Nukahdin intissä alokaskaudella selälleni telttaan, heräsin siihen että olin suoristanut vasemman jalkani punaisena hehkuvan kaminan kylkeen. Saapassukka paloi 30 sentin liekillä kun tajusin mitä tapahtuu. No alikessun mielestä ei syytä lähteä veksiin ku vasta aamulla..
mut kipu oli jotain järkyttävää joten tein jätkien loppuyön kipinät kun ei nukkumista voinut ajatellakaan, yö kului kaminaan puita lisäillen tuskan hiessä kierien ja jalkaa teltan liepeen alta lumihangessa pitäen.
Niin tuloksena oli 2 ja 3. asteen palovammaa koko vasen jalkapohja ja 2 kertaa kantapään kokoinen vesikello. 3 viikkoa kepeillä ja myöhemmin hiusmurtumia täynnä oleva jalkapöytä kun askellus muuttui radikaalisti. Olin vähä naama kalpeana valatilaisuudessa. Ja kun ylilääkäri poltti valalomani sain sairaalabakteerin, 3 päivää 40 asteen kuumeessa. Hauskaa oli kaikin puolin.
Ainiin arvatkaas miten se vesikello tyhjennettiin, sitähän ei aluksi haluttu puhkaista joten piikki vesikellon vierestä jalkapohjaan ja sit "taittamalla sisäkautta" vesikelloon. Ja ilman puudutusta. Sattui niin etten pystynyt puhumaan hiki vaan virtasi :evil:
Vuotta myöhemmin kotiutumista edeltävässä viimeisessä varustevaihdossa sain tämän pohjasta puhki palaneen saapassukan vaihdokkina, vähän olin että mitäs helvetin ghostbusterssia tää nyt on ??? Todennäköisyys varmaa 1 miljoonasta saatika ettei kukaan ole sitä vuoden aikan roskii heittäny..
Olkapääleikkaus oli myös varsin tuskallinen, säästin kipulääkket suurimmalta osin :evil: