ALi
Strutsinmetsästäjä
- Liittynyt
- 29.5.2003
- Viestejä
- 103
Tervetuloa vaan fiksulle alalle,
Jatko-opinnot kannattaa mitoittaa oman lukuinnon mukaan, mutta mieluiten vähän yläkanttiin jotta koulutuksen puute ei myöhemmin tule esteeksi. DI voi tehdä asentajan tehtäviä, mutta harva asentaja pääsee DI:n tehtäviin.
Yliopisto/korkeakoulu voi perusaineiden osalta tehdä vähän tiukkaa, mikäli taustana on lyhyt matikka ja fysiikka, mutta ehdottomasti kannattavin koulutuksen sisällön ja työmarkkinoiden arvostuksen suhteen.
AMK on hyvä valinta jos matikka ei niin innosta, varsinkin jos kiinnostus ja omat ominaisuudet vetävät käytännön töihin. Inssinä pääsee töissä suuntautumaan joko ns tuotanto-tehtäviin tai kehitys-, markkinointi- tai muihin kravattihommiin, riippuen omista lahjoista ja kiinnostuksesta.
Se, mikä suuntautuminen (vahvasähkö, elektroniikka, tietoliikenne tms) kannattaa valita, on melko mahdoton sanoa. Kaikkia tarvitaan, mutta kysyntä voi vaihdella rajustikin parissa vuodessa. Alalle tullessani 1997 oli tietoliikennetekniikka "ainoa järkevä" suuntautuminen, koska "nokiahan kasvaa jatkuvasti", ja vuonna 2002 kukaan ei enää tarvinnut tietoliikennetekniikan AMK-insinöörejä.
Jos haluaa tasaisen mutta epäseksikkään alan, jolla on paljon mahdollisuuksia käytännön työhön , ehdottaisin vahvasähköpuolta. Muuten kysymys on pitkälle omasta kiinnostuksesta-töitä on aina, vaikka ei kaikille valmistuville.
50e tuntipalkat kannattaa unohtaa, ainakin pariksi vuosikymmeneksi. Vaikka yritys saattaa laskuttaa sen tai monta kertaa enemmän, niin työntekijä itse näkee siitä vain murto-osan.
Jatko-opinnot kannattaa mitoittaa oman lukuinnon mukaan, mutta mieluiten vähän yläkanttiin jotta koulutuksen puute ei myöhemmin tule esteeksi. DI voi tehdä asentajan tehtäviä, mutta harva asentaja pääsee DI:n tehtäviin.
Yliopisto/korkeakoulu voi perusaineiden osalta tehdä vähän tiukkaa, mikäli taustana on lyhyt matikka ja fysiikka, mutta ehdottomasti kannattavin koulutuksen sisällön ja työmarkkinoiden arvostuksen suhteen.
AMK on hyvä valinta jos matikka ei niin innosta, varsinkin jos kiinnostus ja omat ominaisuudet vetävät käytännön töihin. Inssinä pääsee töissä suuntautumaan joko ns tuotanto-tehtäviin tai kehitys-, markkinointi- tai muihin kravattihommiin, riippuen omista lahjoista ja kiinnostuksesta.
Se, mikä suuntautuminen (vahvasähkö, elektroniikka, tietoliikenne tms) kannattaa valita, on melko mahdoton sanoa. Kaikkia tarvitaan, mutta kysyntä voi vaihdella rajustikin parissa vuodessa. Alalle tullessani 1997 oli tietoliikennetekniikka "ainoa järkevä" suuntautuminen, koska "nokiahan kasvaa jatkuvasti", ja vuonna 2002 kukaan ei enää tarvinnut tietoliikennetekniikan AMK-insinöörejä.
Jos haluaa tasaisen mutta epäseksikkään alan, jolla on paljon mahdollisuuksia käytännön työhön , ehdottaisin vahvasähköpuolta. Muuten kysymys on pitkälle omasta kiinnostuksesta-töitä on aina, vaikka ei kaikille valmistuville.
50e tuntipalkat kannattaa unohtaa, ainakin pariksi vuosikymmeneksi. Vaikka yritys saattaa laskuttaa sen tai monta kertaa enemmän, niin työntekijä itse näkee siitä vain murto-osan.
Mitä mieltä ovat Pakkislaiset
sähkö/elektroniikka alojen työllisyydestä
eli onko työpaikkoja sekä että mihinkä
kannattaisi erikoistua jos muutaman vuoden
päästä lähtisi lukemaan AMK tai yliopistoon jotain sähköön liittyvää?
Tässä parin vuoden päästä olisi toivottavasti nimikkeinä ylioppilas ja sähköasentaja, mutta kiinnostais jatkaakin opiskeluja.
Mutta kannattaako se?!
Ps. Olipas eka kirjotus tänne...