SINUN suhteesi alkoholiin?

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Fabien
  • Aloitettu Aloitettu
Mä rakastan punaviinejä, samppanjaa ja kuohuviinejä!! Punkkua tulee maisteltua ruoan kanssa noin kerran viikossa (vkonloppuna) pari lasia, samppanjaa ja kuoharia harvemmin.
Ennen tykkäsin siideristä, mutta nykyään se on ruvennut tökkimään. Mielummin otan Sol-olutta, joka on oluista ainoa, jota juon.
Kirkkaat, konjakit ja viskit eivät kuulu juomiini, samoin valkoviini ei pahemmin uppoa. Änkyräkännissä saatan olla pari kertaa vuodessa ja silloinkin vahingossa :jahas: Ja vitutus jälkikäteen on sitten armoton.
Baareissa ei tule montaa kertaa vuoden aikana käytyä, kivempi istua kotisohvalla lasten mentyä nukkumaan ja maistella hyvää viiniä hyvässä seurassa.

Kai musta on tullut :wanha:
 
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
EDIT: Äh, sekoitin pari nimimerkkiä keskenään ;)

Mitäs tähän nyt keksisi. Punkkua voisi alkaa taas kittaamaan kun illat pimenevät ja kynttilöistä on iloa :)
 
Tykkään alkomahoolia sisältävistä tuotteista, paha vaan että niistä tulee känniin kun tarpeeksi juo. Ja krapulaan kun enemmän kuin tarpeeksi juo. Ja sanomista jos vielä enemmän juo. Sen jälkeen luvataankin jo olla juomatta.
 
Suhteeni alkoholiin... Itse en juurikaan käytä. Mitään varsinaista periaatetta minulla ei juomattomuudelle ole, elämäntapani ja -tyylini on vain muokkautunut tälläiseksi mikä se on. En siis ole absolutisti, saatanhan joskus ottaa siiderin tms. jos jostain kumman syystä niin haluan. En vain ole koskaan saanut juomisesta mitään, en muuta kuin pahan olon. En viihdy kännikalojen seurassa enkä savuisissa baareissa, joskus jopa pelkään humalaisia ihmisiä... Miksi siis joisin.

Eivät kaikki anna arvoa minun valinnalleni ja pitävät suorastaan kummajaisena, rajoittuneena, estoisena... No, olkoon näin vaikka todellisuus onkin ehkä vähän muuta.
 
Kännejä en ota, mutta lasillinen hyvää viiniä maistuu usean kerran viikossa ruoan kanssa. Ehkä tämä on sitten tervettä alkoholin käyttöä, mutta en oikeastaan ajattele asiaa niin, vaan satun pitämään viinistä ruokajuomana todella paljon. Joskus baarissa (muutaman kerran vuodessa) saattaa sitten mennä esimerkiksi pari snapsia.

Kalja on mulle :urjo:
 
Hyvässä suhteessa ollaan. En koskaan mieti että millon lähden juomaan, vaan lähden silloin kun siltä tuntuu. Eli ei mene viikko miettiessä, että jess perjantaina juomaan. Nyt kesällä on tullut oltua viihteellä melkein joka viikonloppu, johtuen hyvistä keleistä ja seurasta. Syksyyn ja talveen mentäessä varmasti viihteellä olo vähenee roimasti. Ikinä en ole tissutellut, en juo alkoholia esim. paria pulloa kaljaa päivässä, vaan aina kun juon niin olen humalassa. Joskus olen yhden kylmän saunalonkun juonut, mutta niitä ei ole kovin montaa kertaa. Rahaahan välillä tuppaa menemään, mutta so not.
 
Olen Silent moment ja olen...absolutisti...Absolutistin elämä ei ole aina ollut helppoa, yhteiskunta (ja jotkut kauniit yksilöt) on houkutellut minua useasti paheen teille. Muistan joskus pienenä poikana luvanneeni kaverini kanssa että me ei juoda alkoholia eikä polteta tupakkaa. Kaverini on lipsunut tästä lupauksesta mutta jostain syystä olen pysynyt jämäkkänä. Koskaan ei ole edes tehnyt mieli maistaa alkoholia eikä tupakkaa. Kaveriseurassa tulee baareihin, festareille, opiskelijapippaloihin ja saunailtoihin mentyä ja siellä viihdyttyäkin. Muiden juominen ei minua haittaa eikä ärsytä paitsi jos joudun kantamaan/huolehtimaan tyypit kotiin. Kaverit väittävät minua sympatia-alkoholistiksi, sillä joskus minun on väitetty humalassa toikkaroineen pitkin keskustaa muiden juoppojen kanssa. Voi hyvinkin pitää paikkaansa...

Toisaalta ulkopuolisen silmin katsottuna joillakin on syntynyt tapa käydä baarissa ja juoda itsensä känniin kerran viikossa ja se rajoittaa heidän muita aktiviteetteja. Jotenkin tuntuu tyhmältä että joudun muuttamaan aikatauluja sen vuoksi että kavereiden on aivan pakko päästä perjantaina baariin. Juhlapyhien liikkumiset pitää suunnitella alkon aukioloaikojen mukaan jne. Mutta jokaisella meistä on omat intohimomme, joillakin se on salatut elämät ja joidenkin on saatava lauantaiaamun krapulansa. Minä kai olen sit urheiluhullu ja joustan sit vähäpätöisimmistä asioista (koulu ja työ).
 
