently shown that estradiol shows no threshold in an extremely large dose-response experiment (Sheehan, et al, 1999), and we subsequently have found 31 dose-response curves for hormone-mimicking chemicals that also fail to show a threshold (Sheehan, 1998a).

Our conclusions are that no dose is without risk; the extent of risk is simply a function of dose. These two features support and extend the conclusion that it is inappropriate to allow health claims for soy protein isolate. Additionally, isoflavones are inhibitors of the thyroid peroxidase which makes T3 and T4. Inhibition can be expected to generate thyroid abnormalities, including goiter and autoimmune thyroiditis. There exists a significant body of animal data that demonstrates goitrogenic and even carcinogenic effects of soy products (cf., Kimura et al., 1976). Moreover, there are significant reports of goitrogenic effects from soy consumption in human infants (cf., Van Wyk et al., 1959; Hydovitz, 1960; Shepard et al., 1960; Pinchers et al., 1965; Chorazy et al., 1995) and adults (McCarrison, 1933; Ishizuki, et al., 1991).

Recently, we have identified genistein and daidzein as the goitrogenic isoflavonoid components of soy and defined the mechanisms for inhibition of thyroid peroxidase (TPO)- catalyzed thyroid hormone synthesis in vitro (Divi et al., 1997; Divi et al., 1996). The observed suicide inactivation of TPO by isoflavones, through covalent binding to TPO, raises the possibility of neoantigen formation and because anti-TPO is the principal autoantibody present in auto immune thyroid disease. This hypothetical mechanism is consistent with the reports of Fort et al. (1986, 1990) of a doubling of risk for autoimmune thyroiditis in children who had received soy formulas as infants compared to infants receiving other forms of milk.

The serum levels of isoflavones in infants receiving soy formula that are about five times higher than in women receiving soy supplements who show menstrual cycle disturbances, including an increased estradiol level in the follicular phase (Setchell, et al, 1997). Assuming a dose-dependent risk, it is unreasonable to assert that the infant findings are irrelevant to adults who may consume smaller amounts of isoflavones.

Additionally, while there is an unambiguous biological effect on menstrual cycle length (Cassidy, et al, 1994), it is unclear whether the soy effects are beneficial or adverse. Furthermore, we need to be concerned about transplacental passage of isoflavones as the DES case has shown us that estrogens can pass the placenta. No such studies have been conducted with genistein in humans or primates. As all estrogens which have been studied carefully in human populations are two-edged swords in humans (Sheehan and Medlock, 1995; Sheehan, 1997), with both beneficial and adverse effects resulting from the administration of the same estrogen, it is likely that the same characteristic is shared by the isoflavones. The animal data is also consistent with adverse effects in humans.

Finally, initial data fi-om a robust (7,000 men) long-term (30+ years) prospective epidemiological study in Hawaii showed that Alzheimer's disease prevalence in Hawaiian men was similar to European-ancestry Americans and to Japanese (White, et al, 1996a). In contrast, vascular dementia prevalence is similar in Hawaii and Japan and both are higher than in European-ancestry Americans.

This suggests that common ancestry or environmental factors in Japan and Hawaii are responsible for the higher prevalence of vascular dementia in these locations. Subsequently, this same group showed a significant dose-dependent risk (up to 2.4 fold) for development of vascular dementia and brain atrophy from consumption of tofu, a soy product rich in isoflavones (White, et al, 1996b).

This finding is consistent with the environmental causation suggested from the earlier analysis, and provides evidence that soy (tofu) phytoestrogens causes vascular dementia. Given that estrogens are important for maintenance of brain function in women; that the male brain contains aromatase, the enzyme that converts testosterone to estradiol; and that isoflavones inhibit this enzymatic activity (Irvine, 1998), there is a mechanistic basis for the human findings. Given the great difficulty in discerning the relationship between exposures and long latency adverse effects in the human population (Sheehan, 1998b), and the potential mechanistic explanation for the epidemiological findings, this is an important study.

It is one of the more robust, well-designed prospective epidemiological studies generally available. We rarely have such power in human studies, as well as a potential mechanism, and thus the results should be interpreted in this context. Does the Asian experience provide us with reassurance that the isoflavones are safe? A review of several examples lead to the conclusion, — "Given the parallels with herbal medicines with respect to attitudes, monitoring deficiencies, and the general difficulty of detecting toxicities with long Iatencies, I am unconvinced that the long history of apparent safe use of soy products can provide confidence that they are indeed without risk." (Sheehan, 1998b).

It should also be noted that the claim on p. 62978 that soy protein foods are GRAS is in conflict with the recent return by CFSAN to Archer Daniels Midland of a petition for GRAS status for soy protein because of deficiencies in reporting adverse effects in the petition. Thus GRAS status has not been granted. Linda Kahl can provide you with details. It would seem appropriate for FDA to speak with a single voice regarding soy protein isolate. Taken together, the findings presented here are self-consistent and demonstrate that genistein and other isoflavones can have adverse effects in a variety of species, including humans. Animal studies are the front line in evaluating toxicity, as they predict, with good accuracy, adverse effects in humans.

For the isoflavones, we additionally have evidence of two types of adverse effects in humans, despite the very few studies that have addressed this subject. While isoflavones may have beneficial effects at some ages or circumstances, this cannot be assumed to be true at all ages. Isoflavones are like other estrogens in that they are two-edged swords, conferring both benefits and risk (Sheehan and Medlock, 1995; Sheehan, 1997).

The health labeling of soy protein isolate for foods needs to considered just as would the addition of any estrogen or goitrogen to foods, which are bad ideas. Estrogenic and goitrogenic drugs are regulated by FDA, and are taken under a physician's care. Patients are informed of risks, and are monitored by their physicians for evidence of toxicity. There are no similar safeguards in place for foods, so the public will be put at potential risk from soy isoflavones in soy protein isolate without adequate warning and information.

Finally, NCTR is currently conducting a long-term multigeneration study of genistein administered in feed to rats. The analysis of the dose range-finding studies are nearly complete now. As preliminary data, which is still confidential, may be relevant to your decision, I suggest you contact Dr. Barry Delclos at the address on the letterhead, or email him.

Sincerely,

Daniel M. Sheehan
Daniel R. Doerge
 
iivili sanoi:
Sekin pitää muistaa että phytoestrogeeni EI ole sama kuin estrogeeni.

Ite oon syönyt soijaprotujauhoa nyt satunnaisen säännöllisesti (muutama kerta viikossa, 05-1dl per kerta) jo pitemmän aikaa. En ole ainakaan mitään kielteisiä vaikutuksia huomannut. Hyvin usein sotken sitä 1:1 johonkin muuhun protujauhoon. Tähän on kaksi syytä: 1) miedontaa maustetun jauhon makua, että sekoitus olisi vähemmän makea 2) kohentaa syömäni protujauhon proteiinipitoisuutta (esim. halpisheran kanssa jos sotken).

Jos testotasoista puhutaan, niin kehitys tai kehittymättömyys voiman ja lihaksien suhteen on ollut täysin samanlaista kuin ennen (eli hidasta :( ) ja panettaa ihan samalla lailla kuin vaikkapa pari vuotta sitten, kun en soijaprotua syönyt. Käsittääkseni panetus (erityisesti aamusellainen) on kohtalaisen hyvä, vaikkakin arkinen :D , mittari kropan testotasoille.

T-magissa on joskus hyviä reeniartikkeleita ja jopa hyviä ruoka-artikkeleita (John Berardi), mutta yhä harvemmin, eikä sitä todellakaan voi kovin luotettavana lähteenä pitää. Tulee aika harvoin sitä enää luettua, alkaa olla kaupallista kökkötekstiä ja jenkkimeininkiä vähän liikaa.

Totean siis omiin kokemuksiini perustuen, että pidän soijaisolaattiproteiinijauhoa turvallisena lisäravinteena niin naisille kuin miehillekin.

Eli tuollainen silloin tällöin (esim. yksi drinksu pari kertaa viikossa, jossa parikymmentä grammaa soijaprotskua) tapahtuva "nautiskelu" ei luultavimmin aiheuta positiivisia, eikä negatiivisia terveysvaikutuksia.

Soijaproteeiinin vaikutusta "pelkkänä" proteiinina en kiistä mitenkään (aminohappokoostumus tai imeytyminen tms.), vaan sen sisältämät estrogeenin tavoin vaikuttavat yhdisteet aiheuttavat todistetusti eriasteisia terveyshaittoja lukuisissa eläinlajeissa, mukaan lukien ihminen.

Nykyisin kun erilaisia soijavalmisteita on tungettu melkein joka ainoaan valmisruokaan, tällöin soijaproteiinin lisääminen ihan tietoisesti ruokavalioon onkin sitten vähän arveluttavaa. Soijan määrää näissä valmistuotteissa ei sanota, vaan maininta on vain tyyliin "sisältää soijaproteiinia". Eli arvioi siinä sitten soijan määrää ruokavaliossasi.

T-magilla on yleensä viitteenä tieteelliset artikkelit väitteiden tueksi, eli ne eivät yleensä ole mitään "mutu" juttuja. toki sielläkin on välillä täyttä p:tä.
 
punainen liha on myrkkyä, maito on myrkkyä, munat on myrkkyä, kaikki on myrkkyä, myös HERA on myrkyllistä:

whey protein (typically from commercial cows, full of pesticides, growth hormones and antibiotic residues, processed with high heat) Drinks based on egg protein were equally poor (made from commercial eggs, also laced with pesticides, antibiotics and chemical residues).

http://www.justmagnotherapy.com/quantumwheyprotein.html
 
iivili sanoi:
Sekin pitää muistaa että phytoestrogeeni EI ole sama kuin estrogeeni.

Ihan vaan selvennystä varten:

As part of a large project to develop a battery of predictive computational models, we recently assayed 230 chemicals for binding to the estrogen receptor (ER) (3). Of these, 46 were phytoestrogens from six different chemical structure classes. Of the nine isoflavones, seven bound the ER with measurable affinity, ranging from a relative binding affinity (RBA) of 0.45 for genistein to 0.0013 for formononetin, with the RBA for estradiol being 100. Equol, a metabolite of the phytoestrogen daidzein, had an RBA for ER that was 33% that of genistein (4).

http://ehp.niehs.nih.gov/members/2002/suppl-3/349-353doerge/doerge-full.html

Eli tutkituista isoflavoneideista soijan ja soijaproteiinin sisältämä genistein oli VOIMAKKAIN sitoutumaan estrogeenireseptoriin. Ja genistein on se isoflavoinoidi, jota on soijassa eniten.
 
pecbuster72 sanoi:
Ihan vaan selvennystä varten:

As part of a large project to develop a battery of predictive computational models, we recently assayed 230 chemicals for binding to the estrogen receptor (ER) (3). Of these, 46 were phytoestrogens from six different chemical structure classes. Of the nine isoflavones, seven bound the ER with measurable affinity, ranging from a relative binding affinity (RBA) of 0.45 for genistein to 0.0013 for formononetin, with the RBA for estradiol being 100. Equol, a metabolite of the phytoestrogen daidzein, had an RBA for ER that was 33% that of genistein (4).

http://ehp.niehs.nih.gov/members/2002/suppl-3/349-353doerge/doerge-full.html

Eli tutkituista isoflavoneideista soijan ja soijaproteiinin sisältämä genistein oli VOIMAKKAIN sitoutumaan estrogeenireseptoriin. Ja genistein on se isoflavoinoidi, jota on soijassa eniten.

Ja riippuen sitten erinäisistä tekijöistä voi situtuminen estrogeenireseptoriin aiheuttaa antiestrogeenisia vaikutuksia tai sitten estrogeenisiä vaikutuksia. Soijan genisteinillä on havaittu molemman suuntaisia vaikutuksia. Tämä on se ilmeinen syy, miksi soijaa voidaan joissain lähteissä kehua eturauhasta suojaavana, ja siten positiivisesti terveysvaikutteisena.

Oletteko miettineet miksi kasvit sitten sisältävät näitä yhdisteitä? Kasvit kun eivät voi juosta karkuun ja siksi käyvät kemiallista sotaa niitä syöviä lajeja vastaan. Kasvin sisältämät estrogeeniset aineet vähentävät sitä syövien eläinten hedelmällisyyttä ja siten kasviin kohdistuvaa uhkaa. Kärjistäen voisi sanoa, että ainoa osa, jonka kasvit haluavat meidän syövän on hedelmät ja marjat.

Toki ihminen on vuosituhansien saatossa jalostanut käyttämiään kasveja parempaan suuntaan tai sitten kehittänyt ruoanlaittotapoja, jotka vähentävät haitallisten aineiden määrää syötävässä tuotteessa. Esimerkiksia maat joissa on traditiota soijan syömisille, laittavat soijaruoat niin, että haitta-ainesten pitoisuudet syötävässä tuotteessa ovat alhaisia. Sitten tulee länsimaalainen ihminen ja alkaa käyttämään tuotetta teollisesti, ilman perinteisiä valmistustapoja.

Lisäksi sekaruokavalio suojaa ihmistä mahdollisten yksittäisten ruoka-aineiden aiheuttamalta altistukselta (vähentää altistusta). Tätä monipuolisuutta sotkeekin sitten soijan tunkeminen "terveysvaikutteisena" proteiinina lähes kaikkiin valmisruokiin (tuntemattomina määrinä), joita valitettavasti suuri osa ihmisistä päivittäin käyttää.

Vastahan se julkaistiin kaikissa tiedotusvälineissä, että 20 vuotiaiden miesten sperman laatu 20-30% huonompaa kuin 30 vuotiaiden miesten. Mitkähän tähän syynä? Sikiönä vai lapsuus ja pubeteetti-iässä altistuminen entistä suuremmalle kuormalle ympäristöestrogeeneja, joita tämä soijakin josta tämä keskustelu käydään, sisältää? Muutoinhan 30-vuotiaidenkin laadussa olisi havaittu sama vaikutus.

Ehkä loppusanoina voisi todeta kohtuuden olevan tässäkin se oikea ratkaisu. Ja mitähän sitä tämän päivän maailmassa voi täysin turvallisesti syödä, ilman huolta ympäristöestrogeeneistä tai muusta mahdollisesta. Kuitenkin oma mielipiteeni on varmaankin jo käynyt selväksi soijan suhteen :zzzz:
 
Ympäristömyrkkyjä arveltiin yhdeksi syyksi... varmaan just ne mitä herassa on ;) No joo, leikki leikkinä. En vetäis kuitenkaan sellasta johtopäätöstä että soija on se tärkein syyllinen. Jos tälläinen lineaarinen kausaalisuhde "syö soijaa => siittiötuotanto romahtaa" joskus havaitaan, niin lopetan heti soijan päivittäisen käyttämisen (nyt 50 grammaa max.)

whey protein (typically from commercial cows, full of pesticides, growth hormones and antibiotic residues, processed with high heat)
 
Nonniin. Muutama juttu. Katotaan saadaanko selvyyttä vai meneekö entistä sekavammaksi.

Japskeilla on pienemmät eturauhaset. Niillon myös valtavasti vähemmän eturauhassyöpää sekä rintasyöpää. Ellei ne muuta vaikka esim. jenkkeihin asumaan jossa noiden syöpien ja ongelmien osuus hyppää samantien amerikkalaisten tasolle (1,2). Japskeissa on myös elämänkaari, pidempi kuin esim. yhdessäkään pohjoismaassa ja paljon pidempi kuin esim. jenkeissä (3). Toki siihen vaikuttaa paljon muukin seikka.

Kolesterolitasot länsimaissa on nousseet, niinkun tiedämme; 168mg/dl ylitys menee jo sen 'riskirajan' yli. Up and rising. 38 miljoonalla jenkillä on tuo taso jo 240mg/dl (3,4). Viittaan tällä siihen että on tutkimuksia joista nähdään yhteys näihin tasoihin eläinproteiinin kanssa (6,7,8). Vähärasvainen ja matalakolesterolinen ruokavalio korjaa kolesterolitasoja kai sen n. 10% (5).

Proteiinien aminohappoprifiilit (eri aminohapot) vaikuttavat hormoneihin, niinkuin JR-Nöxinkin 'tiedetään tekevän'... Useimmat lihat mitä syödään sisältävät korkean määrän l-lysiiniä, mutta vain kohtalaisesti l-arginiinia. L-lysiini vaikuttaa insuliini-glukagoni -tasoon siten että se signaloi maksaa tuottamaan lisää rasvaa ja kolesterolia. Jos esim. lisäät l-lysiiniä yksistään ruokavalioosi, kolesterolitaso saattaa nousta jopa huomattavasti (9,10).

Jos korvaat vähärasvaisen liha-aterian 30g soijaproteiinilla, parantaa se insu-gluka-suhdetta, lisää veressä arginiinin määrää ja laskee huomattavasti kolesterolin määrää (2).

Soijan genesteini hidastaa naisilla rintojen kasvua, mutta samalla myös monien rintasyöpäkasvaimien syntyä (2).

Miehillä todetut vaikutukset eturauhasen kasvuun ja eturauhassyövän ehkäisyyn jo kai teidämme? South Manchesterin yliopistossa todettiin soijan genesteinin ja diadzeinin estävän eturauhaskudoksen kasvua ja pysäytti syöpäkasvaimen kasvun.

Brysselissä pidetyssä suuressa soijakonferenssissa tuotiin esille myös mielenkiintouinen seikka, että soija ehkäisee luukatoa (2). Soijan genesteini ehkäisee 'osteoclastien' syntyä, jotka aiheuttavat luun haurastumista.

Soijalla isoflavoneilla on todettu myös antioksidatiivisia vaikutuksia; genesteini auttaa tuhoamaan vapaita radikaaleja sekä estää LDL:n oksidaatiota (xx,xx).

Soijatuotteiden prosessointi tuhoaa kyllä juuri noita isoflavoneja (14). Eli välttämättä kaupasta ostamasi tofu ei sisällä paljoakaan enää näitä hyödyllisiä ainesosia. Sen sijaan japskien soijatuotteissa on paitsi jäljellä nämä, mutta ovat erittäin toimivia siinä muodossaan (15).

Laadukas 'vesi-ekstraktoitu' soijaproteiini säilyttää em. yhdisteet hienosti (13).

Soijan kanssa ei tarvitse läträtä; 30 g päivässä riittää synnyttämään isoflavonien tuomia edullisia vaikutuksia (2).


1-Messina MJ, et al. Soy intake and cancer: a review of the in vitro and in vivo data. Mutr Cancer, 1994;21:113-131
2-Messina MJ, et al (eds). Second international symposium of the Role of Soy in Preventing and Treating Chronic Diseases, Brussels, Belgium; 19 Sept. 1996:36
3-Colgan M. The New Nutrition
4-American Heart Association, Heart and Stroke Facts, 1996
5-Nutritional cholesterol education program expert panel. NIH Publication No 91-2732, 1991
6-Wolfe BM, et al. Hypolipidemic effect of substituting soybean protein isolate for all meat and dairy products in the diets of hypercholesterolemic men.
7-Potter SM, et al. Depression of plasma cholesterol in men by consumption of baked products containing soy protein
8-Wang MF, et al. Antihypercholesterolemic effect of undigested fraction of soybean protein in young female volunteers
9-Kritchevsky D. Dietary protein and experimental atherosclerosis
10-Kurowska EM, Carroll KK. Hypercholesterolemic responses in rabbits to selected groups of essential amino acids
11,12 - Norberta Schone, USDA Human Nutrition Center, Beltsville, Maryland / Takemishi Kanazawa, Hirosaki School of Medicine, Japani
13-Wang J, Han ZK. Effects of diadzein on muscle growth and some endocrine hormone levels in rats.
14-Coward L, et al. Chemical modification of isoflavones in soy foods during cooking and processing
15-Slavin JL, et al. Influence of soybean processing, habitual diet and soy dose on urinary isoflavnone excretion in humans
 
Voin jo nähdä itseni itkemässä kiveksittömien miesten tukiryhmässä jonkun estrogeenisen soijansyöjän rintaa vasten.....
 
Noh siinäpäs kunnon infopaketti

Ei se äiti sitten ihan turhaan hehkuttanut että soija on terveellistä.
 
Massamaster sanoi:
Ympäristömyrkkyjä arveltiin yhdeksi syyksi... varmaan just ne mitä herassa on ;) No joo, leikki leikkinä. En vetäis kuitenkaan sellasta johtopäätöstä että soija on se tärkein syyllinen. Jos tälläinen lineaarinen kausaalisuhde "syö soijaa => siittiötuotanto romahtaa" joskus havaitaan, niin lopetan heti soijan päivittäisen käyttämisen (nyt 50 grammaa max.)

whey protein (typically from commercial cows, full of pesticides, growth hormones and antibiotic residues, processed with high heat)

Enhän sanonut, että soija olisi suurin vaikuttaja, näitä ympäristöestrogeenejä kun tulee nykyisin lähes kaikkialta ja kaikkia käytössä olevia kemikaaleja ei ole tutkittu tämän osalta. Soijan estrogeeninen vaikutus luulisi olevan haittaa kehittyvälle endokriinijärjestelmälle, ei niinkään jo kehittyneelle.
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom