Sekalaista jupinaa

[-elgen-]

Eli kahta asiaan oon hieman ihmetellyt esim. Wileniuksen (siinä samassa myös Miken) ja Nyyssölän treenaamistyyleissä: lämmittelyn ja itse treenin eroamattomuus ja se, että tuntuu, että tehdään fiiliksen mukaan treenit, ilman mitään ohjelmaa. Alkuun todettakoon, että tarkotus ei ole em. isompia, vahvempia ja kokeneempia kavereita arvostella tai neuvoa, vaan ihan aidosti tiedustella ajatuksia esittelemieni teemojen tiimoilta. Eli pojilla tuntuu olevan tapana, ottaa erittäin paljon semikovia sarjoja ennen todellisia, oikeasti kovia, failuresarjoja. Esimerkiksi Peter ja Mike tuntuvat harrastavan pelkästään pyramidityyppisiä sarjoja. Ja tässä esimerkki Mikan viimisimmästä penkkitreenistä miehen blogista:

"Penkkisarjat:
20x60kg
15x70kg
10x80kg
10x90kg
10x100kg
10x110kg
10x120kg
10x130kg
2x140kg
2x150kg
4x150kg
10x100kg (solttutyyliin heti 150 perään)"

Ilman, että on treeniä nähnyt, voimatasot tietäen, tuosta voisi päätellä, että failureen tai hyvin lähellä sitä olleet sarjat ovat ollu 10x130kg ja sitten toi viiminen pudotussarja. Eli mitä noilla seittemällä sarjalla ennen ensimmäistä kovaa sarjaa ja sen kovan jälkeisellä kahella semikovalla, ennen taas uutta kovaa sarjaa, haetaan? Kun lämmittelysarjoiksi ovat imo ehkä hieman yliampuvat. Toki kyseessä raskas, melko loukkaantumisherkkä liike ja miehellä muistaakseni ollut pectoraliksen kanssa ongelmisa, jotka toki on syitä ottaa (yli)varmat lämmöt päälle. Ja tuo ensimmäinen syy koskee myös muita raskaita liikkeitä, joissa tämä sama kaava toistuu. Alla lainaus täältä: http://www.leangains.com/search/label/Training, joka kiteyttää oman ajatusmaailman asian suhteen ja sen, miksi asiaa ihmettelen.

A warm-up is a warm-up. Treat it as such. It should be light, just enough to get the blood flowing and prepare the nervous system for the real stuff. It should never cause fatigue or interfere with your performance in the work sets. All the time, I see people doing sets of 10-15 reps before they get to something that remotely resembles their real set. Which is completely retarded, because you will be fatigued and glycogen-depleted, and your performance in the work sets will be limited for metabolic reasons, and not limited by your actual strength.

Eli oman ajatusmaailman mukaan lämpö päälle liikkeestä ja tulevien työsarjojen toistoalueesta riippuen parilla kolmella sarjalla (lisäks nivelien tehokasta availua/vetreyttelyä). Okei, omat treenipainot on huomattavasti Mikan vastaavia pienemmät, joten ehkäpä niitä lämmittelysarjoja on perustelua yks tohon lisäks on ottaa, varsinki jos lämmitelyyn ei kuulu muuta toimintaa kun tulevalla liikkeellä sarjojen tekeminen.

Tuon linkin takaa löytyy myös toinen ihmettelyn aihe esim. kohdassa 1. "You don´t keep track". Lisäks Gymlog -ketjussa joku toinen ihmetteli samaa ("Miken ym. komppanian treenifilosofiaa) sanomalla ja lainaamalla jotain, en tiedä ketä, osuvasti:

Do, and if so, how do natural people make gains by doing 1xweek-frequency bodypart split, doing random, different stuff every workout. Seeing as only goal to "destroy" the muscles. Thoughts on this?

They train hard and many get lucky on getting progressive overload without measuring it. A broken clock is still right twice a day and if 20 people throw a dart blind folded one or two of them might get a bullseye. What I would look at more closely are not the outliners who get amazing results doing this... they are the minority... look at the number of failures of this style of training... they are more common.

Eli kun yksi treenin kulmakivistä on progressiivisuus, niin "mihin on unohtunut" jonkun tietyn treeniohjelman noudattaminen ja yrittäminen peitota viime kerran kuorma/toistot jne.? Eli luotetaanko siihen, että aina kun vetää sata lasissa niin kyllä sitä tulee annettua lihakselle isompi rasitus kun viimeksi?

Esim. Hulkkihan taas vastaavasti edustaa perinteisempää meininkiä eli aina joku tietty ohjelma työn alla, treenit on tarkkaan suunnitteltu ja työsarjat erotetaan selkeästi työsarjoista.

Ajattelin ensin kirjotella asianosaisten henkilöiden ketjuihin, mutta menisi tod. näk. vaan pahaksi offtopiccailuksi, joten parempi, että tein lässytyksilleni uuden ketjun.

 

[Mike]

Mä ainakin nousen monessa liikkeessä maksimisarjaan nopeaan, etenkin punnerrusliikkeissä. Sunnuntaina otin kapeassa penkissä 50x6, 80x5, 110x4, 130x1 ja sitten työsarja muistaakseni 140x5. Sieltä sitten 8 sec negoilla alas niin että soi ja tuntui niin maan saatanasti. Nousen nopeaan ylös jos haluan nostaa maksimivoimilla pääsarjan, mutta monessa muussa liikkeessä alkusarjoilla hakataan verta lihakseen ja sitten kuritetaan pumpattua lihasta. Ja Peterin kanssa on hyvin tarkkaan harkittu jako ja treenien jaksotus, tuplatreenit alkaa viikon päästä ja jos tuplia vetää, niin siinä on oltava just viimeisen päälle kelattu mitä tehdään.

 

[Ruhl]

Onks sulla mitä muuta rutiinilämppäriä Mike ennen noita kovia punnerruksia? Olettaen että ekana liikkeenä tekee, vähäiseltä näyttää tollaisenaan lämppärit kun sullakin on rinnan kanssa ongelmia ollu.

 

[Mike]

Penkissä on, siinä pyörittelen olkapäät ja koitan jumpata rotatoreja. Mut välttelen kovaa pumppia rinnassa jos aion ottaa maksimisarjoja, koska siinä tuppaa venytyksessä sattumaan tohon arpikudokseen jos lihas on pumpista piukeena. Alaspäin tullessa ei niin enää haittaa.

 

[-elgen-]

Mä ainakin nousen monessa liikkeessä maksimisarjaan nopeaan, etenkin punnerrusliikkeissä. Sunnuntaina otin kapeassa penkissä 50x6, 80x5, 110x4, 130x1 ja sitten työsarja muistaakseni 140x5. -- Nousen nopeaan ylös jos haluan nostaa maksimivoimilla pääsarjan, mutta monessa muussa liikkeessä alkusarjoilla hakataan verta lihakseen ja sitten kuritetaan pumpattua lihasta. Ja Peterin kanssa on hyvin tarkkaan harkittu jako ja treenien jaksotus, tuplatreenit alkaa viikon päästä ja jos tuplia vetää, niin siinä on oltava just viimeisen päälle kelattu mitä tehdään.

Penkissä on, siinä pyörittelen olkapäät ja koitan jumpata rotatoreja. --

Ei kuitenkaan niin tarkkaan etteikö vois noppien antaa varsinaisen treenin lopuks päättää mitä tehään viimiseks liikkeeks ;) Ei vaan, ymmärrän sen pointin. Mutta hyvin selitit, mitä haette sillä hitaammalla failuresarjoihin nousulla. Eli tapoja on monia. Ääripäinä just mahdollisimman hyvävoimasena työsarjojen kimppuun ja sitten toi tyyli, että pitkää väsyttämistä ennen ku failure iskee. Kuka sitte tietää mikä on paras. Varmaan se kuuluisa "jollekki toimii toinen jne." pätee tässäki. Liekö Mikalla sitten saman moinen tarkotus esim. tossa mun ottamassa alotuspostin esimerkissä?

Eli teillä on tarkkaan mietitty ohjelma (mitä en epäile hetkeekään), mutta ette tekään taida ainaka treenipäiväkirjaa pitää ja tutkailla viime kertasia tekemisiä ja sitten yrittää niitä peitota? Entä Nyyssölä?

Oisin kyllä kuvitellu, että tää ketju ois saanu pakkotoistokansaa vähä enemmän liikkeelle, mutta olin väärässä.

 

[The Monkey]

E

Oisin kyllä kuvitellu, että tää ketju ois saanu pakkotoistokansaa vähä enemmän liikkeelle, mutta olin väärässä.

No nyt vasta tällasen ketjun löysin :D

Mikelle sellainen kysymys, että kuinka olette pitäneet kirjaa treenin progressiivisuudesta Nyyssölän ja Wileniuksen kanssa, kun nuo setit todellakin meikäläisen silmään vaikuttaa hyvin monimutkaisilta negatiivisineen ja pudotuksineen, siksakkitiputuksineen ja supereineen? Meneekö jokainen sarja johonkin treenivihkoon vai mitenkä toi toimii?

 

[Ertsi]

Eikös sitä progressiota tule millon tahansa treenissä, millä tyylillä tahansa jos oletetaan että ruokapuoli sun muu on kunnossa ja ASENNE touhuun on semmonen että AINA voi sanoa tehneensä kaikkensa.
Ruokapuoli ja motivaatio kunnossa niin edistystähän pitäisi tulla treeniin KOKOAJAN. Se on sama puskeeko 2x20 sarjaa vai 2x8. Kun mihinkä niitä lukuja periaatteessa tarvitsee. Saattaa nimittäin useasti tulla semmonen huomaamaton "lukko" päähän kun tavoitteita asetellaan. Esim. itsellä tavoitteena 1 kova ~20 toiston sarja takakyykkyä, ja kun tulee asetettua se tavotteeks niin sen 20 toiston kohdalla on jo henkisesti valmistautunu että ei VÄLTTÄMÄTTÄ enään tarviis puskee koska tavoite jo saavutettu -> motivaatio laskee kun lehmän häntä.

E: menikö vähän sekavaksi :D mutta tämä vaan mietteenä tuohon "loputtomien sarjamäärien ja pudotuksien + pakkotoistojen kirjanpitämiseen".

 

[The Monkey]

Eikös sitä progressiota tule millon tahansa treenissä, millä tyylillä tahansa jos oletetaan että ruokapuoli sun muu on kunnossa ja ASENNE touhuun on semmonen että AINA voi sanoa tehneensä kaikkensa.
Ruokapuoli ja motivaatio kunnossa niin edistystähän pitäisi tulla treeniin KOKOAJAN. Se on sama puskeeko 2x20 sarjaa vai 2x8. Kun mihinkä niitä lukuja periaatteessa tarvitsee. Saattaa nimittäin useasti tulla semmonen huomaamaton "lukko" päähän kun tavoitteita asetellaan. Esim. itsellä tavoitteena 1 kova ~20 toiston sarja takakyykkyä, ja kun tulee asetettua se tavotteeks niin sen 20 toiston kohdalla on jo henkisesti valmistautunu että ei VÄLTTÄMÄTTÄ enään tarviis puskee koska tavoite jo saavutettu -> motivaatio laskee kun lehmän häntä.

E: menikö vähän sekavaksi :D mutta tämä vaan mietteenä tuohon "loputtomien sarjamäärien ja pudotuksien + pakkotoistojen kirjanpitämiseen".

Nojaa. Voi sen noinkin ajatella. Mutta kyllä niiden painojenkin on noustava. Hulkkiko vai kuka se sanoi tyyliin että on mahdotonta että sulla on lihaksikkaat reidet jos kyykkymaksimi on 100kg.

 

[Ertsi]

Nojaa. Voi sen noinkin ajatella. Mutta kyllä niiden painojenkin on noustava. Hulkkiko vai kuka se sanoi tyyliin että on mahdotonta että sulla on lihaksikkaat reidet jos kyykkymaksimi on 100kg.

minkätakia painot ei nousis jos lähes joka kerta tulee sarjaennätys? :D ja sekin tuossa ikiaikasessa vertauksessa kiehtoo että mikä estää vaikka 90kg kyykkymaksimin omaavaa kaveria treenaamasta volyymia :D ihmisillä on eri tavotteet, ei kaikki treenaa voimanostoa. Onko se joku suurikin viisaus että ENSIN täytyy saada hermostollista voimaa että voi saada lihasta? En oo kyllä mistään muualta kuullu tuommosta. Samanlailla sen 60kg kaverin lihakset reagoi KOVAAN treeniin kuin 100kg kaverin. Jotenkin semmonen kutina että aloittelijoille ei ne pitkät sarjat sovi siinä määrin kun ei osata ottaa itestään niin paljon irti mitä rankka 20 toiston sarja vaatii. Eli 5-10 toistoalueella saat kehitystä helpommin pienemmällä epämukavuudella

 

[beginner]

minkätakia painot ei nousis jos lähes joka kerta tulee sarjaennätys? :D

On muuten melko helvetin iso "jos"

 

[timse]

Oisin kyllä kuvitellu, että tää ketju ois saanu pakkotoistokansaa vähä enemmän liikkeelle, mutta olin väärässä.

Kun ketjun otsikko on mitä on, ei juuri herätä halua selata minkälaisesta "sekalaisesta valituksesta" on kyse. :piis:

 

[The Monkey]

minkätakia painot ei nousis jos lähes joka kerta tulee sarjaennätys? :D ja sekin tuossa ikiaikasessa vertauksessa kiehtoo että mikä estää vaikka 90kg kyykkymaksimin omaavaa kaveria treenaamasta volyymia :D ihmisillä on eri tavotteet, ei kaikki treenaa voimanostoa. Onko se joku suurikin viisaus että ENSIN täytyy saada hermostollista voimaa että voi saada lihasta? En oo kyllä mistään muualta kuullu tuommosta. Samanlailla sen 60kg kaverin lihakset reagoi KOVAAN treeniin kuin 100kg kaverin. Jotenkin semmonen kutina että aloittelijoille ei ne pitkät sarjat sovi siinä määrin kun ei osata ottaa itestään niin paljon irti mitä rankka 20 toiston sarja vaatii. Eli 5-10 toistoalueella saat kehitystä helpommin pienemmällä epämukavuudella

Ei tässä voimanostosta oo puhuttukaan. Ja en tiedä miksi nyt hermostollisen voiman tähän vetäsit mukaan. Ton lausahduksen pointti oli lähinnä, että jos maksimi on pieni niin pieniä on myös sarjapainot. Sarjapainojen ollessa pienet on OLETETTAVAA, että ei ole mitkään huippubodarin lihakset, sillä kuitenkin lihasmassan lisäys lisää voimaa. Ja miten niin joka kerta tulee sarjaennätys? Pointtihan oli juuri se, että miten nuo "sarjaennätykset" havaitaan jos joka kerta on erilaisia supersettejä, tiputuksia ym erikoistekniikoita?

 

[-elgen-]

Kun ketjun otsikko on mitä on, ei juuri herätä halua selata minkälaisesta "sekalaisesta valituksesta" on kyse. :piis:

Aivan totta. Vaikea oli kuitenkin keksiä mitään järkevää (ja ytimekästä) otsikkoa. Ehkä "Treenifilosofioista" olisi ollut parempi. Tai sitten ei.

Eikös sitä progressiota tule millon tahansa treenissä, millä tyylillä tahansa jos oletetaan että ruokapuoli sun muu on kunnossa ja ASENNE touhuun on semmonen että AINA voi sanoa tehneensä kaikkensa.
Ruokapuoli ja motivaatio kunnossa niin edistystähän pitäisi tulla treeniin KOKOAJAN. Se on sama puskeeko 2x20 sarjaa vai 2x8. Kun mihinkä niitä lukuja periaatteessa tarvitsee. Saattaa nimittäin useasti tulla semmonen huomaamaton "lukko" päähän kun tavoitteita asetellaan. Esim. itsellä tavoitteena 1 kova ~20 toiston sarja takakyykkyä, ja kun tulee asetettua se tavotteeks niin sen 20 toiston kohdalla on jo henkisesti valmistautunu että ei VÄLTTÄMÄTTÄ enään tarviis puskee koska tavoite jo saavutettu -> motivaatio laskee kun lehmän häntä.

E: menikö vähän sekavaksi :D mutta tämä vaan mietteenä tuohon "loputtomien sarjamäärien ja pudotuksien + pakkotoistojen kirjanpitämiseen".

Toimiihan tuo, mutta unohdit vielä yhden asian kovan treenin ja ravinnon lisäksi eli lepo. Eli vaikka kuinka paahtas menemään ja antas aina kaikkensa niin ei auta jos tekee sitä liikaa. Ja jos ei selkeitä merkkejä olotilassa ole ylirasituksesta - tai ei niitä noteeraa - ni ohjelman noudattaminen ja treenipäiväkirjan pitäminen helpottaa huomaamaan jos rauta ei liiku kevyemmin ku viimeks.