Sarjojen merkitys

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Richa
  • Aloitettu Aloitettu
3 kpl Basic Nutrition EAA -25%
1-jakoisella tarkoitetaan vain koko kropan treenaamista kerralla. Liikkeitä vaihtelemalla voi saada aikaan erittäin monipuolisen rasituksen, jopa kehonrakennustarkoituksiin. Tyyliin yhtenä päivänä etukyykkyä, toisena takakyykkyä ja kolmantena maastavetoa. Penkki, vinopenkki, dippi. Pystypunnerrus, vipunostot sivuille ja taakse, pystysoutu. Leuanveto vastaotteella, myötäotteella ja ylätalja. Kulmasoutu tangolla, käsipainolla, alatalja. Jne jne...

En puhunut yhtään mitään siitä, etteikö 1-jakoista ohjelmaa saisi mukailtua liikkeidensä puolesta yhtä monipuoliseksi kuin 2-jakoista? :eek: "Oikea oppinen" koko kropan treeni tulisikin tottakai rakentaa juuri noin.

Kärjistettynä mielipiteeni oli se, että koko keho kerralla -ohjelma ei sovellu yhtä hyvin lihaksen kasvatukseen kuin 2-jakoinen. Jokainen ohjelma toimii, mutta kroppa jaettuna kahteen osaan toimii mielestäni bodauksessa paremmin kuin 1-jakoinen.
 
kyllähän painoharjoittelussa erittäin vakiintunut käsitys intensiteetistä on nimenomaan se painon suhde maksimiin eli prosenteilla pelataan. tämä nimenomaan voimailussa. bodailussa monet puhuvat sitten suhteellisesta intensiteetistä, mikä viittaa tuohon mainittuun peräsuoli-indeksiin.

mitä sarjojen määrään tulee, voidaan tehdä hyvinkin suuria työsarjamääriä viikossa treenaamatta yli. suurta roolia tässä näyttelee treeniviikkojen ja treenien rytmittäminen kevyempiin ja raskaampiin.
Voidaan siis sanoa, että "voimailuintensiteetti" on eri asia kuin "bodailuintensiteetti", joka on jo sinällään häilyvä käsite. (Tuo oli välihuomautus.) En ole itse kuullut koskaan käytettävän intensiteettiä puhuttaessa kuorman suhteesta maksimikuormaan, mutta kai se on sitten pakko sisäistää itsekin. Nyt pitää vaan keksiä uusi sana kovalle treenille. :)

Sarjoista samaa mieltä.

Kärjistettynä mielipiteeni oli se, että koko keho kerralla -ohjelma ei sovellu yhtä hyvin lihaksen kasvatukseen kuin 2-jakoinen. Jokainen ohjelma toimii, mutta kroppa jaettuna kahteen osaan toimii mielestäni bodauksessa paremmin kuin 1-jakoinen.
Samaa mieltä. Vaikka yksijakoisessa ja kaksijakoisessa on usein kutakuinkin saman verran sarjoja per lihas, voidaan ne kaksijakoisessa tehdä kovempaa pidempien taukojen vuoksi. Näin saadaan suurempi kasvuärsyke.

PS: Sarjojen määrällähän ei ole mitään tekemistä kasvuärsykkeen luomisessa.
 
no toi bodausintensiteetti on erittäin epävirallinen ja voidaan kai johtaa vaan sanasta "intensiivinen" ja siten se tietenkin viittais semmoseen tiukkailmeiseen treeniin. tää on kuitenkin aika tuntumaan perustuva, eikä mitattavissa. kaikessa voimailukirjallisuudessa kuitenkin on jo vuosikymmenet käsitelty intensiteettiä nimenomaan yo. suureena eli % maksimista.

voihan sitä kehittää omia treenejään varten suhteellisen intensiteetin skaalan, mikä on käytössä joissain lajeissa. tässä malli bodarille :D
1: lämppä
2: helpohko sarja, varastoon useita toistoja
3: melko tiukka sarja, varastoon 1-2 toisto
4: tiukka sarja, ei toistoja varastoon, mutta ite tuli
5: erittäin tiukka sarja, pakkotoistoja jne
6: suhteellinen katto, laatta lensi :urjo:

sarjojen määrällä kyllä nimenomaan on merkitystä. lihas reagoi tietenkin suurempaan kuormaan yksittäisessä sarjassa, mutta myös kokonaisvolyymiin. hieman ontuvasti vertaan juoksuun: kehitystä tulee sekä juostessa se kymppi kovempaa että juoksemalla pidempää lenkkiä.
 
Fastin treeniblogissasi taisi juuri vähän aikaa sitten muutaman lauseen verran intensiteetistä juttua olla. Tarkoittaako tuo sarjapainoihin viittaaminen siis painojen määrää verraten omaan ykkösmaksimiin? Eli esim. 90% 1RM:llä painoja nostellessa treenikohtainen intensiteetti olisi hyvinkin korkea?
Viittaan tuossa yhteydessä molempiin intensiteetin määritelmiin (neukkumääritelmään ja jenkki/bodarimääritelmään). Kyseisessä treenissä intensiteetti oli suuri koska sarjapainot olivat suuret (neukkumääritelmä), ja sarjat olivat tiukkoja (jenkki/bodarimääritelmä).
PS: Sarjojen määrällähän ei ole mitään tekemistä kasvuärsykkeen luomisessa.
Ei. Mm. venäläisen urheiluvalmennustieteen (tai mitä helvettiä "sports science" onkaan suomeksi) mukaan hermoston treenaamisessa tärkeintä on intensiteetti, kun taas pysyvien lihaskudoksellisten muutosten (lihaskasvu) aikaansaamisessa tärkeintä on hyödyntää volyymia.
 
no jos volyymia pitää hyödyntää, eikö se muka tule juuri suuremman sarjamäärän avulla myös? aivan varmasti, eli suuremmalla sarjamäärällä on merkitystä sekä lihaskasvussa että voimien kehittymisessä. ja tää nyt ei oo edes pelkästään itäisten koulukuntien juttu.
 
nimenomaan. toi sun vastaus vaan hämäytti mua... eli

creativeQOQ:
Sarjojen määrällähän ei ole mitään tekemistä kasvuärsykkeen luomisessa.

hulkki:
Ei....

eli aattelin alkuun, että vastauksesi myötäili creativeä, mutta oikeinhan se meni tietenkin.

se siitä :)
 
no toi bodausintensiteetti on erittäin epävirallinen ja voidaan kai johtaa vaan sanasta "intensiivinen" ja siten se tietenkin viittais semmoseen tiukkailmeiseen treeniin. tää on kuitenkin aika tuntumaan perustuva, eikä mitattavissa. kaikessa voimailukirjallisuudessa kuitenkin on jo vuosikymmenet käsitelty intensiteettiä nimenomaan yo. suureena eli % maksimista.

voihan sitä kehittää omia treenejään varten suhteellisen intensiteetin skaalan, mikä on käytössä joissain lajeissa. tässä malli bodarille :D
1: lämppä
2: helpohko sarja, varastoon useita toistoja
3: melko tiukka sarja, varastoon 1-2 toisto
4: tiukka sarja, ei toistoja varastoon, mutta ite tuli
5: erittäin tiukka sarja, pakkotoistoja jne
6: suhteellinen katto, laatta lensi :urjo:
Fiksusti sanottu. Toi "jenkkimääritelmä" on aika tyhmä, ei siitä saa periaatteessa mitään tolkkua mitä kenenkin "kova intensiteetti" on.
 
Fiksusti sanottu. Toi "jenkkimääritelmä" on aika tyhmä, ei siitä saa periaatteessa mitään tolkkua mitä kenenkin "kova intensiteetti" on.

Kyllä.
Alan kirjallisuudessa tosiaan sen intensiteetin (joka siis tarkoittaa % rm) sijasta tuota "bodari-intensiteettiä" vastaava termi lienee RPE eli rate of perceived effort, eli kuinka kovaksi treenaaja itse kokee suorituksen.
 
ihan hyvä se suhteellinenkin intensiteetti (olkoon nyt sitten vaikka se rpe) on käytössä, mutta se toimii tosiaan tietenkin vain yksilöllä ja silloinkin voi ns. huonot päivät muutella sitä. heiluvaa häilyvää, muttei niin tärkiää :) pääasia, että ite on hollilla. aika paljon toi rpe sitten määrittää seuraavien treenien kohtaloa, kuinka tiukille niissä ittensä ajaa jne jne.
 

M-Nutrition Sports Greens 1, 210 g, Lemon-Lime

Todella tykki viherjauhe

-33%
Ei. Mm. venäläisen urheiluvalmennustieteen (tai mitä helvettiä "sports science" onkaan suomeksi) mukaan hermoston treenaamisessa tärkeintä on intensiteetti, kun taas pysyvien lihaskudoksellisten muutosten (lihaskasvu) aikaansaamisessa tärkeintä on hyödyntää volyymia.
Nimenomaan intensiteetti (tarkemmin sen oikea taso) on tärkeä tekijä hypertrofian mahdollistamisessa.

Volyymia ei tietenkään sovi unohtaa kevyemmin treenatessa. Ajoin kuitenkin takaa sitä, että erittäin pienellä volyymillä voi aiheuttaa saman, tai jopa suuremman kasvuärsykkeen kuin suurella volyymilla. Tässä vaan suurimpana vaikuttajana ovat treenitavat.

Vaikka hermoston treenaamisessa korkea intensiteetti onkin tärkeintä, ei voida sanoa, että pelkkä volyymin hyödyntäminen pätisi samalla tavalla lihaskasvuun.
 
jokainenhan voi tehdä leikkisän testin muutaman kk:n aikana. aloittaa raudalla, jolla saa tehtyä esim. 2*8 jättäen varaa 1-2 toistoa per sarja ja olettaen, että kyykkytreenejä on ollut 1-2/vko. nyt sitten tavoitteena tällä samalla (tai miksei suuremmallakin) raudalla olisi tehdä esim. 5*12 loppuvaiheessa jaksoa ja treenejä viikkoon tulisi 3-4. vaikka intensiteetti ei juuri kasva, ne reidet kyllä turpoavat... jopa aivan älyttömästi. melkosia tuloksia aikain saatossa saatu siellä täällä :)
 
Nimenomaan intensiteetti (tarkemmin sen oikea taso) on tärkeä tekijä hypertrofian mahdollistamisessa.
Kunhan intensiteetti on sopivalla alueella (kuten 70-90% x 1RM), ei intensiteetin kasvatus ole enää yhtä tuloksekas keino aiheuttaa lihaskasvua kuin volyymin kasvatus/syklitys.
Vaikka hermoston treenaamisessa korkea intensiteetti onkin tärkeintä, ei voida sanoa, että pelkkä volyymin hyödyntäminen pätisi samalla tavalla lihaskasvuun.
Kuka täällä on sanonut, että pelkkä volyymi olisi avain lihaskasvuun? Osoitapa se postaus. Lainaan omaa viestiäni:
Mm. venäläisen urheiluvalmennustieteen (tai mitä helvettiä "sports science" onkaan suomeksi) mukaan hermoston treenaamisessa tärkeintä on intensiteetti, kun taas pysyvien lihaskudoksellisten muutosten (lihaskasvu) aikaansaamisessa tärkeintä on hyödyntää volyymia.
Eli missään vaiheessa ainakaan minä en ole sanonut intensiteetin olevan merkityksetöntä lihasmassahakuisessa treenissä. Olen vain viitannut neukkututkijoiden löydöksiin, joiden mukaan intensiteettiä tärkeämpi muuttuja lihasmassahakuisessa harjoittelussa on volyymi.
 
Kunhan intensiteetti on sopivalla alueella (kuten 70-90% x 1RM), ei intensiteetin kasvatus ole enää yhtä tuloksekas keino aiheuttaa lihaskasvua kuin volyymin kasvatus/syklitys.
Kuka puhui intensiteetin kasvattamisesta? ;) Juuri tuolla tasolla se pitäisi säilyttää 1RM:n kasvaessa.

Kuka täällä on sanonut, että pelkkä volyymi olisi avain lihaskasvuun? Osoitapa se postaus. Lainaan omaa viestiäni: Eli missään vaiheessa ainakaan minä en ole sanonut intensiteetin olevan merkityksetöntä lihasmassahakuisessa treenissä. Olen vain viitannut neukkututkijoiden löydöksiin, joiden mukaan intensiteettiä tärkeämpi muuttuja lihasmassahakuisessa harjoittelussa on volyymi.
En minä ainakaan suoraan väittänyt kenenkään niin sanoneen, ilmaisin vain ajatukseni, joskin huonosti.

En nyt oikein ymmärrä tätä volyyminkasvatuksen tärkeyttä, siis jos tällä tarkoitetaan pelkästään sarjamääriä(?). Varmastihan se toimii, mutta onko volyymin syklitys optimaalista tai jotenkin parempi/nopeampi tapa kuin järkevästi kasvattaa kuormaa tietyllä intensiteettitasovälillä säilyttäen volyymin samana?

Volyymisyklityksen tavoitehan on käsittääkseni myös kasvattaa kuormaa tietyllä intensiteettitasovälillä. Ero on vain siinä, että lihaksen tekemää työtä kasvatetaan volyymilla ja painoa lisätään vasta kun sykli alkaa alusta. Onko tämä jollain tapaa nopeampi tapa kuorman kasvatukseen vai mistä on kyse? Vai olenko kenties aivan pihalla?

Tähän loppuun on myönnettävä, että minulla on lähes nollakokemus volyyminkasvatustreenistä. Olisihan se yksinkertainen ja suunnitelmallisempi tapa hoitaa "progressio".
 
Kuka puhui intensiteetin kasvattamisesta? ;) Juuri tuolla tasolla se pitäisi säilyttää 1RM:n kasvaessa.
Mutta sehän tässä on oletuksenakin.
En nyt oikein ymmärrä tätä volyyminkasvatuksen tärkeyttä, siis jos tällä tarkoitetaan pelkästään sarjamääriä(?). Varmastihan se toimii, mutta onko volyymin syklitys optimaalista tai jotenkin parempi/nopeampi tapa kuin järkevästi kasvattaa kuormaa tietyllä intensiteettitasovälillä säilyttäen volyymin samana?

Volyymisyklityksen tavoitehan on käsittääkseni myös kasvattaa kuormaa tietyllä intensiteettitasovälillä. Ero on vain siinä, että lihaksen tekemää työtä kasvatetaan volyymilla ja painoa lisätään vasta kun sykli alkaa alusta. Onko tämä jollain tapaa nopeampi tapa kuorman kasvatukseen vai mistä on kyse? Vai olenko kenties aivan pihalla?
Paras lähde olisi tietysti esim. Matveyevin tekstit itsessään, mutta käytetäänpäs nyt jo toistamiseen tuota Tsatsoulinen Beyond Bodybuildingia kun siinäkin näköjään summataan aika hyvin kansankielellä monia neukkututkijoiden löydöksiä:

volume_intensity.gif

Edit. Huomasinkin vasta nyt, että kaverin nimimerkkikin on volyymia vastaan (QualityOverQuantity), joten ei ihmekään ettei kaveri suosiolla volyymitreeniin usko. ;)
 
mä en lähtis noin lineaariseen systeemiin. eli ei:
2*10*100
3*10*100
3*12*100
4*12*100
2*10*110
3*10*110
jne...

tällanen on kuitenkin melko monotonista ja pidemmällä aikavälillä aiheuttanee tasanteita, ellei minkäänlaista vaihtelua anneta. jos ajatellaan pelkästään bodailumielessä tätä juttua, vaihtelisin tehoon ja määrään perustuvia jaksoja about parin kuukauden välein. tällöin saadaan systeemistä aika hyvin irti eikä kuitenkaan vielä liikaa latisteta sitä treeniä. eli:

2 kk: volyymipainotus
oletusprogressio omaan tahtiin (esim. jk):
aloitustaso 2*10*150/ 3 min. tauot
tavoite 2 kk:ssa: 4*12*160/ 2½ min. tauot

2 kk: tehopainotus
oletusprogressio omaan tahtiin (esim. jk):
aloitustaso: 8*180
tavoite 2 kk:ssa: 8*200

seuraavalla volyymijaksolla tehdään ehkä muutoksia liikevalikoimaan tms., mutta voidaan myös jatkaa samalla kaavalla, mutta tietenkin suuremmilla romuilla onnistuneen tehojakson jälkeen.

eli parhaat tulokset saadaan mun mielestä siten, että joko vuorotellaan selkeesti erilaisia ärsykejaksoja tai sitten leikitään makrotasolla niiden kanssa. esim, että viikon toinen treeni on selkeesti volyymipainotteinen ja toinen sitten enemmän tehopainotteinen.

kolmas vaihtoehto ois säännöllisesti noiden makrojaksojen sisällä tehdä muutoksia. esim. volyymijaksolla tehtäisiin vaikkapa joka toinen treeni pidemmillä ja joka toinen lyhyemmillä sarjoilla kuitenkin pysyen voimakestävyyspohjasella lähestymistavalla. esim.
4*12*150/ 3´ ja
10*5*180/ 2´

tällai saadaan myös solupuolta treenattua monipuolisemmin, eikä rauta pienene liikaa, jolloin se nopee solukko saattaa jäädä hieman paitsioon.
 
eli parhaat tulokset saadaan mun mielestä siten, että joko vuorotellaan selkeesti erilaisia ärsykejaksoja tai sitten leikitään makrotasolla niiden kanssa. esim, että viikon toinen treeni on selkeesti volyymipainotteinen ja toinen sitten enemmän tehopainotteinen.
Näinhän olen itse tehnyt jo pitkään.
 
Niinpä :) Enkä ihmettele pätkän vertaa, että kehitystä tulee.

Mä kyllä QoQ:na hieman uskoisin volyymiin ja lähtisin kokeilemaan juurikin tollasta tiukkaa voimakestävyyspohjaista volyymisysteemiä. Siinä vaan saattaa käydä sillai, että jää vaatteet pieniksi yllättävän nopeesti, niinku aika monille sitä kokeilleille on käynyt... :)
 
Paras lähde olisi tietysti esim. Matveyevin tekstit itsessään, mutta käytetäänpäs nyt jo toistamiseen tuota Tsatsoulinen Beyond Bodybuildingia kun siinäkin näköjään summataan aika hyvin kansankielellä monia neukkututkijoiden löydöksiä:

katso liitettä 35484
"In other words, build beef with a lot of sets and reps, then get as strong as you look by occasionally pushing the pedal to the metal" "The proponents of one set training should go back to school. Russian scientist uncompromisingly state that lasting muscle growth in elite athletes can only be achieved through high volume of loading!"

Edit. Huomasinkin vasta nyt, että kaverin nimimerkkikin on volyymia vastaan (QualityOverQuantity), joten ei ihmekään ettei kaveri suosiolla volyymitreeniin usko. ;)
Hehe. :D "Quality over quantity" on ollu pienestä pitäen mun motto, jo ennen treenausta. Kyllähän mä volyymitreeniin uskon, kun sillä kerta on tuloksia saatu. Ja kaikki respect teille, Hulkki ja jto. Te nyt kuitenkin tiedätte lajista (lajeista) todella paljon.

Olen nyt vain tutustunut DoggCrappiin ja tuntuu, ettei mikään voi olla yhtä optimaalista kuin se. Siinähän käytännössä tehdään vain yksi sarja per lihasryhmä ja tulosta syntyy. Toki siihen vaikuttaa paljon muutkin tekijät, jotka pitää ottaa huomioon, muttei niistä sen enempää. Otin tuosta tekstistä pari lainaa, mitä mieltä Hulkki tosta jälkimmäisestä, noin DC:tä tehneenä?

jos ajatellaan pelkästään bodailumielessä tätä juttua, vaihtelisin tehoon ja määrään perustuvia jaksoja about parin kuukauden välein. tällöin saadaan systeemistä aika hyvin irti eikä kuitenkaan vielä liikaa latisteta sitä treeniä. eli:

2 kk: volyymipainotus
oletusprogressio omaan tahtiin (esim. jk):
aloitustaso 2*10*150/ 3 min. tauot
tavoite 2 kk:ssa: 4*12*160/ 2½ min. tauot

2 kk: tehopainotus
oletusprogressio omaan tahtiin (esim. jk):
aloitustaso: 8*180
tavoite 2 kk:ssa: 8*200

eli parhaat tulokset saadaan mun mielestä siten, että joko vuorotellaan selkeesti erilaisia ärsykejaksoja tai sitten leikitään makrotasolla niiden kanssa. esim, että viikon toinen treeni on selkeesti volyymipainotteinen ja toinen sitten enemmän tehopainotteinen.

kolmas vaihtoehto ois säännöllisesti noiden makrojaksojen sisällä tehdä muutoksia. esim. volyymijaksolla tehtäisiin vaikkapa joka toinen treeni pidemmillä ja joka toinen lyhyemmillä sarjoilla kuitenkin pysyen voimakestävyyspohjasella lähestymistavalla. esim.
4*12*150/ 3´ ja
10*5*180/ 2´

tällai saadaan myös solupuolta treenattua monipuolisemmin, eikä rauta pienene liikaa, jolloin se nopee solukko saattaa jäädä hieman paitsioon.
Mä kyllä QoQ:na hieman uskoisin volyymiin ja lähtisin kokeilemaan juurikin tollasta tiukkaa voimakestävyyspohjaista volyymisysteemiä. Siinä vaan saattaa käydä sillai, että jää vaatteet pieniksi yllättävän nopeesti, niinku aika monille sitä kokeilleille on käynyt... :)
Okei, vaikka olinkin jo aikaisemmin kiinnostunut volyymitreenistä (vaikka ehkä annoinkin toisen kuvan "epäillessäni" sitä :)), niin nyt ajattelin kunnolla tutustua aiheeseen.

(Hulkilta kans mielipiteet tervetulleita.)

Ensiksi, puhut voimakestävyydestä. Käsitin jostain toisista posteistasi, että treenatessa käytettäisiin korostettuja negatiivisia ja ehkä myös staattisia huippuvaiheissa. Tämän ymmärsin voimakestävyysharjoitteluksi. Onko näin?

Noissa volyymi/tehopainotusjaksoissa toi tehojakso on treenin puolesta käytännössä lähes DoggCrappia. Pidemmällä ajanjaksolla DC:iinkin voi kuitenkin adaptoitua ja muutenkin tulosten puolesta vaihtelu on tärkeää. Siksi mietinkin, että jos juuri näin vuorottelisi Volyymia ja DC:a. (Myös ensimmäinen lainaus Hulkin liitteestä suosittelee tällaista.)

En tiedä oletko jto tutustunut DC:n, mutta... Joutuisikohan/kannattaakohan muuttaa paljon siirryttäessä DC:sta volyymiin, siis ruokailua, venyttelyä ja muuta. Hulkki?

Mielestäni ei ihan makrotasolle kannata tuota syklittelyä viedä tämän (oman) tyyppisessä treenissä. Ehkä about kuukauden tai pidemmissä jaksoissa. Kannattaako välit tehdä selviksi, eli tehdään tasan DC (yksi sarja) ja tasan volyymia (mitä nyt sillä kertaa sattuukin olemaan), ilman siirtymävaiheita. Näin saadaan luultavimmin paremmat tulokset ärsykkeen rajujen vaihteluiden vuoksi. Jotain ajatuksia? (Feikkiedit: Olitkin kirjoittanut, että parhaat tulokset saadaan vuorottelemalla selkeästi eri jaksoja. Pitäis lukee kaikki ennen kun alottaa kirjottaan. :rolleyes:)

Mitenkä näiden kanssa muuten menisi kevyet jaksot, dieetit, ym? Ajattelin, että jos tekisi DC:n täysillä vedettävän jakson jälkeen siihen kuuluvan kevyemmän (cruisen) ja sen jälkeen volyymia ehkä about saman mittanen jakso (kuin DC blast). Tämän jälkeen taas kevyt volyymijakso ja kierto alusta. Dieettiä pitäis sitten kevyillä jaksoilla. Mitä mieltä?

Jtolla hyviä vinkkejä, noita hyödynnän varmasti. Miten tuota volyymitreeniä kannattaisi tarkemmin toteuttaa. Olisiko jotain hyviä threadeja luettavaksi voimakestävyysvolyymiharjoittelusta, että sais vähän infoa liikkeiden ym. puolesta?
 
korostetut negat kuuluu aina bodailuun IMO. stopit ei niinkään, mutta tuovat maustetta ja yhdistettynä dynaamiseen treeniin tuovat hyvin tulosta. voimakestävyyden puolelle toi menee, kun aletaan tekemään keskipitkää sarjaa epätäydellisellä palautuksella. lähinnä bodymielessä tarkotan sillä sitä, että ajanjakson sisällä pyrittäs kehittämään perusvoimaominaisuuksia voimakestävyysperiaatteilla. eli alussa pystyt tekeen vähemmän töitä, esim. se 2*10*150/3´. kun sitten saat tehtyä 4*12*160/2½´ on sun voimakestävyystasot huomattavasti kovemmat, jos niitä testattaisiin esim. toistomaksimeilla, jotka kestää minuutin pari.

liian pitkät jaksot ei oo hyväksi. alussa kannattaa jopa pitää ne melko lyhyinä ja toi hulkinkin käyttämä simultaanisysteemi on hyvä. kevennykset menee kovilla jaksoilla rytmillä 3:1 viikoissa. aika paljon ohjelmista oon kirjotellu sinne tänne. voi tota testata vain yhden lihasryhmän kohdallakin, niin tulokset voi näkyä paremmin.

en ole kiinnostunut erilaisista kirjainyhdistelmistä HIT, HIIT, DC, ABC, AIV...no ehkä BMW.
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom