- Liittynyt
- 25.6.2012
- Viestejä
- 3 038
:D
Omat sarjapainoni ovat vähintään vartilla pienentyneet entisestä ilman kirjanpitoa. Ennen väänsin joka 3. ja 4. käyntikerta jossain liikkeessä voimasarjoja vaihtelun vuoksi ja muka kehityksen kannalta toisenlaisen ärsykkeen perässä. Aion myös "enkkoja" koitella joskus myöhemmin. Tässä on nyt vain puoli vuotta menty yhtä ainoakaan särkyä paikoissa, kun olen malttanut pumpata naisten painoilla hyvin pitkiäkin sarjoja. Salilla yksi jo ihan kaappi jätkä (puolet ikäänsä treenannu) oli laskenut myös painot puoleen entisestä joksikin aikaa, millä sanoi tavoittelevansa tuntumaa harjoitettaviin lihaksiin.
Toi mukana kulkeva kirjanpito treeneissä näkyy olevan päällä enimmäkseen muilla kuin pro-äijien (ja muijien) näköisillä tyypeillä. Kai heistä sitten tulee isona Mistereitä. Tulihan Tapsukastakin. Eikä vihot ja kynät ole mulle mikään uusi juttu. Kyllä niitä oli joillain jo kaukaisella 90-luvulla.
Meistä suurin osa käy jumpalla salilla liikunnankin ilosta. Ihmettelen vain joidenkin vartalon muuttumattomuutta - sellaistenkin, jotka tavallisesti vääntävät vähän isommillakin painoilla ja treenikerroilla kuin minä. Asia erikseen sitten on, kannattaako antaa metabolisen oireyhtymän olla päällä vuodesta toiseen. Omalla kohdallanikin se pulpahti päälle stressistä, huolista ja liiasta duunista takavuosina. Sokerit normaalin ylärajoilla sitkeästi ja muuta. Voin varoittaa, että älkää päästäkö itseänne siihen jamaan kuin itse päästin itseni, kun 40 oli tullut jossain vaiheessa mittariin. Vaikka kävin salillakin yleensä vakituiseen. Breikkejä kuntoiluun on toki aina tullut.
Menee OT:ksi pahasti, mutta löysin tossa vasta hiljattain, viime kesänä itseasiassa, kävelyn kovasti hyödylliseksi itselleni fillaroinnin lisäksi. Ei hurjaa sykettä paitsi vähän ylämäissä ja happea tulee palkeisiin. Tosibodiäijä ei saisi aerobiseen tuhlata itseään, mutta mua se tervehdyttää.
Mitä mie justiin luin?