Silloin teki mieli vajota maan alle!

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Devin
  • Aloitettu Aloitettu
Menin erääseen yleiseen vessaan tyhjentämään rakkoani. Vessassa oli itseni lisäksi vain yksi mies paikalla, päätin mennä reunimmaiseen kusilaariin helpottamaan oloa. Noh, siinä kustessa sitten totta kai pääsee jumalattoman äkäinen pieru karkuun. Viereiseen laariin kuseva äijä vähän vilkuilee mun suuntaan ja itsehän tietysti käännyn oikeelle katsomaan tyyliin ''kuka se oli?!'', mutta perskele kun unohin että eihän täällä muita olekkaan kuin me kaksi. Vähän hävetti, mutta sai kyllä nauruakin pidätellä. :hyvä:
Se joka pieremättä kusee, se naimatta kuolee! Eli eihän tuossa nyt mitään sen ihmeempää ollut, normipäivä.
 
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Tapahtui tänä aamuna. En saanut yöllä unta, niin päätin, että otanpas unitabun pitkästä aikaa, kun kaapinpohjalle oli sellaisia jäänyt. Noh, nukuinkin oikein sikeästi kunnes näin unta jossa kämppäkaverini entisessä soluasunnossa piti melua johon heräsin. Heräsin täydessä pöhnässä ja huusin täpöllä "OLKAA NYT VITTU HILJAA", kunnes todellisuus alkoi valjeta ja tajusin olevani kerrostaloasunnossa jonne juuri olin muuttanut. Äänestä en ole varma oliko se vain mun unessa vai oliko se naapurin kersa joka lauleskelee leikkiessään tai sitten keskenään sillä hetkellä väittelevä pariskunta. Ei kuulunu sen jälkeen pihahdustakaan seinän takaa. Hiukan hävettää!
 
Toi aamustondis on jännä. Monesti herää ja kauheella paniikilla lähtee matkaan, niin ei mitään. Sitten kun istuu dösässä/metrossa sen 20min niin tietty sitten pysäkin kohdalla alkaa vehjekin heräillä. Rasittavaa, tosin ei enää mitään verrattuna teinivuosiin...
 
Eräs lauantai aamu, Päätin parin viikon kurssilla olon jälkeen nykästä kunnon kännit ja heti aamusta alkaen. Muutaman kaljan jo kiskottuani, muistin eräät vanteet/renkaat, jotka vois myydä pois. Asustelin keskellä korpea rivitalossa, jossa ei ollut asunut muita enää vuosiin. Joten kaljatölkki kourassa ja asusteena pelkät alkkarit, höntäsin ulko-ovelle ja tarkoitus katsoa renkaiden yms merkkinnät ilmoitusta varten. Vanteet ja renkaat oli pihalla
Sen että aukasin ulko-oven siellä seisoi 2 x n. 20v naisia. Molemmilla loksahti leuka auki. Itse pikku nousuhumalassa en pahemmin hätkähtänyt vaan kysyin.
M " Mitäs tytöt"
2 x t, ei saa sanaa suustansa, vaan ojentaa lehtisen.
M: jaahans jehovia " Olikos tytöillä muuta?"
2 x t puistelee päätänsä.
M " Hyvää päivänjatkoa."
2 x t "Joooo"
Ovi kiinni ja olohuoneen sohvalle istumaan ja piiiiitkä hörppy oluesta.
Ulkoa alkaa hirveä nauraminen ja kikatus, kohta kuuluu auton ovien kolahdus, mutta auto ei liiku mihinkään n.5min. Veikkaan että naurovat autossa koko sen ajan.
 
Eilen menin autolla kauppaan. Autossa huomasin vahingossa, että mulla on joku hiton möhkyrä housujen alla takareidessa. Voi hyvää päivää, oli sitten edellisen päivän stringit eksyny housunlahkeeseen. Housut oli aivan ihonmyötäiset, eli on varmaan näyttäny hienolta "suonikohjulta", ku oon kävelly himasta autolle. Luojan lykky, että huomasin ne autossa, enkä vasta kaupassa..Ja mä kun luulin legendaksi sitä, että pikkarit jää housunlahkeeseen. Noloa! :D
 
Vetelin omassa huoneessa peilin eessä tunteella ville valon versiota "jykevää on rakkaus" biisistä, kun sillonen muija paukahti huoneeseen sisälle.. Ei ollu ilmottanu tulostaan mitään (ties missä vara-avain on.) Saatana.
 
Noh, jotain perussoopaa:

Viime syksynä kuljin työpaikalle aina bussilla. Mulla on oikeestaan aina mp3-soitin mukana kun lähden ulos ja kerran pysäkillä kotiapäin lähdössä kuulokkeista hajosi sangat. Keskityin sitten aivan täysillä siihen sankojen korjaamiseen ja en reagoinut mitenkään lähestyvään bussiin. Havahduin seuraavan kerran siihen kun bussi on nenän edessä ja ovi sihahtaa auki. Kuski nauroi täysillä koska olin kuulemma ollut niin huvittava näky syventyneenä monimutkaisen kuuloketeknologian parissa. :david: Onneksi pysähtyi nappaamaan kyytiin.

Joku perus kännisekoilu 14-15 -vuotiaana. Ensimmäinen oma viinapullo, muistaakseni 0,35l Leijona joka sekoitettiin 1,5 litraan Jaffaa. Sekoitussuhde oli siinä mielessä kohdallaan että sen pystyi juomaan vaikka kerralla alas ja eihän se mun tahti kovin paljoa hitaampi siitä ollutkaan. :david: Loppuilta meni siinä että maattiin jollain laavulla laverin päällä ja oksennettiin aina välissä kun herättiin sammumistilasta. (kaveri ei ollut paljoa paremmassa kondiksessa) Jossain vaiheessa joku tyttö veti turpaan ja pyörästä hajotettiin takalokari. Sitten kun ilta pimeni niin illan kruunasi se että menin paikalliselle nuorisotalolle ja sammuin lukusohvalle Aku Ankka -lehti naaman päällä. Siskon mies haki mut naureskellen kotiin. Koulussa tuli jäätävää kuittia ja olihan se maailman noloin asia silloin.

Viime kesänä lehdenjakajana yhtenä yönä sattui tuulemaan semmoista 7-8 metriä sekunnissa. Olin just aloittanut hommat ja enhän mä tajunnut että se pyörä kannattaisi tukea seinää vasten. Kun olin jakanut kerrostaloon lehdet ja tulin rapusta ulos, näky oli lohduton: pyörä kumossa, lehtilaukut kaatuneet ja n. 50 sanomalehteä lähtenyt lentämään pitkin maita ja mantuja. Fiilistä kuvasi se että teki mieli lähteä kotiin nukkumaan...

Ajokortin lähtö 18-vuotiaana kun kortti oli kerennyt olla pari kuukautta... En kertonut tätä porukoille vaan ajelin ilman korttia jonkin aikaa mutta sitten se selvisi isälle ja kyllä hävetti ja tuli saarnaa. Kuittia tuli tietysti myös kavereilta mutta myös osanottoja. :D

Joskus piti kevarilla näyttää vähän taitoja huoltsikan pihalla kun oli sankka joukko kavereita katsomassa. Hyvinhän se meni alkuun kun jonkin verran oli jo tullut treenattua mutta sitten keulin koko paskan ympäri. Kukaan ei nauranut mutta kyllä hävetti ja sieluun sattui nähdä kun rakas pyörä valui maata pitkin ja iski kipinää asfalttia vasten. :(

Ja pari viikkoa sitten töissä minua pyydettiin sulkemaan ikkunaluukku kun työpaikan naiset eivät siihen yltäneet. Minä tyhmä lihapää ymmärsin/kuulin väärin ja luulin että piti se ulompi luukku kans avata. No sitten ryskytin sitä jonkun 5 kertaa siinä sisäänpäin muttei se inahtanutkaan ja yksi naisista tokaisi "Se luukku aukeaa ulospäin ja laita vaan se sisempi kiinni". Voi herranjumala...

Monia vuosia sitten oltiin jossain torilla hengaamassa ja yksi kaveri jonka kanssa olin praatannut lähinnä irkin kautta (ties mut kuiteski ulkonäöltään) kulki ohi jossain autossa ja huusi ikkunasta täysillä "MOI SLARTO!!!" Kaikki ihmetteli että kelle tuo oikein huusi ja itse kattelin vaan nolona maahan... :D
 
Tuli joskus aikanaan käytyä parina aamuna viikossa uimassa todella aikaisin. Kertana muuanna sattui sitten niin että päätin siitä huolimatta että oli edellisenä iltana mennyt vähän myöhään painella uimasille.
Siinä sitten aivan kuoleman väsyneenä vaihdoin kamppeet, pyörähdin suihkussa ja saunassa ja tepastelin rinta rottingilla hallin puolelle. Huomasin liikkeen altaassa ikäänkuin pysähtyvän saapuessani mestoille ja ajattelin vielä mielessäni että näytän varmaan niin helvetin hyvältä että pakkohan tämän pääasiassa vanhemmista rouvashenkilöistä koostuvan asiakaskunnan on kyylätä. Myös pari uimahallin työntekijää, joista yksi oli todella kaunis ja ikäiseni tyttö, loivat minuun merkitseviä katseita. Pulahdin altaaseen, sukelsin lyhyen matkaa ja noustuani pintaan iski todellisuus... Yksi uimavalvojista oli kipaissut altaan reunalle, kumartui nyt polvilleen ja kysäisi todella kuuluvaan ääneen niin että koko halli kaikui: "onkos jätkällä uimahousut jossain?"
Harkitsin hukuttautumista.
 
Tuli joskus aikanaan käytyä parina aamuna viikossa uimassa todella aikaisin. Kertana muuanna sattui sitten niin että päätin siitä huolimatta että oli edellisenä iltana mennyt vähän myöhään painella uimasille.
Siinä sitten aivan kuoleman väsyneenä vaihdoin kamppeet, pyörähdin suihkussa ja saunassa ja tepastelin rinta rottingilla hallin puolelle. Huomasin liikkeen altaassa ikäänkuin pysähtyvän saapuessani mestoille ja ajattelin vielä mielessäni että näytän varmaan niin helvetin hyvältä että pakkohan tämän pääasiassa vanhemmista rouvashenkilöistä koostuvan asiakaskunnan on kyylätä. Myös pari uimahallin työntekijää, joista yksi oli todella kaunis ja ikäiseni tyttö, loivat minuun merkitseviä katseita. Pulahdin altaaseen, sukelsin lyhyen matkaa ja noustuani pintaan iski todellisuus... Yksi uimavalvojista oli kipaissut altaan reunalle, kumartui nyt polvilleen ja kysäisi todella kuuluvaan ääneen niin että koko halli kaikui: "onkos jätkällä uimahousut jossain?"
Harkitsin hukuttautumista.

Täällä saman kohtalon kokeneena. Ala-asteella varmaan neljännellä kun tytöt oli vielä liikkatunnilla mukana ja osa altaassa kun tepastelin lasit ja snorkkelit päässä altaaseen. Vittu sitä häpeän tunnetta!
 
Vetelin omassa huoneessa peilin eessä tunteella ville valon versiota "jykevää on rakkaus" biisistä, kun sillonen muija paukahti huoneeseen sisälle.. Ei ollu ilmottanu tulostaan mitään (ties missä vara-avain on.) Saatana.
tässä kohtaa luulin, että tarinan tulee menemään hieman eri tavalla kuin se loppujen lopuksi meni.
 
Ja pari viikkoa sitten töissä minua pyydettiin sulkemaan ikkunaluukku kun työpaikan naiset eivät siihen yltäneet. Minä tyhmä lihapää ymmärsin/kuulin väärin ja luulin että piti se ulompi luukku kans avata. No sitten ryskytin sitä jonkun 5 kertaa siinä sisäänpäin muttei se inahtanutkaan ja yksi naisista tokaisi "Se luukku aukeaa ulospäin ja laita vaan se sisempi kiinni". Voi herranjumala...

Tuollainen vastaava aiheuttaa itselleni todella usein nolostumisen tunteita. Käsittääkseni kaikissa paikoissa pitäisi turvallisuusmääräysten mukaan ovet aueta ULOSPÄIN (jos sattuu jtn, ihmiset voivat työntää ovet auki ja kukaan ei jää puristuksiin vaan kulkureitti on avoin), mutta joissain myymälöissä ovet aukeaa sisäänpäin. Todella noloa aina mennä rempomaan ja rätkyttämään niitä ovia. Joskus olen tuolleen samanlailla paukuttanut lähes raivopäisenä jumiutuneeksi luullutta ovea, hyvä ettei ole sarana kädessä kun tajuaa että hetkonen, toiseen suuntaan siis...
 
Ei nää vielä mitään. Olin Riikassa ja etsin hostellia jonka olin varannut itselleni. Vastaan tuli hostelli jonka nimi oli melkein sama kuin varaamani ja tietysti erehdyin hostellista ja kävelin sisään. Toheloin jo resepsuunissa sen verran että annoin itsestäni aika hölmön vaikutelman parikymppiselle kissalle tiskin takana. Sitten kun selvisi että olen väärässä paikassa niin ei muutakun ovesta ulos ja oikeaa hostellia etsimään. Paitsi että en päässyt ulos... rynkytin ovea tietysti väärään suuntaan. Kaiken kruunasi se kun kävelin takaisin resepsuuniin ja sanoin tytölle että onkohan oven lukko epäkunnossa kun se ei aukea. Noh, tyttö tuli minulle kädestä pitäen näyttämään että kyllä se ovi aukeaa kun sitä vetää eikä työnnä. Vittu että tunsin kyllä itseni urpoksi!
 
Mun täytyy avautuu yhdestä jutusta koska se oli elämäni noloin tilanne. Tämä tapahtui silloin kun olin joku tosi nuori, tyyliin 12 vuotta sitten... Selitän jtn ympäripyöreää mutta pointti tulee varmaan selväksi.

Olin jonkun riehakkaan baarireissun yhteydessä jossain määrin peuhannut erään miehen kanssa. Kyseinen mies sitten innostui minusta enemmänkin tämän yhteisen peuhuun jälkeen ja pitkän kaivamisen jälkeen saikin kaivettua yhteystietoni ja otettua muhun yhteyttä. Koska juttu oli jo ns. "kuollut ja kuopattu" (tarkoitus jäädä vaan semmoiseksi rillutteluksi eikä yhteystietoja vaihdettu) niin olin superyllättynyt siitä kuinka järkyttävän vaivan hän oli tehnyt löytääkseen minut (tiesi vain lempinimen enkä ollut edes samasta kaupungista, ja joutui useamman viikon päivystämään sukulaistyttöni työpaikan luona saadakseen häneltä yhteystietoni, ainoa linkki minuun kun oli se että juttelimme sukulaistyttöni työpaikasta illan aikana).

Mulla oli sitten puhelimessa kaksi henkilöä samalla nimellä, ja siksi etten sekoittaisi heitä muutin hieman nimiä. Tyyliin: Arja ja Aurinko (toinen Arja). Innostuneena sitten soitin, tarkoituksena soittaa "Auringolle", enkä muistanut ettei hän ole nimellä Arja. Puhelimeen vastattiin nimellä (joka oli oikea) mutta pienen taustahälyn takia en tajunnut ettei kyseessä ole oikea henkilö. Aloitin puhelun: "Moi! Muistatko sitä X-tyyppiä?" ja ääni vastasi hieman epäröiden "Eeenn...?" (en tajunnut vieläkään), sitten huusin innostuneena että: "No se kenen kanssa mä X ja Y (tähän likaisia yksityiskohtia)!!! Kai nyt sen muistat!?!" Siinä vaiheessa kun kuului että "Kröhöm... tuota en..." tajusin soittaneeni väärälle henkilölle.

Ei siinä muuta mutta se henkilö oli silloinen anoppini... PRICELESS!

Paniikissa huusin vain että sori väärä numero ja vedin luurit. En käynyt anoppilassa n. 3kk. Ei kehdannut. Asiasta ei koskaan puhuttu, ihme. Tuo on sellainen asia että toivoin vajoavani maan alle, ja vieläkin häpeän sitä ihan helvetisti vaikka tämä tosiaan tapahtui kun olin parikymppinen tytönheitukka. Hienoja tunnustuksia omalle anopille :jahas:
 
Joskus pienenä olin Hesassa ja käytiin syömässä jossain mylly nimisessä raflassa. No siinä tuli sitten kauhee kakka hätä, ja lähdin yksin vessaan kuitenkaan löytämättä sitä. Urheena poikana päätin sitten kakata housuun ja jättää paskaset alushousut siihen keskelle puistotietä. Sitten menin aivan normaalisti takaisin pöytään, jossa istuimme. Hetken kuluttua lähdimme hotellille ja kävelimme siitä mihin olin housuni jättänyt. Kovin vanhemmat ihmettelivät, että kuka tämmöset jättää keskelle tietä, minä tietysti olin aivan tietämätön. Illalla, kun oltiin menossa hotellissa suihkuun niin äiti huomasi, että minulta puuttu kalsarit. Ei se sillon hävettänyt niin paljoa kuin nyt.
 