Mulla on se ongelma alkoholin kanssa, että en pysty syömään seuraavana päivänä mitään. Joskus ollut lähes kaksi vuorokautta syömättä, kun ei ole oikein maistunut. Tästä syystä pyrin tällä hetkellä olemaan juomatta, varsinkin kun yritän taas reenata hieman kovempaa.
 
Lonkero viikonloppuna ja viiniä ruoan kans voi mennä silloin tällöin. Ja baariin kun lähtee, silloin tällöin, niin tulee juotua vähän enemmän. Tosiaankin vain vähän. Sit mä seuraavana päivänä tai jo laskuhumalassa paasaan, et miks mä en ikinä osaa juoda kunnon kännejä. Olis kerrankin perseet olalla. Mut en mä osaa. Tai sit mulla on vaan niin itsekontrolli. Toisaalta se armoton krapula tuppaa tulla siitä vähästäkin...ja sit paasataan miks tuli juotua. Niin ja näin.

Niitä kavereita en ymmärrä yhtään, jotka juo joka viikonloppu ja sit kuulee kun rahat loppu vaik kaveri tienaa ihan kiitettävästi. Mut ei niiden suusta ikinä kuule, että pitäis varmaan vähän rajottaa.
 
Juominen on säännöllistä, ainakin kerran viikossa, 2-3kaan ei ole poikkeus. Määrät vaihtelee jonkun verran, osaan juoda tarvittaessa myös kohtuudella.
 
Voisin elää ilmankin. Kun otan, niin en kyllä sylje kuppiinkaan... Hallinnassa siis :D
 
Suhteeni alkoholiin on vakaalla pohjalla, kummatkin siedetään toisiamme, suurempia erimielisyyksiä ei ole ollut, tosin minä taidan olla hieman dominoivampi osapuoli.:D

Taidan olla nykyään sellainen "eurotissuttelija", kunnon kännit eivät enää houkuttele. Ehkä senkin takia baarit ovat alkaneet näyttää melko apinamaisilta paikoilta. Mielummin otan silloin tällöin saunaoluen tai pari, kuin että riipoisin kerran viikkoon evoluutiosta pois 50k vuotta.

Toki pieni sievä humala tekee välillä ihan hyvää, mutta eihän viinaa tartte aina kaksin käsin kaataa.
 
Lähinnä olutta tulee juotua ja sitä humalahakuisesti, tosin överi kännit eivät ole minun juttuni. Noin 0-3 kertaa kuukaudessa tulee juotua (tähän tosin ei ole laskettu saunaoluita ja muita yksittäisiä.) eli ainakin tällä hetkellä viinanjuonti on hyvin hallinnassa.
 
Suhde alkoholiin ei ole läheinen. Saatan juoda pari lasia viiniä parin kuukauden välein ja pari kertaa puolessa vuodessa juon ihan humalaan asti. Tuntuu, että juominen vie energiaa liikunnalta ym. normaalilta elämältä, inhoan krapulaa ja muutenkin tuntuu ikävältä sijoittaa rahaa alkoholiin. Ruokajuomana juon mieluiten vettä. Toisaalta silloin harvoin kun ottaa, niin aina on älyttömän hauskaa :hyper: .
 
kesällä maistuu ja kavereiden kanssa varsinkin. nyt on tullut tintattua kerran vkossa ja kyllä se työvkon jälkeen hyvälle tuntuukin. joskus on kausia jolloin kerran kuussa tai harvemmin. sillon kun siltä tuntuu niin otetaan, suunnitellut ryypyt on tylsiä.
 
sillon kun otetaan,niin otetaan kunnolla,muuten ei oteta ollenkaan.
hyvin harvoin,yhden käden sormilla on laskettavissa vuoden ryyppäyskerrat.
 
Suhteeni on huono.
Ongelmana on oikeastaan se, ettei alkoholi tee mulle juuri mitään. Siinä missä kaverit tulee entistä rennommiksi ja sosiaalisemmiksi mitä enemmän juo, mulla ei yhden tuopin jälkeen ole muutosta olotilassa, paitsi jossain vaiheessa tasapainon heikentyminen.
Se yksikin tuoppi tulee useimmiten jätettyä väliin syistä että en halua sitä paskajuomaa ja sen huonoja puolia, ja juon sitten yhden tai nolla niin valitetaan kun en juo mitään. "No en mäkään sitten ota jos sä et ota", ja sitten mökötetään loppuilta.

Se yksi tuoppi tuo vähän sosiaalista helpotusta mun mielestä lähinnä siksi että se on yhteistä tekemistä, yhteiskunnan siunaamaa vieläpä, ja antaa mahdollisuuden rauhoittua ja sopeutua ympäröivään ilmapiiriin. Samaa efektiä ei todellakaan ole kymppisäkilläkään puskassa tai töntsyillä kulman takana ennen yökerhoon menemistä.
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom