Silloin minua sattui...

[Rohkale]

Nenä

Nenä oli murtunut, rusto-osa oli osittain irti nenän luuholvista. Sitä sitten oikomaan sairaalaan. Tuolloin nenä ei ollut vielä kovin kipeä, mutta hiukan poskella kuitenkin. Sairaalassa sitä sitten lähdettiin oikomaan. Ensin vahva kipulääkitys (morfiinia) ja eikun työpöydälle makoilemaan. Lääkärillä oli suuret, kaksin käsin pidettävät pihdit, jotka se työnsi mun klyyvariin ja puristi. Sitten koko mun kuuppa nousi ilmaan (roikkui nenästä niissä pihdeissä) ja päässä alkoi kuulumaan sellaista kivaa rutinaa. Nenä meni ilmeisesti suoraksi, eikä kipua tuntunut ollenkaan. Kun minua sitten kärrättiin huoneeseen makoilemaan, vaadini päästä kahville yms. Hoitaja sanoi, ettei minua voin vielä päästää mihinkään, voin vaikka pyörtyä kun olin sen verran lääketokkurassa.
Makoilin sitten punkassa ja ihmettelin harmistuneena, miksen saanut mennä kaffille, vaikka ei sattunut ollenkaan. Reilun tunnin päästä morfiini vaikutus ilmeisesti lakkasi ja sellainen jyskyttävä kipu alkoi tunkemaan koko päähän. Hyvin lyhyessä ajassa alkoi sattumaan niin paljon, että meinasin yrjötä ja kusta alleni. Painelin hoitajan kutsunappia ahkerasti. Hoitaja tulikin sitten pieni virne naamallaan, että "mitäs mä sanoin" ja pisti piikin pyllyyn. Autuas kivuttomuus taas

Varmaan pahin kipu, jota olen koskaan kokenut.

 

[Jokk_e]

Ei muistaakseni kovin kipeää ottanut, mutta pienen tällin antoi, kun vanhan lampun lamppua vaihdoin ja vanhasta kyse, niin ei oikein ollut turvallinen... No sielä sitten iski suoraa pistokkeen verran sähköä kroppaan. Suorastaan pystyi tuntemaan sen sähkön kehossa.

Kerran käsillä kävellessäni kun tulin alas jaloilleni, niin iskin 2 oikean jalan varvasta pienemmästä aloittaen pöydän kulmaan, molemmat murtuivat siinä hässäkässä, sattui niin v*tusti.

Muuten oon sitten tainnut aika ehjä olla...

 

[Ile...]

Joskus 14vuotiaana (varmaakin) tuli viel skeitattuu ni murtu sit käsi rampissa. Ei heti tullu mielee et ois käsi murtunu ku menin varmaa shokkii tj. Siinä sitte nostelin murtuneella kädellä lautaa ja katoin ku luu sojottaa kädestä ni siin vaihees leikkas et on murtunu. Kyl kipu oli sen mukaneki :D.

Älkää pahastuko mut repeilen joilleki jutuille mitä teille on käyny mut eiks vahingonilo ole paras ilo :D

 

[sampsa^]

On kyllä muutamia matkan varrella sattuneita tapahtumia (monia)...Tässä muutamia joita muistan:

-joskus 5v olin sängyn alla piilossa, kunnes en muistanut että sänky oli ylläni ja nousin niin nopeasti että pää osui siihen kovaa minkä seurauksena alahammas meni alahuulesta läpi:itku:..Alahuulessa on vieläkin merkki tapahtuneesta..
-ala-asteella kaveri pyöri kepin kanssa ja kiskaisi sen vahingossa täysiä suoraan mun päähän..Oli kyllä sen jälkeen pari minuuttia mustaa silmissä..:wtf:
-Koriksessa levypallo tilanteessa pikkurilli väänty kivaan asentoon (oikee käsi näytti suunnilleen tältä \|||_ )
-Sormen etuosa jää oven väliin kun paiskaan sen täysiä kiinni..:curs::itku:

ymsyms..Tässä vain muutama mikä tällä hetkellä tuli mieleen..

 

[essi]

Nuorempana kaverin kanssa vääntäessä kaaduttiin, jäin alimmaiseksi ja kyynerpää taittui sivulle tosi pahasti. Ekaksi ei tajunnut mitä tapahtui, ihmettelin käden outoa asentoa ja sitten alkoi sattua ihan helvetisti. Vaistomaisesti vedin käden rintaani vasten jolloin jokin rusahti ja käsi oli taas oikean näköinen, kompuroin ulos ja oksensin rappusille, päässä sumeni hetkeksi. Käsivarsi muutui nivelen kohdalta siniseksi ja turposi pahasti, kivusta nyt puhumattakaan, niinpä lääkäriin ja käsi kantositeeseen moneksi viikoksi, kuvista löytyi nivelvamman lisäksi myös pari pientä murtumaa.

 

[Deleted member 20129]

Tässä kesän alussa oli päässyt paiseen perkulainen kurkkuun tulemaan. Puhkaistiin nenä-korvaklinikalla. Puhkaisun jälkeiset 45 min ovat jääneet mieleen...

Umpisuoli puhkesi, kun saaristossa hangon edustalla olin retkeilemässä. 30min veneellä maihin, siitä hankoon, toteamus: "vittu tää sairaala on kiinni ja päivystys tammisaaressa". Autossa taas mukavat 30 tuntia taas. Kyllä muuten oli kipiä.

Nilkka vääntyi sijoiltaan ja takaisin sijoilleen tellumonon sisällä (kovamono). Jeagermaister vei hieman kipua.

Mattoveitsellä etusormen luuhun asti viilsin vahingossa itseäni. Sattui.

Erävaelluksen SM kisoissa joskus muinoin taistelin maaliin asti vaikka polviin sattui niin ettei pystynyt kävelemään muuta kuin polvet kyykkytyyliin sidottuina ja panadolia kourakaupalla suuhun vietynä. En nukkunut kisojen jälkeisenä yönä ollenkaan, kun kipu oli niin vietävä. (tuon jälkeen ei kyllä suurempia polvikipuja ole ollut vaikka miten on kopsunut)

Kaaduin ala-asteella molemmat polvet edellä betonireunukseen. Sattui monta päivää.

Juoksin kulman takaa tulevan pyöräilijän eteen. Verta ja kipua.

30kg käsipainon ollessa istuen pystypunnerrus asennossa läks olkapää sijoiltaan yksin kun salilla treenasin. Sain nykästyä olkapään paikoilleen. Sattui, pimeni hetkeksi ja salitreeni silloin jäi siihen moneksi vuodeksi.

"hurjana" poikana löin tuopin rikki ilmasta nyrkillä. Ei sattunut vasta kun seuraavana päivänä...

e. Ja tota normi lapsikikkailua on käynyt vaikka kuinka. Näpit ovien välissä yms. mukavaa.

 

[Tindra]

Onnistun lähes päivittäin telomaan itseäni, nimim. just tässä yks päivä sormi osittain sijoiltaan kyykätessä, onneksi sain muljautettua takas paikoilleen:D. Muutaman kerran olen sitten ottanut osumaa koko rahan edestä...



Ehdottomasti kovin ikinä kokemani kipu (ja toivottavasti en tule kokemaan kovempaa kipua IKINÄ!) tuli jäätyäni traktorin alle viime talvena. Vedin siis oikein komeat lipat juuri sillä hetkellä, kun semmonen iso auraustraktoritsydeemi ajoi mun ohi. Aura vaan vilahti silmissä ja seuraavaksi jo tajuan katsovani jalkaani, joka litistyy sellasen tajuttomankokosen pyörän alle ja säärestä/nilkasta kuuluu murea *crunch*, kuin näkkäriä olis syönyt :urjo: .

Aika karulta tuntui, kun istuin maassa ja kuulin kun kuski kertoi ensihoitajille, että "joo tää traktori painaa 3500kg". Siinä vaiheessa jalkaan ei vielä niin tajuttomasti sattunut, kun se oli lähes tunnoton. Mutta tsiisus kun mut siirrettiin lanssiin, niin siinä sitä oppi mitä kipu on. Ois tehnyt mieli vaan kiemurrella tuskasta ja välillä tuntui, että taju lähtee. Onneksi sain oksikodonia suoraan suoneen, niin auttoi edes hetkeksi. Mutta jalkaa ei lastotettu, niin teki kyllä mieli siitä paikasta tappaa hidastustöyssyjen ym. vaatijat, kun jokainen töyssy tuntui siltä kun jalkaa sahattais irti. Sairaalassa sit riisuttiin farkut (vitsit kun olis älynnyt sanoa, että kyllä ne saa leikata...) ja lääkäri väänteli murtunutta nilkkaa eri asentoihin: "sattuuks tää? entä tää?", jouduin melkeen fyysisesti estämään itseäni mottaamasta kyseistä lääkäriä:D. Jotain tosta kivusta kertoo myös se, että oli lihakset aika jumissa ja hampaat/ikenet kipeet seuraavina päivinä, kun kaikki lihakset oli olleet ihan krampissa monta tuntia. Ja katos aika pitkäksi aikaa kipureaktiot, pystyi vaikka jättämään sormen ovenväliin ja se ei tuntunut juuri miltään, korkeintaan epämukavalta .

 

[Natu79]

Nenä oli murtunut, rusto-osa oli osittain irti nenän luuholvista. Sitä sitten oikomaan sairaalaan. Tuolloin nenä ei ollut vielä kovin kipeä, mutta hiukan poskella kuitenkin. Sairaalassa sitä sitten lähdettiin oikomaan. Ensin vahva kipulääkitys (morfiinia) ja eikun työpöydälle makoilemaan. Lääkärillä oli suuret, kaksin käsin pidettävät pihdit, jotka se työnsi mun klyyvariin ja puristi. Sitten koko mun kuuppa nousi ilmaan (roikkui nenästä niissä pihdeissä) ja päässä alkoi kuulumaan sellaista kivaa rutinaa.

Sama tarina itsellänikin. Intissä nenä murtui poikki ja koko klyyvari vaelsi pitkin naamaa. Tilkassa sain ensin rauhoittavia, sitten lääkäri tunki samaiset pihdit nenään. Hoitaja kysyi, otanko voimakasta kipulääkettä... Äijänä tietysti kieltäydyin.

Kun lekuri ensimmäisen kerran nosti minua niillä pihdeillä puristaen nenärustosta, olin tajunnanmenetyksestä satavarma. Kuulin hoitajan hätääntyneen äänen.. "pulssi heittelee pahasti, nyt kyllä annan kipulääkkeen". Morfiini sujahti tippaan ja autuas raukeus valtasi kropan. Kuulin nenän rutinan, mutta asia lähinnä huvitti minua. :D

Tuska tuli sitten jälkitoimituksena.

 

[petteri007]

Silloin sattui kun fiat punto kävi päälle.

 

[kääpä]

Mulla ei pitänyt olla mitään mainitsemisen arvoista, vaikka alati kiipeilevänä ja uteliaana kakarana olen kyllä vähän väliä telonut itseäni milloin milläkin tavalla. Kumma kyllä yhtään luuta en ole koskaan saanut poikki, ainakaan tietääkseni.

Mutta silloin sattui, kun yläasteen välitunnilla kaveriporukka istuskeli pihan reunalla kulkevan autokaiteen (sellainen vanhan mallinen, betonitolpat ja puupölkky kaiteena) päällä pihasta poispäin katsellen. Kun tulin paikalle (takaapäin näihin veijareihin nähden siis), yksi sankari keksi tarttua kädestäni kiinni ja kiskaisi reippaan olanyliheiton. Pahaksi onneksi laskeutumisalusta oli joku kaapelin tms merkiksi maahan juntattu U-palkki, johon selälleni rötkähdin. Quasimodo-olo jatkui hiukan toista viikkoa, kunnes patti laski ja selkä alkoi pikku hiljaa oieta.

Pannaan vielä bonus ala-asteelta, jossa tyttöjen ja poikien pukuhuoneiden välissä oli vanhan mallinen auschwitz-suihkuhuone. Siinä oli jotain pientä kisailua tyttöjen kanssa, joka päättyi siihen, että tytöt hyökkäsivät suihkuhuoneen läpi ja pojat pakenivat omaan pukkariinsa. Neljä-viisi kollia veti ovea kiinni, mutta eihän se mennyt, kun vasemman jalkani nimetönvarvas oli kynnyksen ja oven välissä. Oma vetämiseni vaihtui välittömästi työnnöksi ja ihme kyllä sain oven auki adrenaliinin voimalla. Voi tosin olla, että kovalla huudolla oli vetäjiin lamauttava vaikutus. Varvas oli roisilla palkeenkielellä ja verta tuli kuin härän kurkusta, mutta ei tälläkään kertaa luu rikki.

-k

 

[Ratusz]

No kerran olin maalivahtina jalkapallossa ja yhtäkkiä joku skottilainen katsoja tuli kentälle ja tirpaisi suoraan avarilla poskeen, tipuin melkein heti ja paareilla kannettiin ulos. Ai ai, vieläkin sattuu kun ajattelee kyseistä tapahtumaa. :jahas:

 

[Indica]

Käsi poikki molemmista luista, ja ilman puudutusta ihan päin vittuu paikoilleen, jota sitte nukutuksessa laitettii uusiksi.

Sattu muute jonkuuki verran, ku taju lähti 2 kertaa sen vääntelyn aikana.

Sitte palo pentuna porukoitten sähkökiukaaseen olkapäähän sellanen 5x5cm 3 asteen palovamma, horjahdin, vieläkään siin kohtaa ei jotenkii oo ihan samanlainen tuntu, vaik ei mitää näykkää, menin vielä saunaa sen jälkee, ja sit vast alko koskee, koski aika vitusti.
Perus mopolla 70km/h nurin, ja polvi turpos 2x normikoko, ja eipä kävelty kuukautee.
Samalla mopolla väistin autoa ja jotenkin sähläsin.-->highsiderillä nurin, ja niskoilleen, sattu ihan vitusti, ja niskat oli pitkää kipeet. vauhtia noin 60km/h
Eipä pahoja kuiteskaan oo

 

[Mahoney]

No kerran olin maalivahtina jalkapallossa ja yhtäkkiä joku skottilainen katsoja tuli kentälle ja tirpaisi suoraan avarilla poskeen, tipuin melkein heti ja paareilla kannettiin ulos. Ai ai, vieläkin sattuu kun ajattelee kyseistä tapahtumaa. :jahas:

Moi Dida.


Lätkämatsissa tasapaino petti samalla kun pakki tuli antamaan kunnon avojääpommia. Kallo murtui ja aiheutti aivoverenvuodon epiduuralitilaan.

 

[Murentaja]

Päälle parisen vuotta sitten murtu nilkka ju-jutsu treeneis.
Vähän sparrattii nii kierrehyppypotkuu vetelin; laskeutu yhel jalal nilkka taittokulmas. Naps, "Ai vitun vittu" ja soitin kotii.
Vast seuraavaan päivään tajus että ehkä sei ollukkaa mikää nyrjäytys kun ei pystyny ollenkaa tallaamaan enää (kävelin 150m ulos murtuneel nilkal harkkojen jälkee.) Murtuma näky kuvis ja kipsi koipee.
Ohan näit vaikka mitä mutta ehkä myöhemmin, nyt häippäsen.

 

[Akikonomu]

Pistetäänpä tähän muutama...eivät välttämättä järjestyksessä.

- Kun juoksin koulussa 1500 metriä. Ranteesta oli murtunut kolme luuta tappelussa juuri ennen sitä, mutta natsiopettaja vain sanoi että juoksihan se Virenkin käsi kipsissä. Sen koommin en ole juossut. Enkä muuten juokse.

- Kun isovarvas puudutettiin. Jumaliste, siinähän on kaksi hermoa joihin kumpaankin on tuikattava puudutetta, ja paljon.

- Kun polvileikkauksessa puudutettiinkin väärä jalka - ei muuten ongelma, kun molemmat tietysti puutuvat, mutta kun aikaa meni aiottua pidempään, olivat viimeiset tikit aika vinha kokemus (seuraavalla kerralla aion kyllä tehdä selväksi, millä kyljellä sitä oikein pitää pötkötellä).

- Viidennen kämmenluun murtuma ja penkkipunnerrus lähes ennätyspainolla on aika mielenkiintoinen kokemus. En silti suosittele. Ja sitten taas puudutettiin....

- Totaalityperää ja tuskallista oli kokeilla hehkuvan makkaratikun lämpötilaa kynnellä. Sehän poksahti somasti!

 

[Ahmed]

Pari tulee mieleen:

1) Ranteen reponointi (vedetään paikoilleen) Kajaanin keskussairaalassa ranteen murruttua lumilautaillessa. Tuskaa lisäsi lääkäriharjoittelijan kommentti "meniköhän se paikoilleen", lääkintävaksi piti kintuista kiinni ja huusin ihan suoraa huutoa,vaikka olin saanut pameja suppona perseeseen sekä suuhun ja puudutuspiikin ranteeseen. (vieläkin kirpoo hiki otsalle, kun ajattelen tapausta). Likkakaveri sano, kun odotteli odotushuoneessa, et oli ihmetellyt kuka potilas on noin sairas,että pitää karjua niin paljon.

2) Hammaslääkäri kynti atraimellaan etuhampaiden taakse kasvanutta "ylimäärästä" torahammasta kymmenisen vuotta sitten.Hammas-Mengele yritti toppuutella,että saat tarran, jos et purista nyrkkejä niin paljon.Hammaskeijun henkirikos oli hyvin lähellä...Ja se torahammas on mulla edelleen.Sanomattakin selvää,että vihaan yli kaiken hammaslekurissa käyntejä.

 

[Tytteli]

Mua sattui aika h****ti sillon kun mursin molemmat käteni 13-vuotiaana koristreeneissä :itku: Eikä muuten ole tuo oikea käsi vieläkään entisensä.

 

[Sami-i]

Mielenkiintoinen ja tyhmä kysymys: Kumpihan sattuu enemmän, potku munille vai synnytys? ;) Melko hankala verrata, koska kukaan ei voi kokea kumpaakin. :D

 

[mountainer]

Päälle parisen vuotta sitten murtu nilkka ju-jutsu treeneis.
Vähän sparrattii nii kierrehyppypotkuu vetelin; laskeutu yhel jalal nilkka taittokulmas. Naps, "Ai vitun vittu" ja soitin kotii.
Vast seuraavaan päivään tajus että ehkä sei ollukkaa mikää nyrjäytys kun ei pystyny ollenkaa tallaamaan enää (kävelin 150m ulos murtuneel nilkal harkkojen jälkee.) Murtuma näky kuvis ja kipsi koipee.
Ohan näit vaikka mitä mutta ehkä myöhemmin, nyt häippäsen.

Tuli tästä hämärästi mieleen semmonen juttu kun männä vuosina joku koripalloilija pelas tärkeen matsin nilkka murtuneena (puudutus tietty) ku ei halunnu jättää matsii väliin. Nilkka ei sit enää ikinä parantunu sellaseen kuntoon et sillä olis voinu pelata. Järki jätkä Noh, jälkiviisaus on helppoa.

 

[jarhu]

Pari tulee mieleen:

1) ...

2) ...

Hmm... Oma vastineeni, vaikka eivät ihan pärjää:

1) Joskus piikkipyörääni viriteltii kaverin kaa, ja lähdin kokeilemaan. Asfaltilla oli mutkassa isoja sepelin murikoita(rekkalesbolla ollunna kaasujalka oikosella), ja eikun kyljellee. Oikeanpuoleinen ranne oli kipeä, joten lähdin sairaalaan, jossa lääkäri totes röntgen kuvista, että nyrjähdys tms.

Viikon oli vitun kipeä käsi, ja totta kai se ei haitannu piikillä ajoa. Väriskaala oli upea. Sitten tuli soitto omasta terveyskeskuksesta, että kipin kapin kipsauttaan murtunut ranne. Kertoivat jopa, että olisi pitänyt leikata välittömästi tapahtuman jälkeen.
=> Vieläkin 5½ vuoden jälkeen ranne on vähän jähmeä, ja peukalo "hidas".

2) Joskus ollessani ala-asteella kävin hammaslääkärillä, joka poisti viisauden hampaan alaleuasta, koska hampaan juuret olivat jotenkin levittäytyneet epänormaalisti. Yksi oli kasvanu ikenestä läpi. Oli älyttömän kivulias operaatio. Vieläkin kammoan hammaslääkärikäyntejä.