Olin jonkun riehakkaan baarireissun yhteydessä jossain määrin peuhannut erään miehen kanssa....tarkoitus jäädä vaan semmoiseksi rillutteluksi eikä yhteystietoja vaihdettu..."sitten huusin innostuneena että: No se kenen kanssa mä X ja Y (tähän likaisia yksityiskohtia...tajusin soittaneeni väärälle henkilölle...Ei siinä muuta mutta se henkilö oli silloinen anoppini... ...Hienoja tunnustuksia omalle anopille
tajusinko väärin vai soititko omalle anopillesi, että oot pettäny sen poikaa?
 
tajusinko väärin vai soititko omalle anopillesi, että oot pettäny sen poikaa?

Periaatteessa noin joo. En ollut kirjaimellisesti pettänyt tai yleensäkään tehnyt mitään väärää (meillä oli sen nuoruuden poikaystävän kanssa sopimus että sain tehdä mitä halusin jos tein "hienovaraisesti" eli tavallaan se lupalappu löytyi), mutta omalle anopille joka ei meidän parisuhteen säännöistä loogisestikaan ollut tietoinen tuota ei voisi sanoa kauheen hienovaraiseksi. Eli siis latelin puhelimeen nämä faktat silloisen poikaystäväni äidille, anopilleni.
 
No joojoo, näitä olis miehen tietäen ihan hervoton kasa, mut tällä erää nopeesti joku mikä tulee mieleen.

Kolmisen vuotta sitten kun ajokorttia suoritin, ajeltiin tonne Euraan (eurajoki jne?) tai johonkin käpykylään jostain ihmeen syystä. Sillä kerralla oli parikolme ajotuntia jostain syystä kun piti saada kortti nopeesti, tohon kai joku maantieajo plus joku vieraalla paikkakunnalla tai mikä olikaan tarkoitus. Jossain vaiheessa havahduin matkaa siellä vieraalla paikkakunnalla, ja huomasin et helvetti vetoketju auki tietty. Ihan reippaastikokonaan. Tais sillon olla sellanen "itseavautuva" vetoketju, josta kärsi yläasteella pari luokkalaista myös. Tiedän miltä heistä tuntuu. "Tää avautu ite!" - "Nii varmaa!" Eiku oikeesti.

No ei siinä mitään, ajetaan jostain vitun Eurasta asti takasin autokoululle, ja mun huomatessa asian keskustelu loppui aika lyhyeen, ja tätikin taatusti oli huomannut aukinaisen sepaluksen aikaisemmin mua, kun puheripulista kärsivä ei suutaan aukaissut enää sen matkan aikana kun vaan ohjeistaakseen et mennääs takasin koululle.
 
No olipa yllätys, että tänään sattui taas. Ihan klassikko, kulutetuksi asti tuttu kaikille varmasti..

Päivä alkoi ihan päin vittua, hyvä et kaffella ehti käymään, enkä ehtinyt taukotuvassakaan nukkumaan. Koko päivänä. Paskaa hommaa ja vitun kiire. Noh mistä kaikki alkoi, menin vessaan ennen kuin menin kaffejonoon. Vessoja samassa tilassa on varmaan valehtelematta täys tusina rivissä, ja pisuaareja kolme kipaletta. Tietty jälkimmäiset oli varattu kaikki, olivat varmaan ulkomaalaisia, kuinkas muutenkaan. Ei suomalaiset pikkukullit mee samaan aikaan sellasiin kusemaan.

Noh, otin siitä jonkun kahdestatoista vessan ovesta auki (ensimmäinen varmaan), ja meinasin mennä kuselle, kun huomasin et siellä oli joku paskalla ja ovi tietty ei ollut lukossa. Jotain se sopersi kai et "oho" tjsp. En tiiä, olin niin karmeessa shokissa. Mä vielä kyyläsin oikeen urakalla että mitä helvettiä ennen kun se veti sen oven kiinni, olin niin järkyttynyt. Kusin aika vitun nopeen toisessa kopissa ja äkkiä pois.
 
Mä oon pienestä pitäen ollut persoonallisten ratkaisujen mies. Pelasin nuorempana futista, muistaakseni enimmäkseen oikeaa pakkia, ja eräässä pelissä tuli keskikentällä tilanne, josta olis pitänyt lähteä vauhdilla takas alas puolustamaan. Valmentaja huutaa kentän laidalta ALAS! Ja mä vedän kyykkyyn..

Samainen valmentaja muistaa piruilla noista mun huippuvuosistani edelleen, kun satutaan törmäämään. Tosin naurua nämä jutut kylläkin aiheuttaa häpeän sijaan :)
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom