Silloin kuumotti

Oltiin kaverin kans 15-16 kesäisiä kolleja maalla. Ajeltiin ja suditeltiin peltoauto-Datsunilla pitkin peltoja, ja tielle teki mieli. Pitihän sitä kuitenkin kielloista huolimatta lähteä käymään "siinä vähän matkan päässä" metsätietä pitkin ison tien varressa. Kilometri-kaksi oltiin ajeltu, ja päästiin metsätien päähän. Siihen maantien laitaan kun pysähdyttiin niin kuunneltiin että ei perkele, poliisit tulee sireenit päällä kovaa kohti!

Tästä viisaana pakitettiin lava-auto lähimpään pusikkoon, ja sireenin soidessa aateltiin että kohta käy käry, nyt karkuun! Lyötiin sitten lämä tiskiin ja ajettiin se samainen metsätien pätkä reilusti yli satasta ja minä vänkärin paikalta kattelin taakse että hitto taidettiin karistaa ne ku ei näy kyttiä missään. Kunnon kuumotukset niskassa päästiin takaisin kaverin pihaan, jätettiin Datsuni tyhjäkäynnille ja puhalleltiin vähän aikaa siinä.. kunnes huomattiin että auton remmihän se oli vinkunu koko helvetin ajan ja idioottiteinipojat luuli sitä vinguntaa kyttäauton sireeniksi! Sillon pääsi hyvät naurut ja kuumotuskin laski 1000 %.
 
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
OT: Tämän takia pidetään ne eturenkaat odotellessa suorassa kunnes tulee oikeasti aika kääntyä.
Suorassa ne olikin mutta takana oleva auto posautti taakse oikealle puolelle joten siihen ei voinu ite mitenkää vaikuttaa. Tämän takia kantsii kysyä ensin ku olettaa ;)
 
Thaimaan lomamatkalla kävin melomassa kanootilla paikassa joka vilisi apinoita. Siinä samaisella niemellä missä oltiin oli joku parin sadan apinan yhdyskunta. Ja ne apinat ei ollut mitään kivoja pikkuapinoita, vaan vähän sellasia isompia ja paikallisilla oli sitten tapana kivittää niitä välillä. Ne kun oli niille toisaalta riesa, toisaalta kivaa turisteille.

Oltiin syömässä sellassa rantaravintolassa jonne pääsi ainoastaan pitkää riippusiltaa pitkin. Lähtiessä sieltä pois, tietenkin sama reitti. Riippusillan vieressä oli sitten pusikoita, joissa nämä apinat tykkäs hengailla, ketteriä kun olivat. Pois lähtiessä jäin sitten vähän jälkeen muusta porukasta, eli thaimaalaisesta jannusta joka oli oppaana sekä mun matkakumppaneista. Olin siinä keskellä siltaa, kun kattelin sellasta suloista apinanpoikasta siinä pusikossa istumassa. Yht'äkkiä kuulu sellanen kunnon kahina ja siihen sillalle hyppäs mun eteen ensin yksi apina, sen jälkeen toinen ja heti perään kolme minun taakse. Eli ne apinat pussitti mut siihen keskelle siltaa...

Nanosekunnin kattelin että mitäs nyt, kun se ensimmäiseksi paikalle pärähtänyt apina alkoi nostelee ylähuulta ja jotain siinä kurnuttaa. Seuraavassa sekunnissa se hyökkäs eteenpäin ja ampu itsensä suoraan mun sääreen kiinni. Sain just kiskastua jalan taakse kun apinan hampaat sano loks. Apina otti reilummat pakit ja alko nostella kunnolla sitä ylähuulta ja murisemaan sillä tavalla, että se ei ollut mitään ystävällistä kurnutusta. Siinä vaiheessa alkoi vähän paniikki hiipimään, että mitäs ihmettä mä nyt teen, jos rupeen huutaa, ne tulee ne loputkin apinat myllyttää mua. Eikä mitään käsissä millä puolustautua, ei edes kenkiä jalassa millä heittää, paljain jaloin kun olin ja pelkät bikinit päällä.

Jalasta vuosi kivat verinorot sillalle ja mun seurueen muut jäsenet oli osa jo painellut jopa kunnon ritari meiningillä karkuun, heh. Onneksi mun exä sieltä oli sitten rientämässä apuun, tosin sekin näytti sen verran neuvottomalta, että alko jo oikeesti kuumottaa. Sitten tajusin, että sillä oli pyyhe harteilla ja pyysin sitä heittämään mulle sen pyyhkeen. Pyyhe lenti rullana ja onneksi sain kiinni siitä, läväytin sen pyyhkeen auki ja apinat säikähti sen verran, että hyppäsivät sillalta takaisin sinne jorpakkoon. Minä siitä kipitin sitten nopeesti sillalta suoraan autoon, enkä oikein tajunnut edes vielä säikähtää...

Jalassa vuotavat haavat huuhdeltiin matkakumppaneiden vodkalla (kyllä venäläiset kantavat oikeastai vodkaa joka paikkaan) ja siinä sitten pohdin pitäiskö mennä lääkäriin... Opas hekoteli jotain ihan hermostuneena "miss, are you ok, miss you were very brave, monkies bad, bad monkies"... Ensin mietin, etten mä mitään lääkäriä tarvitse, mutta onneksi menin lääkäriin. Siellähän tuli kunnon show kun ne kuuli, että minua oli apina raapinut. Siinä sitten tökittiinkin tähän tyttöön 5 ampullia jotain tujumpaa rabies lääkettä, osa siellä paikanpäällä ja osa piti tökkiä täällä Suomessa. Tarkat päivät vielä, milloin piti uutta lääkettä laittaa. Onneksi oli matkavakuutus kunnossa, oli nimittäin sen verran kallista lääkettä, että meinas silmät tippua päästä kun näin ampullien hinnan.

Ja jälkikäteen ajateltuna, onneksi apina ei ehtinyt purra, siinä ois nyrkinkokoista palaa nyt sääri pienempi. Ja onneksi tämä kävi minulle, eikä mun yhdelle naispuoleiselle matkakumppanille, mulla piti hermot, se ois varmaan saanut kunnon hepulin ja ois ollut apinamylly valmis... Mutta oispahan päässyt sanoo, että painin apinapainia, kirjaimellisesti. :D
 
Todennäköisesti olisit kuumotellut enemmän jos olisit tiennyt, että apinat levittävät rabiesta. Indoissa paikalliset varoittivat niistä kulkukoirien ohella. Yks vasta-aine ampulli maksoi siellä yli 100e ja niitä pitäisi ottaa jotain seitsemän kaiken kaikkiaan pureman jälkeen 24h kuluessa. Nuo vasta-aineet saattoi pelastaa henkesi, ei olisi ollut ehkä niin mukava kuolla rabieskoiristuksiin jossain Thaimaassa.
 
Todennäköisesti olisit kuumotellut enemmän jos olisit tiennyt, että apinat levittävät rabiesta. Indoissa paikalliset varoittivat niistä kulkukoirien ohella. Yks vasta-aine ampulli maksoi siellä yli 100e ja niitä pitäisi ottaa jotain seitsemän kaiken kaikkiaan pureman jälkeen 24h kuluessa. Nuo vasta-aineet saattoi pelastaa henkesi, ei olisi ollut ehkä niin mukava kuolla rabieskoiristuksiin jossain Thaimaassa.

Kyllähän tämä oli tiedossa, en vain jotenkin ajatellut niin tarkkaan koko asiaa, eli enempi mietin, ettei puremaa tullut, niin ei rabiestakaan. Heh, mikä logiikka. Mutta sitten tuli tietysti mieleen, että kyllähän se kätevästi raapimallakin leviää, varsinkin kun apinat syövät käsillänsä ja sitten kynsiin menee sylkeä yms. Kyllä ne paikallisella Dr. Watanan vastaanotolla oli aika tosissaan tästä mun "pikku" dilemasta.

Onneksi vasta jälkikäteen tutustuin tarkemmin kys. tautiin, koska jos taudin nopea leviäminen yms. olisi ollut tiedossa, hepulit olisivat olleet taatut. Ja tosiaan, nuo ampullit maksoivat sen yli 100euroa kappele ja Suomessa vahventeet päälle (niitä meinas olla vähän vaikea edes saada.)

Mutta hengissä selvittiin ja vastaisuudessa jos koskaan saan jonkun raivarin, voin syyttää mun rabiesta. :D

juu ja n. pari päivää sen jälkeen kun lähdettiin takas Suomeen, iski se pikku tsunami sinne! :rolleyes:
 
Nooh..Olin joskus ylä-asteella(oisko ollu 7 lk) korkeasaaressa. Ajateltiin kaverin kaa vähä katella lähempää paikkoja ja livahdin apina-osastolle, kaveri ei päässy ku joku valvoja pyöri siinä. Kiipesin sitte reppu selässä puuhun jossa oli myös marakatteja ja kaikenlaisia karvasia otuksia. Melkein latvaan päästyäni huomasin alhaalla ja häkin toisella puolella jossa kansa katselee kauhiasti liikettä. Tsiigailin tarkemmin ja huomasin että toista kymmentä eläintarha-työntekijää lähtivät haavit kainaloissa tulemaan lähemmäksi. Sillon alako vähä kuumottaa ku henkilökunta luuli että joku apina oli vienyt joltain asiakkaalta repun ja vaatteet ja pukenu päälle. Alako armoton ajojahti ja tyypit luuli mua apinaksi ku oon tämmöne tumma kaveri. Ei kehannu mennä alas ku puuhun oli kiivetty niin kovalla vaivalla ja muutenki vähä nolotti jo tilanteessa. Sitten huomasin alhaalla pitkän putken(tässä tilaantessa KUUMOTTI) joka osoitti suoraan minuun, muistan vieläkin elävästi sen zip äänen joka siitä putkesta lähti ja maailma sumeni. Heräsin sitte sairaallassa 3 tunnin unen jälkeen jonka nukutuspiikki aikaan sain. Kuumotus oli kova.
Kaveri oli vaan katellu lasin takkaa ja naureskellen ottanu kuvia marakatti-jahdista.
En unohda ikinä tapahtunutta ja sitä kuumotusta :)
 
Isot pojat kerto, että terkkari tarkastaa kivekset kylmällä lusikalla.

Kuumotin koko peruskoulun.
 
Joskus tuli aiheutettua hämmennystä seuraavalla tavalla; meitä jätkiä joku 4-6kpl. Sitten iltasella johonkin autotien varteen. Valittiin yksi "uhri". Kun rupesi näkymään valoja että auto lähestyy niin "uhri" heittäytyy maahan ja toiset esittävät hakkaavansa ja potkivansa häntä. Siinä sitten aika usein kuumotti kun autot pysähtyi ja lähdettiin helvetin lujaa karkuun. "Uhri" jäi usein hetkeksi vielä makoilemaan siihen mutta seurasi aina perässä kuitenkin lopuksi.
Kerran meinasi käydä hullusti kun huomattiin turhan myöhään että auto joka lähestyy olikin paloauto. Hitto kun lauma palomiehiä tulee maglitejen kanssa metsikössä perässä niin kuumottaa aika pahasti. Eivät kuitenkaan saaneet kiinni koska dyykkasin hienosti mahalteen metrin syvään mutalammikkoon.
"-Leikittiin hippaa" sanoin äipälle...

Kaverin luona tapahtunutta. Raketteja ym oli jäänyt yli kaverilla aika paljon ja ammuskeltiin niitä ympäriinsä, taisi jopa olla kevät/kesä. Kaverin naapurilla oli peltoautona vanha fiiatti joka oli jäänyt seisomaan pellon reunaan. Päätettiin molemmat kusta bensatankkiin, muahaha. Perään vielä raketti, mutta mitään ei käynyt. Ja perään vielä munakranaatti....KABOOOOM!!! Tankki räjähti päreiksi aivan saatanan kovaa ja auto roihahti tuleen pohjasta. Ei muuta kun vettä hakemaan ämpäreillä talosta. Kamun faija tulee juosten vastaan huutaen että "mitä helvettiä täällä tapahtuu?!" kun oli kuullut räjähdyksen. Näki sitten palavan auton ja lähti hakemaan jauhesammutinta...ja sehän ei toiminut.
Noh, saimme onneki sammutettua auton ihan vaan vedellä, mutta sillon taisi kyllä mennä kalsongit vaihtoon.
 
Yhteenotto rekan kanssa ku puoltoistavuotias jälkikasvu oli kyydissä. Muutama sivuosouma rekkaan ja toisella puolella olevaan kaiteeseen, sitten kiepsahdus rekan eteen. Lopputulema oli auto keula edellä lumipenkkaan (lunastukseen) ja täysperävaunullisen rekan keula pysähtyi noin metrin päähän pojan puoleisesta ovesta. En ajanut itse. Kyllä se poikasen puolesta kuumotti pikkasen keskimäärästä enemmän. Vähän tollaset Timban postaaman keissin fiilikset.
 
Metsästysharrastuksen parissa, etenkin hirvenpyynnissä tulee vielä vuosienkin jälkeen todella jännittäviä tilanteita, kun sydän tuntuu tulevan rinnasta ulos. Ne tosin on niitä hyvänlaatuisia kuumotuksia, toisin kuin tämä seuraava tarina, jonka olen tainnut johonkin toiseen ketjuun joskus kirjoittaakin:

Alettiin nykyisen rouvan kanssa seurustelemaan jo teineinä ja vietettiin paljon aikaa minun vanhempien kotona. Siinä kovimmassa nuoruuden huumassa kului kortsuja melko hyvään tahtiin:pano: ja sen kummemmin ajattelematta tuli heivattua ne vaan aina vessanpönttöön. Noh, muutama vuosi kului ja vessa meni tukkoon. Isä joutui takapihalla avaamaan likakaivon ja tukkiutumisen syynä olivat tietysti ne sadat, ellei jopa tuhannet kumit joita sinne olin vuosien saatossa dumpannut:face:. Tulin töistä kotiin onnellisen tietämättömänä kun äiti oli vastassa ja käski mennä katsomaan takapihalle ja siivoamaan jälkeni. Hetken siinä aivot raksutti, kunnes yhtäkkiä tajusin mistä oli kyse. Siinä sitten nöyränä poikana ongittiin laudan pätkällä vanhoja kortsuja kusen ja paskan seasta jätesäkkiin:nolo:. Ei ollut elämäni hienoimpia hetkiä se.

Teininä oikeastaan kaikki hienoimmat tilanteet on sattuneet. Nykyään ei ole enää elämässä mitään jännitystä, kun ei tarvitse ajella mopolla poliiseja pakoon tai paeta järjestyksenvalvojia festareilla. Tuossa iässä sitä oli omasta mielestään kovakin gangsta :)
 
Aikamoista legendaa osa heittää täällä :D Mitenkään sen enempää kenenkään tietyn henkilön kirjoittamaa viestiä kommentoiden.

Mulle tulee kuumotukset jo siitä, kun ajaa autolla pientä ylinopeutta ja huomaa vasta kohdalla, et vastaantuleva auto onkin poliisiauto.
 
Töissä hissi jäi jumiin ja menin sitten alatasanteelle poistamaan tukkeen, enkä jaksanut kytkeä turvakytkimiä vaan nostin sellaisen herkän kytkimen ylös jolla sain hissin pysähtymään. No sain tukkeen poistettua ja kömmein turva-aitojen välistä hissin alta pois, ja juuri samalla sekunnilla hissi laskeutuukin alas ja kuulen ylhäältä työkaverin huudon, ja tajuan mitä oli lähellä tapahtua. Työkaveri oli siinä mun työpisteellä siirtänyt tuolia ja samalla osunut siihen kytkimeen joka laski hissin alas, jos hän olisi käynyt kusella nopeammin niin mä olisin murskaantunut, kuten työkaveri luuli jo mulle käyneen kun ei nähnyt mua. Tuli siitä hiukan sanomista seuraavana päivänä, koska en käyttänyt turvakytkimiä, vaikka tiesin että se hissi olisi voinut laskeutua automaattisestikin mun päälle pienen vian vuoksi.
 
Isot pojat kerto, että terkkari tarkastaa kivekset kylmällä lusikalla.
Muistan etäisesti, että joskus oli aika, kun en halunnut naisten kopeloivan pallejani. Nykyään tilanne on kovin erilainen.

Ala-asteella käytiin säännöllisesti neuvolassa terkkarin tarkastuksissa. Meillä oli koulusta matkaa neuvolaan puolisen kilometriä. Jälleen kerran tarkastukset alkoivat ja samalla lähti liikkeelle huhu, että terkkari tarkastaa kivekset. Vittu. Pelon sekaisin tuntein sitä odotti, että oma vuoro aakkosissa tuli. Melkein itkua vääntäen laahustin neuvolaan oman vuoroni koittaessa. Rakkaat pikkukivekseni joutuisivat kopeloitaviksi. Toppahousuja en suostunut jalastani riisumaan vastaanotolla. Siinä sitten tarkastettiin pituus, paino, näkö ja sen sellaista tavallista. Lopulta terkkari pisti kumihanskat käteensä. Hengitys salpaantui ja kyynel nousi silmäkulmaan. Terkkari kehotti nousemaan pystyyn. Jalat tiukasti yhteen puristaen kohottauduin tuolista ylös pää painuksissa. Otatko paidan pois, terkkari kehoitti. Riisuin paidan, jonka jälkeen terkkari kopeloi imusolmukkeet (tai jotain vastaavaa) kainaloista ja riisui sen jälkeen hanskansa pois. Kaikki kunnossa, voit mennä.

Kaikesta kuumotuksesta huolimatta poistuin hymyssä suin takaisin koululle. Kivekseni olivat turvassa toppahousujen lämpimässä syleilyssä.
 
Joskus varmaan 13-14 vuotiaana pari vuotta vanhempi serkkutyttö kylässä ja meni saunaan, olin olkkarissa ja huomasin että takkahuoneesta saunaan johtava ovi vähän raollaan. Kyllähän ne tissit kiinnostaa ja ajattelin vähän kurkata. Kerkesin ehkä 2 metrin päähän ovesta kun tämä huutaa että "IIK TUO KURKKII!" Omat ja serkkutytön vanhemmat tietty keittiössä. Huusin vastaukseksi jotain sekavaa loukkaantunutta teeskennellen ja menin takkahuoneen lipastolle muka etsimään jotain tärkeetä. Sitten nopea vetäytyminen omaan huoneeseen. Myöhemmin suht kuumottavaa mennä ruokapöytään muiden kanssa.
 
Kyllähän ne tissit kiinnostaa ja ajattelin vähän kurkata.

Off topic, mutta pakko jakaa tämä juttu.

Aurinkoinen kesä 95 tai 94. Oltiin luokkakaverin mökillä ja olisko meitä ollut neljä pojankoltiaista siinä. Kyllä sen tietää, että pikku kännittelyähän se oli. Olisko meillä ollut pari kossupulloa tai jotain vastaavaa. Noh, illan tullen keksittiin lähteä veneellä hyvinkin lähellä olevalle järven ranssa sijaitsevalle hotellille. Eihän me sisään päästy, kun siellä oli jonkin sortin tanssit sekä Seuran miss aurinkotyttö missikarkelot.

Juotiin sitten niitä kossujamme hotellin takapihalla. Sitten tapahtui upeaakin upeampi hetki nuorten miesten elämässä! Huomasimme, että takapihalta oli suora näköyhteys hotellin juhlasaliin ja mikä vielä tärkeämpää, juhlasalin takana sijaitsevaan tilaan, jossa missit vaihtoivat vaatteita. Siellä me pari tuntia hörpittiin kossua ja katseltiin, kun aina kierrosten välissä missit keekoilivat milloin alasti ja milloin alusvaatteisillaan ikkunan edessä. Se on sääli, että digikamerat yleistyivät vasta liki kymmenen vuotta myöhemmin, sillä muussa tapauksessa oltaisiin tuotettu oma panoksemme netin kuumottavasta kuvamateriaalista!:D
 
Tuli nyt taas muutama mieleen:
Yläasteella taisi olla kasiluokalla pelleiltiin välitunnilla pihalla jotain. No kaveri tuli siihen pelehtimään jotain eteen ja tönäsin leikkimielisesti kevyesti. Tietty kaikki meni siinä kohtaa pieleen ja kaverini menetti tasapainonsa kaatuen asfaltille. Pää katuun ja siitä koulun terveydenhoitajan kautta lanssilla sairaalaan. Oli vitullinen kuumotus & katumus päällä, onneksi ei käynyt pahemmin vaan sai ainoastaan lievän aivotärähdyksen ja pääsi seuraavana päivänä kotiin.

Siinä 15-vuotiaana tuli talvisin parin kaverin kanssa liikuttua lähialueen kerros- ja rivitaloalueella soittelemassa ovikelloja ja muuten perseiltyä. Erityisesti yksi rivitalo oli silloin kohteena ja tuli paettua aina viereisen päiväkodin katolle (ninjailtiin roskakatoksen kautta). Noh eräs kerta tuli sitten jäätyä lopulta kiinni. Talon omistaja sitten retuutti niskasta ja samalla näytti puhelimestaan, että oli soitellut useammankin kerran aiempina iltoina poliisille kotirauhan häirinnästä. Silloin kuumotti ja pahasti kun mietin vanhempien ilmeitä ja mahdollisesti tulevaa rikosmerkintää em. häirinnästä. Annoin miehelle väärät osoitetiedot hänen niitä kysyessään ja jotenkin sain itseni puhuttua itku silmässä tilanteesta pois. Juoksin metsien kautta kotiin ja pelkäsin miehen seuranneen minua saaden oikean osoitteeni selville. Ei tullut tämän tapauksen jälkeen moneen kuukauteen liikuttua sillä suunnalla.
 
EDIT: Voisi viela lisata, etta joskus skidina alkoi sydan pompottaa aina kun puhelin soi kotona. Syyna oli, etta pelkasin sen olevan meidan luokanvalvoja tai rehtori, joka soittaisi kertoakseen vanhemmilleni mun kolttosista.

Sama mulla :D

Sitten eilen tultiin isän kanssa jostain päin Kuopioo autotraileri perässä ja sitten lähtee autotraileri kaameaan luisuun ja vastaan tulee auto - isä saa just ja just pidettyy auton hallinnassa että vastaantuleva auto pääs ohi, mutta penkkaahan siinä sit mentiin. Tuntu tosissaan että paskon housuuni kohta. Noh, ei se tarina tähän vielä lopu, sitten parin minuutin päästä luokanvalvojani pysähtyy autollaan siihen.:face:
Voin sanoo että, kuumotti No, ehkä ei kuumotukses voi sanoo, mutta perkele että pelästyin ku auto män penkkaa !
 
Viimeksi muokattu:
Suorassa ne olikin mutta takana oleva auto posautti taakse oikealle puolelle joten siihen ei voinu ite mitenkää vaikuttaa. Tämän takia kantsii kysyä ensin ku olettaa ;)

En olettanut, kunhan muistutin. Olis pitänyt ottaa nimi pois lainauksesta niin et olisi olettanut henkilökohtaiseksi. Hyvä kun selvisitte ja OT riit
 
Liikenne aiheuttaa toisinaan sydämentykytyksiä. Juuri kortinsaaneena kloppina ajoin vanhempieni auton ojaan. Kerran olin myös todella lähellä törmätä hirveen. Seuraava tapahtumasarja on kuitenkin aiheuttanut suurimmat kauhunväristykset kautta aikojen.

Ajoin kaikessa rauhassa kesäisellä maantiellä nopeutta 100 km/h. Näin jo kaukaa, että oikeanpuoleisella tienpientareella seisoskeli kaksi pikkulasta. Hölläsin kaasua ja siirryin aivan keskiviivan tuntumaan. Pidin poikia herkeämättä silmällä koko lähestymisen ajan. Yllättäen huomasin vasemmassa silmäkulmassa liikettä. Kolmas sankari oli päättänyt rynnätä tien yli kavereidensa luo. Poika juoksi suoraan keulan eteen. En vieläkään käsitä millä reflekseillä sain riuhtaistua autoni vastaantulevien kaistalle. Ohitin ipanan hiuksenhienosti. Onneksi vastaan ei tullut ketään, onneksi keli oli hyvä ja onneksi olin hieman ennakoinut. Koskaan ei ole ollut yhtä lähellä ajaa ihmisen yli ja vielä pienen lapsen. :(
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom