Säästöliekki

[Sumppari]

Alkoi kiinnostamaan keskusteluissa usein puhuttu säästöliekki.
Onko aiheesta mitään tutkimusta, jossa olisi tutkittu paljonko elimistö pystyy laskemaan säästöliekillä energian tarvettaan? Tai voidaanko millään tutkimuksella havaita säästöliekillä olo?
Paljonko kalorit pitää olla, että säästöliekilläkin laihdutaan? Tulee vain lähinnä mieleen lehdissä silloin tällöin näkyvä "jättiläinen" joka on ryhtynyt näkkäridieetille, niin takuuvarmanahan on päätynyt säästöliekille, mutta kalorit ilmeisesti niin alhaalla että silti on se 50 kiloa läskiä lähtenyt?

 

[Jakob]

Tutkimuksista en niin tiedä, mutta kyllä tuo säästöliekille siirtyminen on niin henk.koht. ominaisuuksista kiinni, että tuskin mitään tarkkaa kcal määrää voi antaa.

Kyllähän sitä säästöliekillä laihtuu. Jos ei laihtuisi niin meillä olisi ikiliikkuja keksittynä. Kysymys on enemmänkin siitä, että mikä on ideaali tapa pudottaa painoa . Säästöliekillä kroppa pitää kiinni läskistä kaikin voimin eli painonpudotus ei ole lähelläkään optimia. Tästä syystä voi dietilläkin pitää ns. mässypäiviä jolloin voi sapuskaa vetää melko huolettomasta ja tällä tavalla boostata aineenvaihduntaa sekä kuntouttaa päätä . Jotkut vetelee mässypäivän kerran viikkoon toiset harvemmin. Tuostakin pitää vaan löytää itselle sopiva aikaväli.

Itse huomasin tuon säästöliekin lähinnä väsymyksenä ja todella heikkona olona . Yleiskunto laski aika roimasti. Esim. Normaalisti tehty kevyt lenkki alkoi tuntumaan lähes mahdottomalta suorittaa.

 

[JSmith]

Originally posted by Sumppari
Onko aiheesta mitään tutkimusta, jossa olisi tutkittu paljonko elimistö pystyy laskemaan säästöliekillä energian tarvettaan? Tai voidaanko millään tutkimuksella havaita säästöliekillä olo?

On tutkittu, siinä saatiin tulokseksi ~ 30% lasku perusaineenvaihduntaan kun miehiä pistettiin jollekin 800 kcalin dieetille melko pitkäksi aikaa. Toi tutkimus tehtiin joskus kauan sitten Minnesotassa. Linkissä Lyle MCDonaldin näkemys aiheeseen:

"Now, during extreme dieting, either extended periods to very low body fat percentages, or simply very low calorie dieting, this adaptation tends to be the greatest. In one of the classic studies (the Minnesota Semi-starvation study), lean men were put on 50% of maintenance calories for 24 weeks. They pretty much lost all of their body fat and had a reduction in total energy expenditure of 36%, of which 16% was part of the adaptive response. However, their maintenance calorie requirement never went below their caloric intake. Now, that's a very extreme reduction, 5-10% is closer to average. That is, the adaptation to low calorie dieting, even extremely low calorie dieting is NEVER large enough to suddenly bring that person back into positive energy balance. You see a 5-10% reduction in resting metabolic rate at the maximum. "

http://www.wannabebig.com/article.php?articleid=93



Toi "säästöliekki" on kropan normaalia sopeutumista matalampiin kaloreihin. Sitä voi seurata esim. leptiinitasoista (laskevat kun kalorinsaanti tippuu, tai jos rasvatasot on huomattavasti alle tason johon kroppa on tottunut). Sitten voi seurata kilpirauhashormonien tasoja, ja vissiin testotasotkin tipahtaa kun ollaan tarpeeksi kauan tiukalla dieetillä.

Tulikin mieleen linkki jossa on vähän lisää aiheesta:

http://www.avantlabs.com/page.php?pageID=160&issueID=16

edit: Mun mielestä tuo säästöliekki on normaalidieettaajalle vain tekosyy sille että ei jakseta oikeasti seurata mitä syödään. Sitten kun on tarkkoja dieettaajia niinkuin tällä palstalla, niin se on vain sellainen (ilman roinaa ja kemikaaleja) ylitsepääsemätön pykälä jota pitää yrittää hanskata sillä että pitää välillä taukoja dieetistä, yrittää pitää ruokavalion sellaisena että lihaskato ei ainakaan pahene sekä tajuaa että joidenkin pitää ihan oikeasti mennä kaloreissa melko alas jos haluaa rasvat saada vähiksi. Tosi henkkoht juttu, ja paljon kiinni siitä oletko ollut lapsuudesta asti kohtuukireässä vai vähän löysemmässä kunnossa.