Reipas kävely vai hölkkäys?

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja H100
  • Aloitettu Aloitettu
Saitko asian väännettyä "vääremmäksi", kun korvasit hölkkä-sanan juoksulla? Onnee vaan.

Ja kyllä, Pertti Peruspulliainen pystyy HÖLKKÄÄMÄÄN tunnin hyvinkin lyhyen harjoittelun jälkeen. Jos nyt puhuin vuoden jaksosta, niin hidas tempoista tunnin hölkkää jaksaa tehdä tuosta vuoden jaksosta suuren osan lähes kaikki.

Puhun tässä ihan omasta kokemuksesta, kun nollilta lähdin hölkälle. Ai niin, mutta mähän en olekaan Perus-Pertti, kun painan 120 kiloa ja vedän röökiä. Ne varmaan autto.

Mitä tarkoitetaan hölkällä? Jotain 2000 cooperissa vauhtia?

Isoin ongelma ainakin minulla on se, että en osaa juosta/hölkätä niin, että kantapää tulee ensin maahan. On turhan rankkaa juosta päkijöillä.

Edelleen olen sitä mieltä, että jos jaksaa hölkätä tunnin niin ei ole enää huonokuntoinen. Tuossa tilanteessa pitäisi mennä helposti 2500 cooperissa.
 
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Nyt puhuttiin perustyypeistä, joka ei kait ole sama kuin huonokuntoinen, varsinkaan punttifoorumilla (olkoonkin, että täällä on vähän massakkaampaa sakkia, mutta hekin urheilullisesti orientoituneita).

En osaa suoralta kädeltä suhteuttaa tunnin hölkkää cooperin suorituskykyyn, mutta veikkaisin sen olevan jossain esittämiesi lukujen välissä. Joku pro-juoksija osaa varmaan tehdä noiden kahden välille aika suurenkin eron. Eli cooperin, joka mittaa vauhtikestävyyttä ja 1h löysä hölkkä, joka taas vaatii erityyppistä kestävyyttä. Lähestyisin asiaa ennemminkin siten, että tunnin lenkki menee alle 150 sykkeellä, niin ettei mene kävelyksi. Tällaisen lenkin kohdala on myös todella tärkeää, että lenkkimaasto ei ole mäkinen. Mäet tekee hallaa nivelille jne, ja tietysti on paaaaaljon raskaampaa.

Päkijöillähän se onkin hiton raskasta, olis mulla sellasta vartin lenkkiä...
 
Kyllähän täällä jokainen on jossain määrin perustellut mielipiteensä. Oikeastaanhan sinä olet tässä ketjussa ainut, joka ei puhu itse aiheesta.

Korjaa toki "väärät" väittämät ja jaa kansalle tietoa epäomituisilla perusteluilla.


Jassoo, onjäänyt huomaamatta tämä.

kodari76 sanoi:
Suhteessa varmaan kävely kuluttaa enemmän rasvaa. Mutta juostessa kuluu grammoina enemmän rasvaa. Eli mitä lujempaa liikut, sitä enemmän sekä energiaa että rasvaa kuluu.

Aivan eri keskustelu on se, kumpi on parempi tapa yleensä. Normaalikuntoinen jaksaa juosta joten hänen kannattaa juosta. Huonokuntoinen joutuu kävelemään, tai kunto loppuu kesken ja rasvat jää palamatta.

Juoksemista tehokkaampaa on olla ahtamatta sitä rasvaa naamaan alunperinkään. 100g suklaata on 500kcal. Saat juosta about reilun tunnin jotta se lähtee rasvana pois. Kevyempi kaveri joutuu juoksemaan enemmän. Syömättäjättämiseen ei kulu aikaa eikä vaivaa ollenkaan

Tässäpä oiva posti asian tiimoilta.
 
Itse en lähtisi hifistelemään rasvanpoltto/peruskunto/aerobisen(kaan) -treenin kanssa. Oikeastaan mikä tahansa sykkeen nostava ja kroppaa kuormittava liikuntamuoto toimii. Pienet erot rasvanpolton tehokkuudessa ovat merkityksettömiä. Tarkeintä on se, kuinka säännöllisesti viitsii liikkua ja kuinka pitkiä lenkkejä tekee. Eli tee sitä mikä tuntuu kivalta tai edes vähiten vastenmieliseltä. Esimerkiksi itse pitkästyisin kävelylenkillä niin pahasti, että lenkkeily jäisi hyvin lyhytaikaiseksi harrastukseksi. Hölkkäily ja juokseminen eivät nekään koskaan ole kiinnostaneet. Onneksi löysin pyöräilyn. Pyörälää poljen varsin pitkiäkin lenkkejä ja jopa nautin siitä. Olen myös aika varma, että jos juoksisin yhtä pitkiä ja raskaita treenejä kuin nyt poljen, niin helposti syntyisi vammoja. Uinti on mulle toinen miellyttävä tapa "lenkkeillä". Vaihtelukin varmasti virkistää ja kuormittaa kroppaa tasaisemmin. Älä jää miettimään täydellistä rasvanpolttosykettä vaan lähde jo tänään lenkille. Aluksi matala rasitustaso ja siitä sitten kiristetään kun kunto kehittyy.
 
Off-topic, tuli mieleen että mitä kovempi kunto on, niin sitä enemmän kroppa käyttää rasvaa energiana. Eli ts. maratonari ja soffaperuna pannaan juoksemaan 160 sykkeellä. Ja maratonari kuluttaa huomattavasti enemmän rasvaa kun taas peruna kuluttelee pääasiassa hiilareita. Ei ole elämä tässäkään suhteessa reilua. Tullakseen hyväksi, pitää olla jo hyvä ;)

Tämän muistelisin lukeneeni ihan tohtorismiehen juoksukirjasta. En muista lähdettä, sorry.
 
Off-topic, tuli mieleen että mitä kovempi kunto on, niin sitä enemmän kroppa käyttää rasvaa energiana. Eli ts. maratonari ja soffaperuna pannaan juoksemaan 160 sykkeellä. Ja maratonari kuluttaa huomattavasti enemmän rasvaa kun taas peruna kuluttelee pääasiassa hiilareita. Ei ole elämä tässäkään suhteessa reilua. Tullakseen hyväksi, pitää olla jo hyvä ;)

Tämän muistelisin lukeneeni ihan tohtorismiehen juoksukirjasta. En muista lähdettä, sorry.

Tottakai hyväkuntoisella kroppa toimii paremmin korkeammilla sykkeillä kuin huonokuntoisella. Eikä huonokuntoinen edes jaksa liikkua samoilla sykkeillä kuin parempikuntoinen, koska "loppuu kunto kesken."

Olen samaa mieltä siitä, että tärkeintä on liikkua sellaisella tavalla, että sitä jaksaa tehdä. Toiset haluavat mennä täysiä ja toiset nauttivat rauhallisemmasta tahdista. Liikkumisen pitäisi olla mukavaa eikä vain suorittamista ja kilometrien kuluttamista.
 
Mun cooper-tulos on 2800, enkä jaksa juosta tuntia putkeen.

Lenkillä käyn 1-2x viikossa, yleensä joku 30-60min, fiiliksen mukaan.
Hyvänä päivänä juoksen ton 1h tyyliin 3x20min, välissä aina kävelyä et syke vähän tasaantuu, huonona päivänä hölkkään 20min ja kävelen 10min, ja se on siinä.
 
Mun cooper-tulos on 2800, enkä jaksa juosta tuntia putkeen

Jaksat, jos juokset hitaammin ;) Siinähän se koko juoksemisen juju on. Ja siksi se on punttimiehelle hankalaa, kun mieli tekee koko ajan tehdä ykkösiä ja sarjamaksimeita. Sitten taas pitkällä lenkillä idea on hidas ja tuskainen näivettymiskuolema.
 
Koko kesän harjoittelun tuloksena juoksentelen jo 70 minuutin lenkkejä parhaimmillaan. Juoksen 7 kertaa viikossa. Vauhdista en ole varma, mutta on askellus nopeampaa kuin pelkkä töpöttely ja maastossa on myös mäkiä joita voi harppoa lujempaa ylös niin että jaloissa tuntuu oikein välillä. Ei ehkä ihan optimaalinen rasvanpoltto-syke, mutta sellainen vauhti jossa tuntuu vielä mukavalta juosta. Teen pitkän lenkin aamulla ja illalla yhdistän tuohon vielä tunnin mittaisen koiran-talutuksen (lapinkoirani vetää hirmuisesti joten se pitää huolta rivakasta tahdista). Aloitin kävely-hölkkäys harjoituksista ja lopulta pidensin niitä pikkuhiljaa ja se oli toimivaa :). Yhdistän kävelyn ja hölkkäyksen joten jommasta kummasta sitä tulosta varmasti tulee!
 
Jaksat, jos juokset hitaammin ;) Siinähän se koko juoksemisen juju on. Ja siksi se on punttimiehelle hankalaa, kun mieli tekee koko ajan tehdä ykkösiä ja sarjamaksimeita. Sitten taas pitkällä lenkillä idea on hidas ja tuskainen näivettymiskuolema.
Sama..Tolla cooperin tuloksella jaksat varmasti juosta tunnin..Kun et yritä juosta liian kovaa..
 
Seuraavat mitattu Suunnon t3 -sykemittarilla. Mittari käynnistetty heti kun lähdin liikkeelle ja sammutettu kun olin takasin kotona, ei siis jälkijäähdyttelyitä. Omasta kunnosta sen verran, että olen kahtena viime kesänä lenkkeillyt jonkun verran, mutta tänä kesänä aika paljon enemmän. Röökinpolttoa takana 10 vuotta ja lopetin helmikuussa. Punttia enemmän ja vähemmän aktiivisesti 6 vuotta. Tänä kesänä huumorimielellä testatussa cooperissa meni 2850 m (aloitin liian lujaa ja jalat olivat kipeinä muutaman päivän takaisesta kyykkysessiosta, seli seli...), olis voinut mennä hieman enemmänkin.

Noin 7 km lenkki mäkistä maastoa koirien kanssa kävellen 1 h 10 min, keskisyke 106, maksimi 142 ja energiaa paloi 458 kcal. Muutama kakka-/pissatauko ja parin minuutin karkureissu hieman laski keskisykettä, mutta samalla kasvatti kokonaisaikaa.

Sama lenkki koirien kanssa hölkäten 48 min, keskisyke 156, maksimi 186, 808 kcal. Taas pari pysähdystä.

Sama lenkki ilman koiria helvetin lujaa ja kakan maku suussa 40 min, keskisyke 171, maksimi 199, 780 kcal.

Pitkä lenkki 13,5 km, 1 h 13 min, keskisyke 161, maksimi 178, kcal 1357.

Jos näistä olisi vaikka apua. Pitäisi vielä käydä hakkaamassa oikein pitkä lenkki matalalla sykkeellä niin sais kunnon kulutuslukemat.
 
Sama lenkki koirien kanssa hölkäten 48 min, keskisyke 156, maksimi 186, 808 kcal. Taas pari pysähdystä.
Mikä nyt sitten on hölkkää? Jos 3000 cooperin kaverillakin on sykkeet hölkätessä noin korkealla niin miten nyt sitten voisi muka juosten tehdä peruskuntolenkkiä.
 
Itse sanoisin, että jos tässä nyt ei olla mitään huippujuoksijaa kaverista leipomassa vaikka juoksu hieno liikuntamuoto onkin,niin suosittelen reipasta kävelyä. Itse monet penikkataudit kokeneena sanoisin, että juoksu, tapahtuupa se sitten kuinka hiljasella tai kovalla vauhdilla tahansa, on jalkoja kuluttavaa touhua.Riippuu tietenkin alustasta,mutta melko useesti ihmiset juoksentelee asfaltilla ja muilla kovilla alustoilla. Kävely ei aiheuta jaloille samanlaista rasittumista.
Ja noista sykkeistä nyt sen verran, että nehän voi vaihdella yksilöllisesti aika paljonkin. Tästä syystä jonkun saattaa olla hankala kävellen nostaa syke tonne 120 hujakoille..
 
Mikä nyt sitten on hölkkää? ...

Toi lenkki on tosi mäkistä joten hitaasta vauhdista huolimatta tuppaa syke nousemaan. Ja kerran korkealle noustuaan syke laskee tosi hitaasti, ainakin mulla.

Kohtalaisen tasaisella maastolla (maantie) 8 km, 54 min, keskisyke 146, maksimi 172, 919 kcal. Tota voi jo hyvillä mielillä kutsua hölkäksi.
 
Toi lenkki on tosi mäkistä joten hitaasta vauhdista huolimatta tuppaa syke nousemaan. Ja kerran korkealle noustuaan syke laskee tosi hitaasti, ainakin mulla.

Kohtalaisen tasaisella maastolla (maantie) 8 km, 54 min, keskisyke 146, maksimi 172, 919 kcal. Tota voi jo hyvillä mielillä kutsua hölkäksi.

En myöskään ymmärrä, että miten joku voi hölkätä jollain alle 120 sykkeillä vaikka se tapahtuisi tasaisella maalla. Tosin kävellessäkään ei sykkeet millään ole alle 100.

Ei toi 8km/h miltään ihan tappovauhdilta kuulosta jos kävellen menee suunnilleen 6km.
 
Kyllähän hölkkä enemmän energiaa kuluttaa, mutta eikös kysymys ole siitä, mistä tuo energia lähtee. Hitaalla sykkeellä (<70% maksimista) lihakset käyttävät pääosin veressä kiertäviä rasvahappoja ja siis rasvakudosta surkastuu ja kovemmilla sykkeillä taas käytetään pääasiassa glykogeenivarastoja ja syntyvää laktaattia. Korjatkaa jos tiedätte paremmin.

Viimeisimmän tiedon mukaan tuolla ei ole kokonaisrasvanpolton kannalta merkitystä mistä suorituksen aikana käytetty energia otetaan. Keho normalisoi energialähteiden käytön vuorokausitasolla. Pääasiassa suorituksen aiheuttamalla energiankulutuksella on merkitystä. Intensiivinen liikunta kuluttaa lisäksi energiaa myös suorituksen jälkeen, joten se on tehokkaampi tapa tuhota läskiä kuin matalasykkeinen liikunta.
 
Viimeisimmän tiedon mukaan tuolla ei ole kokonaisrasvanpolton kannalta merkitystä mistä suorituksen aikana käytetty energia otetaan. Keho normalisoi energialähteiden käytön vuorokausitasolla. Pääasiassa suorituksen aiheuttamalla energiankulutuksella on merkitystä. Intensiivinen liikunta kuluttaa lisäksi energiaa myös suorituksen jälkeen, joten se on tehokkaampi tapa tuhota läskiä kuin matalasykkeinen liikunta.

Ok. Ihan mielenkiinnosta olisi kiva nähdä lähde tuohon tietoon.
 
Viimeisimmän tiedon mukaan tuolla ei ole kokonaisrasvanpolton kannalta merkitystä mistä suorituksen aikana käytetty energia otetaan. Keho normalisoi energialähteiden käytön vuorokausitasolla. Pääasiassa suorituksen aiheuttamalla energiankulutuksella on merkitystä. Intensiivinen liikunta kuluttaa lisäksi energiaa myös suorituksen jälkeen, joten se on tehokkaampi tapa tuhota läskiä kuin matalasykkeinen liikunta.

Jotta jatketaan paskanpuhumista, niin enimmät rasvat hoidetaan ruokavaliolla ja liikkuminen saa olla kuntoa varten, joten sen kulutuksella ei ole merkitystä.
 
Jotta jatketaan paskanpuhumista, niin enimmät rasvat hoidetaan ruokavaliolla ja liikkuminen saa olla kuntoa varten, joten sen kulutuksella ei ole merkitystä.

Fiksua puhetta. Tämän mukaan olen viimeiset kaksi vuotta mennyt. Tommonen tunnin lenkki on nollattu aika nopeasti ylimääräisellä lautasellisella soppaa ja suklaapatukalla.
 
Ok. Ihan mielenkiinnosta olisi kiva nähdä lähde tuohon tietoon.

Hulkin kirjoitukset on meikäläisen tiedonlähde ja Hulkin liittämät linkit.

Tuossa "Myths Under The Microscope" -artikkelisarjassa käsitellään aihetta.

http://www.alanaragon.com/myths-under-the-microscope-the-fat-burning-zone-fasted-cardio.html

http://www.alanaragon.com/myths-under-the-microscope-part-2-false-hopes-for-fasted-cardio.html

http://www.alanaragon.com/myths-under-the-microscope-part-3-discussion-afterthoughts.html
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom