Pitääpä ängetä lusikkan tähänkin soppaan
No ei kyykky/mave mikään ainoa onni ja autuus jalkatreenissä ole - ensimmäiset vuodet treenasin ilman sellaisia. Rimpulalle polvivaivaiselle aloittelijalle riitti kyllä prässi ja reisipenkki ja muu kiva. Niin, jos ja kun selkä vain jalkaprässin kestää, niin sehän on mannaa jaloille. Ja melkein kuin kyykky...
Muistelen vain että kun aikanaan suunnilleen nollasta sataan -tyylillä koitin kyykkäillä (smithillä) niin se tuntui todella kurjalta kaikkialla muualla kuin jaloissa, eli arvelenpa tämän ja myöhempien kokemusteni perusteella, että selkää/vatsaa pitää todellakin treenata
kunnolla ennen moista sirkustemppua, eli ei mitään miljoonaa läskinpolttotoistoa, vaan treeniä samalla tavalla kuin mille tahansa lihakselle jota todella aikoo joskus johonkin käyttää.
Muuten, nyt olen (taka) kyykkinyt jonkin verran polvien ehdoilla ja vapaalla tangolla, mikä tuntuu yllättäen paljon paremmalta kuin smithillä, mikä taas on paljon parempi vaihtoehto kuin kotisalin hack-kyykky. Kannattaa kokeilla eri vaihtoehtoja ennen kuin antaa periksi. Itse aion joskus lähiaikoina kokeilla yhdenjalan mavea (jess, kurkityyli rulettaa
).
Että jos tässä jokin opetus on, niin se ettei pidä kiirehtiä turhaan. Mave ja kyykky ovat kuitenkin sellaista kivaa missä mieli ja jalat nostavat paljon enemmän rautaa kuin muu kroppa kestää, joten jos selkä kranttuilee sitä pitää vain vahvistaa. Omatkin hieman yliliikkuvat nikamani pysyvät vähän paremmin paikallaan kun on vähän lihasta tukemassa. Niin, ja voisihan sitä vyötäkin jo vähitellen harkita, kun perustyö on tehty?
