Oma inttiaika tuli lusittua aikalailla VMTL:ssä (n. 90 pvä), leiriaamuja kertyi kokonaiset 5, Tilkassa(sairaala) aikaa meni lähes tulkoon 30 päivää. Olin kohtuu hyvässä kunnossa mennessäni palvelukseen poislukien n. 2kk ennen sattunutta niskan välilevyn pullahdusta
. 6kk palveluksen jälkeen ja 15 kiloa kevyempänä kuntoutin itseäni noin 2 vuotta.
Paikallaan seisominen oli yhtä helvettiä, samoin kamojen kantaminen, niskaa vihloi aivan perkeleesti ja kaikki lomat ja iltavapaat sai ravata fysioterapiassa. Intin lääkärit toki suosittivat, että ottaisin pari vuotta lepoa kotona. Ja paskat sanoin, kerran tänne paskaläpeen on tultu niin toiste en tule ja varsinkaan vanhana äijänä kuuntelemaan kakaroiden huutamista.
Mukavimpia muistoja varmaankin ovat ne aamut, kun katsoin muiden lähtevän marssille tms. ja ajoin autokuskina portista ulos. Hain muijan kotoaan ja mentiin kämpille nussimaan. Tunnin pikasen jälkeen oli taas paluu arkeen eli postinajoa tai vastaavaa toimitusta kaupungilla. Pari-kolme kertaa viikossa piti mielen virkeänä, jos aikataulut antoivat periksi. Ihme etten kärynnyt, homman taisi pelastaa se ettei ollut torni logolla varustettu auto.
Leiriviikot olivat parasta aikaa kasarmilla, kun ei ketään ollut paikalla. Muutama satunnainen vemppaaja ja pari autokuskia. Heräiltiin, kun huvitti puuhattiin päivät mitä milloinkin. Yksi tai kaksi kapiaista paikalla ja nekin taisi vetää viinaa kaikki päivät, joten ei harmia.
Mukavaa tässä episodissa on lisäksi se ettei ikinä tarvitse pelätä kertausharjoituksiin kutsua mutta kyllä mä ryssää lähden lahtaamaan, jos tarve vaatii :D