Silloin minua sattui...

[Welho]

Kyllähän näitä löytyy, laitetaan nyt pari juttua ajan kuluksi.

Olen ihan vitun allerginen rukiille. Koulun kanssa sitten tässä muutama vuosi sitten luokkaretkellä maaseudulla, kävellään vastaleikatulla pellolla. Viljapölyä oikein leijuu ilmassa. Katon siinä sitten että mikähän pelto tämäkin on ja poimin yhden tähkän. Ruis. Vittu. Lähdin sieltä kuin hauki rannasta, enkä pitkälle päässy kun iski allergian oireet, migreenikohtaus. Silmistä lähti näkö, pää tuntu ku olis räjähtämässä, ja seuraavat neljä tuntia keskityin olemaan oksentamatta/kuolematta, jonka jälkeen nukahdin uupumuksesta.

Olin kaverin kanssa maastossa pyörillä, ja menin juuri pientä mäkeä alas täynnä pieniä puita. Kädensija osuu puunrunkoon, käsi paskaksi sinne väliin. Pyörä vetää sivulle ja ite mäkeä alas. Mäen alaosassa (pitkä ja kivinen totta kai) päättää pyörä antaa tappoiskun ja vetää tyylikkäästi takavaihtajalla päälakeen -> kypärä halki, onneksi oli...

Toinen pyöräkämmi oli kun teknisenä poikana ajoin aivan täyttä kurvia ja jonkun kirouksen vaikutuksen alaisena päätin vaihtaa vaihteita... Ketjut lopettavat yhteistyön ja hyppäävät pois kummaltakin puolelta, ja jumittuvat täysin rattaiden väliin KUMMALLAKIN puolella. Pyörä pysähtyy, minä en. Vauhtia oli niin mukavasti, että silakkana otsa edellä autotallin betoniseinään. Sai hetken keräillä...

Yläasteen teknisen työn tunnilla kun olin takomassa ahjossa, päätti eräs idootti joka heilutteli punaisena hehkuvaa kynttilänjalkaa huitaista sillä mua käteen. Silmissä sumeni ja kaaduin lattialle huutaen, käsivarteen paloi sellanen kiva 3*5 cm suorakulmio. Oli mukavan rapea aika kauan, ja vieläkin arvet ja setit messissä.

Tälleen salillakäyntiin liittyvästi vois laittaa mun pikku kämmin dippitelineessä. Kolmas sarja dippejä menossa käsipäivän lopettelemaan, kädet aivan hyytelönä. Noh päätänpä sitten sarjan päätteeksi kun kädet väsyvät täydellisesti unohtaa ojentaa jalan ottamaan vastaan. Tulos oli että tipuin sellasen runsaan metrin matkan rautaputken päälle toisella säärelläni. Poika oli juonu maitonsa --> luita ei menny poikki, mutta kyllä annihiloitus kaikki nahka siitä luun päältä aika mielenkiintosesti. Keräilen siinä aivan paskana itteäni kauhea reikä jalassa, ja vieressä odotteleva iso äijä tokasee siihen sitten että "On se liikunta vaarallista".

 

[Jamoz]

Itelle ei nyt tule mitään pahempaa mieleen muuta kun että kerran vasaralla täräytin sormeen niin lujaa että kynsi lensi ja koko sormi sinisenä, se meinaan sattui kun sydän jyskytti sormessa piiiitkäään...
Mutta muijan synnytys oli muijalle tuskallinen kun synnytti 16h ja sitten todettiin ettei mahdu alakautta ja tehtiin keisarileikkaus.

 

[Q.Bijou]

Vaikka mulla onkin ikäviä arpia ja runteita muistoina eletystä elämästä, ei mulle ole tapahtunut oikeastaan mitään yhtä kamalaa kuin mitä edelliset jutut (ihan pahaa tekee lukea :urjo: ) tai sitten mulla on erittäin korkea kivun sietokyky.

