Reserviläisten oma ketju

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja tonppae
  • Aloitettu Aloitettu
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
mokomat lähettivät kertauskutsun. kertokaas millä sairaudella lääkäri kirjoittaa vapautuksen terkkarissa? buahahahahah tai lähen norjaan
 
En lukenut ketjua läpi, mutta kysytään onko muilla kokemusta riihmäen viestikomppaniassa kuuluisasta kelojen yöstä?

Rakennettiin ensin parikaapelilinja ja heti perään purettiin. Meidän poppoolla meni koko hommaan hoitamiseen 27h . Väliin mahtu pari nopeeta ruokataukoa. Muuten mentiin yhtä pötköä tauotta. Yhdessä vaiheessa meinas nukahtaa jo pystyyn, jos pysähty hetkeksikin. Loppuvaiheessa jopa nukahdin, kun istuin hetkeksi kelan vaihdon ajaksi. Oli mukava päästä telttaan koisaamaan tuon jälkeen.

Monta leiriä mentiin 10tunnin unilla/vko, eikä siltikään ollut edes verrattavissa tuohon kelojen yöhön huh.

Oli ehdottomasti hirvein kokemus koko intin aikana, mutta myös jälkeenpäin muisteltuna se yksi harjoitus joka pysyy mielessä koko loppuelämän.
 
no perkele.. eikö täällä muka ole ketään joka on saanut vapautuksen kertauksista?

mulla kyl ollut rinta kipee aika kauan jo kun nostin penkkiä, ei pysty juoksemaan kunnolla. riittäiskö tämä? ei ne kai sinne väkisin ota...
 
Yrittävät muakin saada kertaamaan, mutta vitut minä viittä päivää ala sillä palkalla metsässä olemaan kun jää kaikki duunit tekemättä. Saavat useamman tonnin korvata, että minä olen siellä hukkaamassa aikaani.

Pystytkö vetoamaan yksityisyrittäjyyteen ja kerrot ettei ole mahdollista sen puolesta?
 
Kyllä ne parhaat muistot on RUK 234 kurssilta pioneerikomppaniasta. Se yhteishenki mikä oli kapernaumissa oli kyllä loistava. Kirkkis ja kurssijuhla oli kyllä kans mahtavia kokemuksia.

Hajottavia hetkiä oli kyllä myös todella paljon, mutta ehkä hajottavin joka tulee mieleen tapahtui dragsviikissä: Baretti marssina tunnettu jalkamarssi joka oli pituudeltaan noin 70km täyspakkauksen kanssa, puolet matkasta oli takana ja jalat oli aivan rakoilla ja joka paikkaan särki, sitten yhtäkkiä maha alkaa temppuilemaan ja iski ripuli, ei oiken kivaa ollut kun joka tauon sen jälkeen sai kyykkiä pusikossa paskalla.. Mutta kun pääsi maaliin fiilis oli kyllä aivan loistava ja kaiken kruunasi vihreäbaretti jonka sen jälkeen sain.

Bussimatkat oli kyllä myös todella hajottavia kun jokainen bussimatka kesti sen 8 tuntia.
 
Pystytkö vetoamaan yksityisyrittäjyyteen ja kerrot ettei ole mahdollista sen puolesta?
Sen takia just en voi lähteä, en voi jättää tätä saittia tai lehtien kuvauksia sikseen, enkä varsinkaan kisakuvausta joka on samaan aikaan. Mä olen online päivässä niin paljon hoitamassa jotain, en edes ulkomailla ole ilman konetta. Japanissakin viikon aikana joka päivä zekkasin mailit ja hoidin forumia. Vituttaa, että aletaan 15 vuoden jälkeen vinkumaan jonnekin metsään, sinne varmaan riittää menijöitä muutenkin.
 
Tulipa mieleen yksi tarina vesselien kekseliäisyydestä. AUKin aikana oli harjoitus, jossa ryhmissä kierrettiin tehtävärasteja väliaikalähdöillä. Jotkut rasteista oli teoriakysymyksiä, joiden vastaukset lähetettiin skappareille radio-sanlayhdistelmällä. Fiksuina jätkinä laitoimme sanomalaitteen ryhmätunnukseksi skapparien koodin. Aina kun muut ryhmät lähettivät vastauksensa, viesti pamahti myös meille. Siinä sitten rauhassa kierreltiin ne muutamat miehitetyt rastit, joista piti lähettää pelkkä kuittaus. Noin 15 kilometrin radalla säästimme arviolta noin 10 kilometrin matkan. Ennen maaliintuloa piti vielä hidastella vauhtia ja pitää pari tupakkataukoa, ettei loppuaika muodostuisi aivan poskettoman räikeäksi. Sitten hiukan kenttäpullosta vettä naamalla, jonka jälkeen "hikisenä ja hengästyneenä" maaliin.
 
Kyllä ne parhaat muistot on RUK 234 kurssilta pioneerikomppaniasta. Se yhteishenki mikä oli kapernaumissa oli kyllä loistava. Kirkkis ja kurssijuhla oli kyllä kans mahtavia kokemuksia.

Hajottavia hetkiä oli kyllä myös todella paljon, mutta ehkä hajottavin joka tulee mieleen tapahtui dragsviikissä: Baretti marssina tunnettu jalkamarssi joka oli pituudeltaan noin 70km täyspakkauksen kanssa, puolet matkasta oli takana ja jalat oli aivan rakoilla ja joka paikkaan särki, sitten yhtäkkiä maha alkaa temppuilemaan ja iski ripuli, ei oiken kivaa ollut kun joka tauon sen jälkeen sai kyykkiä pusikossa paskalla.. Mutta kun pääsi maaliin fiilis oli kyllä aivan loistava ja kaiken kruunasi vihreäbaretti jonka sen jälkeen sain.

Bussimatkat oli kyllä myös todella hajottavia kun jokainen bussimatka kesti sen 8 tuntia.

Jaahas! Paras kurssi ainakin huhujen mukaan..:D

Kurssijuhla oli todella mielenkiintoinen.. nimim. Päärakeenuksen päivystäjä, joko tunnustat tuntevasi ;)

Omalta osaltani nautin, koko intti ajasta ja tietenkin haminan-aika oli sitä elämän parasta:rolleyes: Jokatapauksessa, se on once in a lifetime experience. Tuolleen kun ajattelee, saa kaikkein eniten irti..
 
miksköhän näissä kertauslapuissa lukee että pitää olla 3kk vanha lääkärintodistus jos hakee vapautusta. mitäs sitten jos vamma tulee vaikka pari viikkoa ennen harjoitusta? mikä järki?
 
miksköhän näissä kertauslapuissa lukee että pitää olla 3kk vanha lääkärintodistus jos hakee vapautusta. mitäs sitten jos vamma tulee vaikka pari viikkoa ennen harjoitusta? mikä järki?

Eiköhän siinä kuitenkin tarkoteta KORKEINTAAN 3kk vanha :D
 
Kainuun prikaatissa tykkimiehenä tuli palveltua. 6kk kärvistelyä ja heti pois kun pääsi, sotilaspassi sauhuten. Ei ollut mukavaa aikaa.
 
Tietääkö kukaan miten käytäntö menee niitten kohdalla joilla ei ole sota-ajan sijoitusta tiedossa? Toimin 6kk kuskina Kaipr/2vk:ssa 1/06 Aukin puolella, eli hommana oli kuskata aukkilaisia leireillä yms. Mahtaako tulla kertauskutsuja ikinä? Vois olla ihan hupasta käydä jossain vaiheessa leikkimässä sotaa, mutta kun ei tosiaan ole mitään omaa ryhmää mihin kuulun.

Intti meni omalla kohdalla aika lailla täydellisesti: kassulla ei juuri mitään ylimääräistä sykkimistä P-kauden jälkeen koska päivisin virallista ohjelmaa ei ollut. Leireillä tosin joutui sitten osallistumaan tottakai normaalisti kaikkeen. Korpin jämät sain ja palkittiin vielä yksikön parhaana taistelijana (Kainuun Prikaatin risti) ja pääsin puolessa vuodessa veke:dance:

ainakin meillä oli sodankylässä semmonen puhe, et kaikki jotka ylennettiin korpeiksi joutuu kertauksiin..
mitenkäs lie muualla? ite olin jääkäri ja toivottavasti ei tule ikinä kertauskutsua :curs:
mitenkäs nuo sota-ajan sijoituksen menikään, itellä ei ainakaan ole haisua omasta? totta ne jotku isommat kihot tietää vai.. tiiä ees mikä tehtävä mulla oli koko joukkueessa, välillä piti tehä mitä sattu, siltä se ainaki tuntu :D
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom