Saksan valtio maksoi 5 miljoonaa tilitiedoista!

rullaverho · 7.3.2008

sivis sanoi:
Veroparatiisivaltioita ei voi kyllä luonnehtia muuten kuin kutsumalla niiden toimintaa valtiosuvereniteetin prostituutioksi. Veroparatiisivaltiot asettavat hinnan sille, että jokin taho saa kyseisen maan kansalaisuuden tai kotipaikan kyseisestä valtiosta.

Harvemmin missään kerrotaan näin avoimesti toiminnasta. Kannattaa lukea tuo:

http://www.veroparatiisi.com/index_3.html

Ei jumalauta :D

Tän vois otsikoida nimellä "kuinka käyttää hyväksi Suomen hallintarekisteriä ulkomaisen bulvaanin avulla"

http://www.veroparatiisi.com/index_6.html

Lyhyesti: köyhät maksaa helvetisti veroja, rikkaat ei niitä vähiäkään.

Tästä huomaa lähinnä sen miten vitusti kansainvälinen lainsäädäntö on vielä jossain keskiajalla. Minkä takia tähän ei puututa lainsäädännöllä ?

sivis · 7.3.2008

rullaverho sanoi:
Tästä huomaa lähinnä sen miten vitusti kansainvälinen lainsäädäntö on vielä jossain keskiajalla. Minkä takia tähän ei puututa lainsäädännöllä ?

Kansainvälinen lainsäädäntö lähtee nimenomaan valtiosuvereniteetista, joten minkäs teet.

Valtiosuvereniteetti on alusta saakka ollut jokseenkin absurdi kokonaisuus, mutta talouden globalisoiduttua (hyvin pitkälti offshore-talouden kehittymisen ja lisääntymisen myötä) tämä on käynyt entistä selvemmäksi.

Sen sijaan että edes yritettäisiin säännellä taloutta globaalilla tasolla, joudutaan kuuntelemaan uusliberalistien järjetöntä pölinää siitä, kuinka markkinat järjestyvät parhaalla mahdollisella tavalla, eikä markkinoita saa näin ollen edes yrittää säännellä.

Eikä ole mitään merkkejä siitä, että valtiosuvereniteetti olisi katoamassa. Valtiot vain prostituoivat suvereniteetistaan osan (ulkomaisiin yrityksiin kohdistuvan verotuksen ja sääntelyn). Esim. noi Panaman verotukselliset edut ovat tarjoalla vain ulkomaalaisille. Ei toivoakaan, että panamalainen voisi siis vältellä Panaman veroja perustamalla IBC:n tai trustin Panamaan. Tästä syntyykin perverssi kilpailu sen tiimoilta, mikä valtioista tarjoaa alimman verotuksen ja sääntelyn tason. Voidaankin sanoa, että (monikansalliset) yritykset siis kilpailuttavat valtioita.

Hence the word "Suomen kilpailukyky". :urjo:

läskivasara · 7.3.2008

Kv-lainsäädännössä on toki vielä "hieman" tekemistä...

No onhan sentään EY-tuomioistuimelta tullut jotain päätöksiä, jotka ovat pakottaneet jossain määrin tarkastelemaan uudelleen valtion verotuksen suvereenisuutta (Ok, eu:n sisällä, mutta jostain sitä pitää aloittaa). Hyvin vähäpätöisiä päätöksiä tosin, mutta jossain määrin suunta näyttäisi olevan EU:n sisällä harmonisointia kohden. Tästä ei tietysti ole apua varsinaisia veroparatiiseja vastaan, mutta suunta on oikea. Ehkä EU:lla jossain vaiheessa olisi munaa käyttää oikeita painostuskeinoja myös muita kuin jäseniään kohtaan. Katsellaan nyt miten monacon kanssa käy ja mitä luxemburista vielä tipahtelee =)

sivis · 7.3.2008

läskivasara sanoi:
Kv-lainsäädännössä on toki vielä "hieman" tekemistä...

No onhan sentään EY-tuomioistuimelta tullut jotain päätöksiä, jotka ovat pakottaneet jossain määrin tarkastelemaan uudelleen valtion verotuksen suvereenisuutta (Ok, eu:n sisällä, mutta jostain sitä pitää aloittaa). Hyvin vähäpätöisiä päätöksiä tosin, mutta jossain määrin suunta näyttäisi olevan EU:n sisällä harmonisointia kohden. Tästä ei tietysti ole apua varsinaisia veroparatiiseja vastaan, mutta suunta on oikea. Ehkä EU:lla jossain vaiheessa olisi munaa käyttää oikeita painostuskeinoja myös muita kuin jäseniään kohtaan. Katsellaan nyt miten monacon kanssa käy ja mitä luxemburista vielä tipahtelee =)

Vaikea sanoa kuinka "hyviä" nuo EY-tuomioistuimen päätökset ovat, kun ne mm. mahdollistavat Gibraltarin alhaisen verotason hyödyntämisen, koska Gibraltar on osa EU:ta. Väliyhteisöverolainsäädäntöä ei voida siis soveltaa Gibraltariin, jos yritys toimii siellä tosiasiallisesti. Ja Gibraltarilla on siis hieman toimialasta riippuen joko nollaverotus tai alhainen verotaso ulkomaisille yrityksille.

Vastavuoroisesti voitaisiin kysyä, että minkä v**un takia EU ei yritä todella kitkeä veroparatiisi-ilmiötä EU:n sisältä edes pois? Tällä hetkellä on vain vapaaehtoinen "The Code" haitallisen verokilpailun kitkemiseksi EU:sta.

Uusliberaalit normit (sijoittautumisvapaus, liikkuvuuden vapaudet ym) ajavat siis tällaisten sääntelyyn pyrkivien normien yli. Olen melko varma, että EU:sta tulee tällä kaavalla tulevaisuudessa entistä epätasa-arvoisempi sisäisesti.

sivis · 12.4.2008

Dodii, ja sitten suomalaiset vuorossa:
http://www.hs.fi/talous/artikkeli/S...onaa+Euroopan+veroparatiiseissa/1135235511910

Suomalaisilla 450 miljoonaa Euroopan veroparatiiseissa
Julkaistu: 5:51

Tuomo Pietiläinen

helsingin sanomat

Suomalaisten yksityishenkilöiden talletuksista Euroopan veroparatiiseihin on saatu ensimmäistä kertaa luotettavaa tietoa. Verohallitus on saanut ensimmäiset tilitykset korkotuotoista, jotka 11 veroetuvaltiota joutuvat ilmoittamaan säästödirektiivin perusteella.

Säästödirektiivi antoi eurooppalaisille veroparatiiseille mahdollisuuden tallettajien henkilöllisyyden salaamiseen, jos lähdeverot tilitetään henkilön kotivaltiolle. Näin voidaan laskea suomalaisten yksityishenkilöiden omissa nimissään tekemät sijoitukset, jotka tuottavat korkoa.

Verohallituksen saamien lähdeverotilitysten perusteella on laskettu, että suomalaiset saivat noin 8,9 miljoonan euron korkotulot arviolta 447 miljoonan euron talletusmassasta vuonna 2006. Luvuissa ovat suomalaisten veroetumaiden pankkitalletukset, joukkovelkakirjalainat ja rahastot, jotka tuottavat korkoa.

Ylivoimaisesti suurimmat talletukset ovat Sveitsissä ja Luxemburgissa, joissa on laskelmien mukaan vajaa 400 miljoonaa euroa suomalaisrahaa. Vuoden alussa uutisten polttopisteessä olevassa Liechtensteinissä sen sijaan lasketaan olevan vain 2,5 miljoonan euron talletukset.

Talletusten kokonaismäärä on laskettu maksettujen osinkojen perusteella, kun korkokannaksi on otettu 2006 ollut kahden prosentin eurooppalainen keskikorko.

Valtiovarainministeriön projektipäällikkö Markku Hirvonen huomauttaa, että luvuista puuttuvat yhtiöiden ja säätiöiden nimissä olevat talletukset ja muut korkoa tuottavat sijoitukset. Myöskään yksityishenkilöiden osakeomistukset ja muut korkoa tuottamattomat arvopaperit eivät näy luvuissa.

Hirvosen mukaan suoranaiset korkomenetykset eivät tilastojen valossa näytä kovin merkittäviltä.

"Mielenkiintoisempi on kysymys siitä, mitä nuo eurooppalaisissa verokeitaissa olevat varat ovat ja mistä ne ovat kertyneet", Hirvonen sanoo.

Mitään arviota tallettajien henkilöllisyydestä tai edes heidän lukumäärästään ei ole.

Hirvonen huomauttaa, että isotkin pankit tarjoavat tuotteita, joilla vaikkapa Luxemburgiin voi sijoittaa korkosijoituksen tavoin ilman lähdeverovelvollisuutta. "Tällöin tuotto ei automaattisesti tule Suomeen eikä sijoittajan henkilöllisyys tule viranomaisten tietoon", Hirvonen sanoo.

Suomalaisten yksityishenkilöiden koko talletusmassaan verrattuna puolen miljardin euron talletukset verokeitaissa ovat silti vähäiset. Suomalaisilla oli talletuksia, korkopapereita ja korkorahastoja 2006 yhteensä noin 65 miljardin euron edestä.

Korkoja niistä tuli yhteensä 1,35 miljardia euroa 2006.