Kuoleman partaalla muistan olleeni kerran ja sekin tapahtui kun olin suunnilleen 5 v. Parikymmentä vuotta vanhempi serkkuni kidutti minua kutittelemalla. Muistan sen paniikinomaisen tunteen vieläkin. Huusin ja nauroin tuskasta, eikä toinen valopää älynnyt lopettaa vaan jatkoi ja jatkoi... kai se sitten loppui siihen, kun aloin korahdella siihen malliin, että loppu on lähellä. :lol2: Vähäkö olis ollu hölmöö kuolla nauruun.

 

[BruCe]

Onhan noita "muutamia" tapahtunut... Ei sentäs onneks aivan niin pahoja kuin joillekin täällä.

No yläasteella teknisen työn tunnilla oli vähän tylsää, olin saanut kaikki työt tehtyä... Siellä oli sitten semmoinen tasohiomakone ikäänkuin väärinpäin käännettynä ja pultattuna pöytään kiinni, että sai oppilaat hioa sillä töitään. Minä sitte jotain n. 20 senttistä puutikkua hioin siinä teräväksi (järkevää, eikö totta :D )... Sitten kaveri huutaa jotain toiselta puolelta luokkaa ja keskittyminen herpaantuu n. sekunniksi.. Seuraavaksi sitten katselen kun teroitettu puutikku tökkää siihen pyörivään hiomapaperiin ja syöksyy roikkumaan kivasti keskelle kämmentä. Ei sentäs onneksi mennyt läpi eikä edes luuhun, mutta kämmentä yllättäen särki varmaan 3-4 viikkoa aivan uskomattomasti... Ja sain hieman kommenttia opettajalta..

Ja toinen tapahtui toissa keväänä, juuri kun arska paistoi parhaimmillaan toukokuussa ja olin kaivanut rullaluistimet esiin... Siitä sitten kaverin kanssa ensimmäistä kertaa koko vuonna luistelemaan. Minä tietysti "järkevänä" ihmisenä olin poistanut jarrun luistimesta, sillä "kyllähän mä nyt yhden t-jarrutuksen osaan" tai ainakin luulin niin... No jyväskylässä on melkein keskustassa semmoinen pitkä todella jyrkkä alamäki. Siinä sitten kaverin kanssa luisteltiin ja tultiin siihen mäen päälle, kaveri sitten huikkaa mulle, että: "kato mikä tyttö", kadun toisella puolella kävelee tyttönen minihameessaan... No lähdin sitten laskemaan mäkeä alas ja keskityin ehkä hieman liikaa siihen tyttöseen :D No mäen puolivälissä oli sitten tietysti irtohiekkaa ja kun rupesin jarruttamaan niin eihän se siinä hiekalla vauhti edes hidastunut... Siinä sitten rupesi vilkas autotie vähän lähestymään ja valot punaisella niin eipä siinä muuta mahdollisuutta ollut kun heittäyä komeasti tien laitaan. Siinä oli kyllä nurmikkoa, mutta eihän siihen siinä vauhdissa osunut -> hiekan seurauksena komeasti toiselle lonkalle alas, josta komea syöksy lähes naamalleen viitisen kierrosta kyljen kautta kierien... No kun sitten nousin ylös niin kattelin ensin että eihän tässä käynyt mitään.. eipä vissiin, shortsit perseen kohdalta täysin rikki ja persposki aivan verinahalla, toisessa sääressä noin viisitoista senttiä täysin auki, ja kyynärpää/kyynärvarsi jolla otin suurimman osan iskusta vastaan täysin ruvella... Ja tietysti pikkusen shokissa kun ei käyny mitään "pahempaa", kaikenlisäks kotia oli matkaa joku 10 kilometriä. No siitä sitten isälle soittamaan: "tuutko hakemaan mut, kun sattu pieni onnettomuus.." Loppujen lopuks en tarvinnu ees sairaalahoitoa, mutta arvet kesti parantua jonnekin heinäkuun puoleenväliin asti.. Siinä meni kivasti kesä v*tuiks, kun ei mitään voinu oikeen tehdä, eikä toistä kättä voinu oikeen edes kunnolla liikuttaa alkuun, kun se sai niin kovan täräyksen. Enpä oo muuten sen jälkeen tainnu rullaluistella kertaakaan Lopuks vielä semmonen, että niitä suojia kannattaa todellakin pitää... Mulla oli pelkästään rannesuojat ja ne pelasti kyllä toisen ranteen murtumiselta, sillä sekin osui kivasti maahan.. Se koko suoja vääntyi ja päällinen meni täysin rikki. Muita suojia ei sitten ollutkaan, olis kyllä kannattanut pitää, kattelin myöhemmin että ei ois tullu mitään jälkiä jos oisin pitänyt niitä kyynär- ja polvisuojia.. Eikä tietenkään ollut kypärää päässä...

Myöhemmin on kyllä kaverin kans naureskeltu että onneks on tullu muutama vuosi treenattua taistelulajeja, suojasin nimittäin automaattisesti päätä siinä pyöriessä.. Sen takia se kyynärpääkin oli täysin auki, kun se otti sen pahimman iskun vastaan, eikä pää...

 

[Nike_Air]

Paljon on kolhiintunut mutta yksi mee ylitse muiden :

Alkujuonto : oli lumilautailemassa ja katkasin käteni puhuun, (kyynerpään alapuolelta) jonka seurauksena toinen luu murtui ja toinen paksahti poikki ja luu nousi toisen päälle

tapahtuma : tuo äskeinen ei ollu mitää verratuna siihen kun sitte monen kuvauksen ja diagnoosin jälkeen ruvettiin luuta laittamaan paikoilleen. Ensin lääkäri kysyy että saako harjoittelia laittaa puudutuksen. (suostuin) No se harjoittelia osasi laittaa sen piikin niin päin VITTUA kun vaan pystyy joten se siitä kivun hellitämisestä. Tässä vaiheessa en tiennyt vielä miten lu laitetaan paikalleen ja ajattelin että kyllä mä kestän. noin 15 min kuluttua huoneeseen kävelee 2 miestä ja nainen, sanovat vaan et alotetaan. No toinen ukko nappaa kiinni ranteesta, toinen kyynerpäästä. (siinävaiheessa tajusin jo et kohta sattuu) Ne alkavat kiskoa TOSISSAAN mun kättä erisuuntiin ja se nainen HAKKASI sitä mun luuta paikoilleen että luu rutisi. voi vittu että huusin ja manasin. siis ne saatanan hullut repi katkennuttan kättä eri suuntiija ja hakkasivat. ILMAN PUUDUTUSTA. olin varma että kohta kuolen tai vähintään pyörryn.

loppu : Lääkärit naureskelivat vain homman hoiduttua : "me vähän jo kahvihuoneessa puhuttiin et nyt tulee tiukka tilaus mut hoituhan se".

Sekavaa tekstiä mut toivottavasti joku ymmärti juttuni

 

[8Balls]

Kipeintä on käynyt kun kesken pikku painiottelun liukastuin ja solisluu meni poikki. UIJUIJUI !!!

Penskana teloitus jalkaan kivipiilarilla sattui. Kivipiilari on kiväärin mallinen, auton sisäkumista tehty ritsa, jolla kiven sai lentää tosi pitkälle.

Armeijan hikipiikki kävi myös vitusti.

 

[Neuvostoliitto]

1. Leikin pentuna puuseppää ja hakkasin 2cm leveällä taltalla lautaa jossa oli oksa. Yritin ns. napsauttaa oksan kohdan irti muttei se tuntunut irtoavan. Päätin keskittää kaikki voimat yhteen iskuun ja annoin mennä. Kuului pehmeähkö kolaus ja etusormea alkoi kutittaa. Kappas, taltta törrötti laudassa ja oli lävistänyt/katkaissut/suikaloinut sormeni toisen nivelen kohdalta. Itku kurkussa kotiin ja siitä lekuriin. Sormi ei mennny onneksi katkipoikki vaan nivel otti vähän osumaa ja sormi osoittaa hieman vasemmalle kun alan osoittelemaan.

2. Mave treenin jälkeinen noidannuoli jota jatkui koko seuraavan yön. Itkun mm. iltapaskalla kun jalat petti alta kun yritin nousta pöntöltä.

3. Lumilaudalla volttiyritys 30cm korkeasta hyppyristä ensilumilla. Pää/niskat edellä jäiseen alastuloon. Onni mukana, tästäkin selvittiin.

 

[haavevahva]

Naiset vie aina voiton kotiin: synnytys! :thumbs:
Ainoa ajatus, joka piti suurin piirtein järjissään oli se, että kätilö sanoi homman olevan nopeasti ohi (eikä siksi kannattaisi epiduraaliakaan laittaa). Joo, nopeasti oli "ohi" ts. siinä vaiheessa että sai alkaa ponnistamaan. Sitten sitä ponnistettiinkin, neljättä tuntia... No joo.

.

Tätä mä en oo koskaan ymmärtäny. Kun sen muksun saa sieltä leikkauksellakin ulos, niin minkä takia pitää kiduttaa itteään??

 

[coke-]

Itselle ei ole mitään ihmeempiä koskaan sattunut(*koputtaa puuta*), mutta lähellä on kuitenki ollut. Tuorein läheltäpititilanne oli tuossa n. kuukausi sitten salilla, kun oli kai selkätreenin viimeinen liike menossa ja muutenkin koko jannu ihan puhki. No, nappasin telineestä sitte reippaasti 36kg käsipainon toiseen käteen ja en ilmeisesti ottanut sitten epähuomiossa tarpeeks kovin kiinni, kun se käsipaino lipes sormista ja putosi suoraan kulma edellä varpaiden päälle. Kävi kyllä ILMIÖMÄINEN tuuri, kun tuo käsipaino osui JUST isovarpaan ja etuvarpaan väliin! Oli juuri silloin unohtunut kengät kotiin ja sukkasillani treenasin. -> Sukkiin, tuohon varpaiden väliin, tuli ammottava reikä ja sukat vaihtoon.

Kyllä sitä joskus ajattelee onko niitä suojelusenkeleitä sittenki olemassa :D

 

[Gyrmy]

Aijai kun tekee pahaa lukea näitä... Onhan näitä toki omalle kohdallekin sattunut..

Pienempänä yritti eno mummolassa syöttää puuroa. Aloin hyppimään tuolilla ja huutamaan: "EN SYÖ! EN SYÖ!". No tuoli kaatui ja kaaduin tietenkin sen mukana...
Suoraan päin vieressä olleen tuolin istuin-osan reunaa. Nenä edellä. Kaunis arpi on vieläkin muistona silmien välissä. Paikalliselle terveysasemalle sitä tietenkin mentiin korjaamaan, ja kun minut laitettiin leikkauspöydälle makaamaan ja lääkäri ja kolme hoitajaa siihen tulivat tekemään työtään, sain paniikki kohtauksen ja aloin huutaa, potkia ja lyödä heitä. Erästä taisin onnitua monottamaan kasvoihin ennenkuin minut taltutettin ja sidottiin kiinni pöytään. Olin siis viisi-vuotias

Toinen sattui viisi vuotta sitten kun pelleiltiin mökillä serkkujen kanssa trapetsilla. Kisa oli siitä kuka hyppää pisimmälle. No fiksuna poikana otin tietenkin juoksuvauhdin ja juoksin trapetsiin. Juuri kun lentoni saavittu lakipisteensä neljän metrin korkeudessa, päästin irti. Kännyin ilmassa selkä menosuuntaan ja laskeuduin kontalleni maahan. Vasen käsi osui hieman oikeaa ennen maahan. Samalla vihlaisi aivan perkeleesti. Noustessani pidin kättä sylissäni ja mietin että jopas se tärähti. Sitten katsoin kättäni. Koko kämmen oli hypännyt sijoiltaan ja oli ranteeni päällä. Käsi näytti aivan Z kirjaimelta. Samalla toinen ranneluu oli katkennut. Sitä tosin en tiennyt vielä silloin. Äitini tuli portaille samalla kun huomasin miten kädelle oli käynyt ja huutelin perkelettä. Sairaanhoitajana äitini tietenkin päätti että käsi pitää vetää takaisin paikoilleen. Silmissä sumeni ja polvet meinasivat pettää kun käsi loksahti takaisin paikalleen. Toinen makea kipuelämys tapahtui sitten sairaalassa kun röntgenin jälkeen kipsaaja väänti rannetta jotta katkenneen luun päät osuisivat toisiinsa ja käski pitämään kättä siinä sillä aikaa kun hän kipsaisi käden. Tosimies ei itke.

 

[Tinkie]

Itselläni kävi skidinä (~10-v.) niin, että kavereiden kanssa oltiin hippasta ja avojaloin juoskenneltiin ympäri kylää... No elämä kun oli mukavaa ja ei jaksanut kaikkialle kiinnittää huomiota kun piti juosta hippaajaa pakoon, niin löin sitten suoraan pottuvarpaan TÄYSILLÄ betonikivetykseen. Kauhee parku pääsi, 10 x tuskallisempaa kipua kuin esim. sormen jääminen oven väliin, jota on myös tapahtunut.

Ensiksi luultiin että murtuma mutta ei onneksi. Sitten huomasin että kynsi repsotti puoleksi irti ja se piti sitten kokonaan repiä pois, ettei ala mätää kertymään sisälle tai muuta paskaa. Siinä sitten nytkytettiin kipeästä pottuvarpaasta kynttä helvettiin ja kipu oli sietämätön! Ja kaikenlisäksi oli KARUA katseltavaa kun varpaassa ei ole kynttä ollenkaan :urjo:

 

[Recyclist]

Mulla on sellainen mita ei ole viela mainittu: vasektomia. Se ei silla hetkella satu juurikaan, itseasiassa pesu ja sheivaus tuntui kiusallisen miellyttavalta. Mutta viikon jalkeenpain oli kokonaiskuvottava olo.

Mutta synnytys taytyy olla pahin, jos se olisi miesten hommaa niin yksikaan lapsi ei tulisi alakautta ulos.

 

[Vihattu]

Noh, polkupyörällä 40-50km/h moposkootterin siivellä(autotiellä) menin kunnes päätin kaatua, tangon yli ja naama osui suoraan katukiveykseen (Siis kohtaan missä autotie ja kävelytie erottuvat toisistaan pienellä korkeuserolla).
Hetken aikaa oli taju poissa mutta sitten nousin ylös ja ihmettelin että mitä helvettiä kävi kun yhtäkkiä en olekaan pyörän selässä, katsoin pyörää ja se oli ihan solmussa. Ihmiset tuijottivat enkä vieläkään tajunnut että naamani on paskana kunnes eräs henkilö toi minulle peilin.. Siitä sitten tikkejä ottamaan jnejne..

Valehtelematte voin sanoa että en tuntenut ollenkaan kipua . Johtunee varmasti shokista tms..

 

[ZannaZ]

Mielenkiintoinen kokemus oli kun meni sääriluu läpipoikki jalkapalloa pelatessa. Jouduin odottelemaan 5 tuntia Hatanpään sairaalassa enenkuin pääsin lekurille ja voitte uskoa miten saatanan tuskainen on murtumakipu, pienikin liikahdus sattuu infernaalisen paljon. Tosin en usko että on pahempi kipu kuin synnytyskipu.

Tjoo. Äkkisiltään voisin sanoa että käden JA jalan murtumat ovat aika perkeleen kivuliaita. Onnesta eivät olleet sentäs samaan aikaan..

Eniveis jalka murtu niinkin typerässä jutussa kuin laskin penskana persmäkeä, enkä huomannut että siin ole sellanen pienenpieni hyppyri, no siitä sitten lennettiin suoraan sellasta ihan hiton ohutta mutta ilmeisesti kestävää "risua" päin. Polvet linkussa ja päng. Hetken sitä siinä sitten ihmeteltiin ja sitte tuli :itku: . Onnesta isoveikka oli mukana, joka lähti hakemaan isukkia apuun. Sitten Hatanpäälle ja piiiiiiiiiiitkä ja tuskainen odotus. Pienikin jalan liikutus sattui aivan saatanasti... Sain mä sentäs vaaleanpunaisen kipsin :lol2: ja voe että luokkakaverit oli kateellisia. Vittumaista oli vaan kävellä niillä helevetin kepeillä jonkun ainakin kuukauden. Ja ah, suihkussa käynti oli kans herkkua, kun piti varoa viimeiseen astiin kastelematta..
Tästä ihanasta reissusta muistuttaa mua vielä paitsi vaaleanpunainen kipsi jossain säilössä myös se että toinen olkapää on alenpana kuin toinen, johtunee siitä että kasvuiässä toinen koipi pääsi kasvamaan ja toinen ei kun oli kipsissä kitumassa...

No, käden murtuminen oli sitten jotain vielä nolompaa. Kakarana tämäkin meni, sähläessä. Noo, meikä sai kuulla äidiltä että mummu ja pappa ovat tulossa kylään. No, mä sit innostuin vähän liikaa. Kiipesin sellasen jakkaran päälle, että ylttäisin johonkin kivaan leluun ilmeisesti joka oli kaapin päällä. No jakkara sitten keikahtaa ja mä päätän fiksuna tyttönä ottaa kädellä vastaan. AAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAI! Sitten itkettiin :itku: -> Hatanpäälle ja kipsi käteen, tylsän valkoinen tällä kertaa. Sitä sit otettiin isovanhemmat "vähän" surkean näköisenä vastaan...

Tän jälkeen ei sit mitään kovin kummosia ole sattunut. Ainahan sitä jotai pientä kuten käden polttamista 200 asteisessa uunissa ja puntilla tangon tippumista jaloille, mutta se on pientä se...

-edit- ja nii joo.. viime syksynä olin tulossa syömästä työharjoittelu aikana. Mopolla olin tulossa ja melkein perillä kun joku perkeleen patu kääntää pihasta suoraan meikän eteen. ---> aika helevetin komea ilmalento. Meni vähän aikaa kun sain itteni kasattua ja rupesin kattomaan missä mies. No ei tietenkään missään. Oli kaasuttanu menemään :curs: . Mopedi kärsi ja meikä kans. Joka paikkaa kolotti sen jälkeen aika kivasti...

Ni ja tottakai koulun liikuntatunneilla sattuu ja tapahtuu aina kaikenlaista. On tullut mustaa silmää ja nilkanmurtumaa...

 

[X-man]

Ylivoimaisesti infernaalisin kipu on saatu aikaan kun lääkäri halusi yrittää vetää uudestaan paikalleen vinoon luutuneen luun kaksi viikkoa murtuman jälkeen. Eli käsi ranteen kohdalta poikki, kipsaus, kontrolli kahden viikon päästä, fak, vinoon on menny. No ei se mitään. Murretaan jo luutunut aines ja vedetään uudestaan. Voihan viddu että sattu. Parasta tietty se, että vetäminen ei onnistunu, vaan käsi jouduttiin leikkaamaan.

 

[S. Hammer]

Pari juttua mitä nyt ensimmäisenä tulee mieleen:

-Kaaduin mopolla ja liu´uin mopo jalkovälissä mukavat 15 metriä. Siitä suoraan Hatanpäälle, missä kuulin ettei siinä polvessa mitään vialla ole, vaikka se onkin jalkapallon kokoinen. No kotiin yöksi, aamulla polvi kahden jalkapallon kokoinen ja keskussairaalan lääkärit huomasivatkin, että katos perkele, sääriluun päästä murtunut sellainen tulitikkuaskin kokoinen pala irti ja tuloksena jalka 6 viikkoa kipsissä nivususta varpaisiin..

-Pesäpalloa pelatessani pelasin kopparina. Kerran katsoin, että saan pallon mukavasti ensimmäisestä pompusta kiinni ja pääsen heittämään siitä heti. Eli juostiin vastaan ja pikku hyppy ilmaan, että saa pallon varmasti kiinni. No pallo ottikin kivestä tjms häiriöpompun. Oli varmasti fiksun näköistä, kun melkein voltin heitin ilmassa, kun pallo tulikin suoraan keskelle otsaa. Loppui se peli osaltani siihin.

-Yläasteella tungin kanssa etusormeni pöyröhöylään. Puolet kynnestä ja kaikki matsku sormesta jäikin sitten sille tielle. Ei varmaan ole vaikeaa arvata, että valitsin loppu yläasteeksi musiikin puukäsitöiden sijaan..

 

[Net Virgin]

-Pesäpalloa pelatessani pelasin kopparina. Kerran katsoin, että saan pallon mukavasti ensimmäisestä pompusta kiinni ja pääsen heittämään siitä heti. Eli juostiin vastaan ja pikku hyppy ilmaan, että saa pallon varmasti kiinni. No pallo ottikin kivestä tjms häiriöpompun. Oli varmasti fiksun näköistä, kun melkein voltin heitin ilmassa, kun pallo tulikin suoraan keskelle otsaa. Loppui se peli osaltani siihin.

Joo.. toi on kyllä klassikko.. itekkin joskus saanu kuulan suoraan päähän ja perseelleenhän sitä pyörähti välittömästi.

Seitsemän kolaria olen istunut muiden kyydissä... Kaularanka, kylkiluut, olkapää, leuka, jne.. murtunut noissa kinkereissä. Kerran meni pää lasista läpi ja tuli kaks reikää tonne kuuppaan.. kohtuudella työns verta.

Pikkupoikana tuli keulittua fillareilla.. Kerran lähti pyörä täysin alta, enkä ehtiny pyöräyttään jalkoja alle. Siitä sitten suoraan takaraivo edellä asvalttiin. Silloin luulin oikeasti, että lähtee henki, ku sattu niin perkeleesti pitkän aikaa..

Oishan näitä tapahtumia, mutten jaksa kirjoittaa enempää.. Olen ollut hieman aktiivinen nuori..

 

[Nyrkki]

Pahimmat MitÄ Mulle On Sattunu.

 

[Researcher]

Auton ratti muokkasi kasvoni uuteen uskoon joku kymmenisen vuotta sitten ja sain sellaiset kivat Erichin kiskot ylähampaisiin, metallilevyt joista meni rautalangat jokaisesta hammasvälistä. No, kuukauden jälkeen eläkettä odotteleva lääkärisetä repi niitä sitten pois ilman puudutusta, kun ikenet olivat kasvaneet siihen rautalankojen päälle. Kivat turskahdukset verta jokaisella vedolla.

Muuten onneksi selvisi kaikista leikkauksista ja kivuista tehokkaiden mömmöjen avulla. Kokeilkaapa muuten joskus nukkua kaksi viikkoa silmät auki turvonneina. Siinä tarvitaan jo useampi suppo anaaliin että uni tulee...

 

[protsku]

Kaaduin kerran fillarilla siihen tapaan että ohjaustanko tuli melkein rinnasta läpi. Rintalastan kohdalla oli massiivinen ruhje varmaan toista kuukautta. Isku oli niin kova että en paljoa hengittänyt heti törmäyksen jälkeen. Tajusin kyllä mitä on tapahtunut mutta en saanut ilmaa keuhkoihin.