Reilu kauppa - puolesta vai vastaan?

[protsku]

Porkkana puhuu asiaa, ei monetkaan tiedä sitä, miten useimmat afrikkalaisista massoista (massa=isäntä) on ite olleet palkollisena, ja sitten kun lopulta saaneet oman tilan, niin kyllä ne tietää mitä kannattaa viljellä siellä. Hyviä palkkojakin makselevat, mantereen mittapuussa.

 

[Alarik]

Toinen Reilun kaupan tuote mitä on tullut ostettua on kaakao ja se oli kyllä ehdottomasti parempaa mitä peruskaakao. Sääli vain ettei aina satu silmään sitä tavallisissa kaupoissa.

 

[AKV]

Näinollen Reilu kauppa joko pakottaa ei-reilut tuottajat pois markkinoilta tai RK:n piiriin, jolloin ollaan saavutettu täysi hintasäännöstely. Hintasäännöstelyn takia syntyy hyvinvointitappio, eli talous ei toimi tehokkaasti eikä kasva niin hyvin kuin voisi kasvaa säännöstelyn puuttuessa. Koska vapaan tuotannon piirissä on väistämättä enemmän tuottajia kuin RK:n piirissä (jos joku haluaa että todistan tämän niin sanokaa) niin se johtaa siihen että monilta menee elinkeino alta.

Ollaan siis madallettu kaikkien kahvintuottajien hyvinvointia muiden hyvinvoinnin nousun kustannuksella, vaarantaen samalla yhteiskunnan kehittymisen.

Olet siis valmis vaarantamaan muiden viljelijöiden hyvinvoinnin suosimalla reilun kaupan markkinatasapainoa häiritseviä tuotteita?

Korjaa jos olen väärässä, mutta eikös tuo ylläoleva nyt ole hieman paradoksaalista kapitalismin periaatteiden kannalta? Siellä kun se hyvä johtoajatus on että valtio vittuun markkinoilta ja yksityiset tahot (ihmiset, järjestöt) päättävät. Reilun kaupan tukeminen ei siksi (ainakaan teoreettisella tasolla) ole pahanlaatuista markkinoita vääristävä toimintaa sen enempää kuin esim. mikään muukaan KRIITTINEN kuluttajatoiminta, sillä vapaiden markkinoiden hyötyhän piilee siinä että ne a) sopeutuvat ja b) tehostuvat juuri yksilöiden toiminnan kautta.

Hyviä pointteja sinulla kyllä on sen suhteen, että mitä ongelmia Reilusta kaupasta voi seurata.

Ymmärrät jos otat käteen jonkun kansantaloustieteen perusoppikirjan, ja luet sieltä kuluttajan ja tuottajan ylijäämästä. Jos tuotteesta maksetaan tasapainotarjontaa suurempi hinta, muodostuu hyvinvointitappio. Jos tätä Pareto-tasapainoa häiritään niin jonkun toisen asemaa parannetaan toisen asema huonontaen. Protektionismilla asetetaan esteitä vapaalle kaupalle esim. tällaisen hyvinvointitappion muodostamalla. Protektionismia on myös se että köyhempien viljelijöiden asemaa vaikeutetaan kohdistamalla kysyntä sellaisen hyödykkeen tuotantoon, jonka tuotannon piiriin on vaikeampi päästä (esim. kalliin Reilun kaupan lisenssin takia).

Pieni korjaus: protektionismia voi käsittääkseni harjoittaa ainoastaan valtio. Yksityisen organisaation tms. toimet esim. Reilun kaupan yhteydessä eivät ole protektionismia.

Meta-avautuminen: hyvää ja asiallista keskustelua Reilun kaupan hyödyistä ja haitoista. Tällainen luo kyynikollekin uskoa Pakkikseen.

 

[Willie]

Tässä keskustelussa on sivuutettu kokonaan se seikka, että kilpailu ei banaanimarkkinoilla ole läheskään täydellistä. Osa viljelijöistä elää maaorjuutta muistuttavassa tilassa, joten markkinoilta poistumista ei voida pitää vapaana. Markkinoille tulemisen vapauskin on hieman kyseenalaista, sillä lapsityövoiman käyttö ehkäisee melko tehokkaasti siirtymisen muuhun työhön. Länsimaathan ovat sen sijaan rajoittaneet kilpailua säätämällä lailla lapsityövoiman käyttämisestä, ja lienee selvää, että pitkällä aikavälillä tällainen rajoittaminen on talouskehitykselle suotuisaa. Chiquitalla on myös hieman liian määräävä markkina-asema, jotta hinnanmuodostus tapahtuisi luonnollisesti.

 

[Ronny11]

Se ei tee ainoastaan näitä, vaan tuottaa taloudellista hyvinvointia kehitysmaille. Taloudellinen hyvinvointi ehkäisee aseellisia konflikteja, nälänhätää sun muuta kakkaa. Tästä seuraa se, että ihmisillä on mukavampaa kehitysmaissa, eikä heidän tarvitse tulla sieltä etsimään parempia elämisen mahdollisuuksia rikkaisiin länsimaihin, esim. Suomeen, ja samalla vähenisi kehitysavun tarve. Joko alkaa houkuttaa?

Voishan sitä alkaa reilun kaupan tuotteita ostaan

 

[Hoku]

Et ole väärässä etkä riko lakeja, vaan teet lähinnä hallaa itsellesi (vrt. jos ostat osakkeita kalliimmalla kuin millä niitä myydään). Kuluttajien suuri joukko ei tule tekemään tällaisia "virheitä", sillä rationaalisuusoletus on ihan vedenpitävä teoria.

Mä en ole varma määritelläänkö rationaalisuus eri tieteissä eri tavalla, mutta mun mielestäni rationaalinen käyttäytyminen ihan vapaankin kaupan yhteydessä puhuttaessa on sellaista, josta itse eniten hyötyy. Mun mielestäni on fiksua ostaa reilun kaupan bansku ja nauttia moraalista ylemmyyden tunnetta, vaikka se maksaakin enemmän. Mä voitan siinä enemmän kuin ostaessani halvan orjabanskun. Onhan toi nyt ihan eri asia kuin ostaa osakkeita kalliimmalla kuin niitä myydään.

 

[Raejuusto]

Joo, sen voi määritellä itselleen miten haluaa, mutta kun mallinnetaan suuren joukon ostokäyttäytymistä on ihan järkevää olettaa että hyöty koostuu tuotteen oikeasta lisäarvosta, eikä sisällä markkinoinnilla luotua reiluuden oletukseen perustuvaa komponenttia. Tämän asian vertailu siihen Versacen hameeseen taas kärsii, mutta kannattaa ehkä huomata miten erilaiset esim. banaanien markkinat ovat (alhaiset tuotantokustannukset ja olematon differointi). Siis Versacen hameeseen voi luoda lisäarvoa näyttämällä perijättärestä paparazzi-kuvia ko. tuote päällään, mutta banaaneihin ei oiken voi koska banaani on banaani.

Willie: Kyllä, markkinat eivät ole täydelliset näiden reilun kaupan kohteena olevien tuotteiden kohdalla, mutta sehän tekee kaupan epäeettisistä vaikutuksista yrityksiä syyttämisestä entistä vaikeampaa. Markkinoiden epätäydellisyydelle on monia syitä.

AKV: markkinat tuskin tulisivat koskaan sopeutumaan siten että reilun kaupan liikehdinnällä olisi dominanssi, nythän puhutaan joistakin prosenteista kaikilla rk:n piirissä olevilla toimialoilla. Voisi väittää että Reilun kaupan tuotteet muodostavat oman niche-asemansa niinkuin markkinoilla tyypillisesti on, mutta ongelmallisen tuosta tekee juuri tuo edellä kuvattu rationaliteettioletus... Vai meneeköhän mulla nyt ajatukset ihan solmuun.

Siis sen takia, että reilun kaupan banskulla ei ole aitoa niche-asemaa, eikä toisaalta myöskään mitään aitoa ylijäämää synnyttävää tuotantoketjun osasta, voi väittää että reilun kaupan banaanit eivät ole tehokkaita, ja siten vääristävät koko markkinoita, luoden hyvinvointitappion sinne ketjun alkupäähän, synnyttäen tilanteen jossa maksettu isompi tuotto menee hukkaan eikä kartuta kansakunnan varallisuutta toisin kuin saman verran maksettu suora kehitysapu.

 

[Pacem]

Muistelen lukeneeni aikoinani Chris Brownin Understanding International Relations -teoksesta ns. "banaanivaltioihin" liittyvistä seikoista seuraavaa: Koska kyseisten valtioiden tuotteiden hinnat (banskut) on niin alhaisia mm. EU:n suojatullien vuoksi (pitäisi tsekkaa faktoista, minkäsuuruiset tullit EU:n ulkopuolisille banskuille oikeasti on), pysyvät nämä valtiot väkisin kehitysasteeltaan alhaisimpina, koska ne joutuvat polkemaan niiden banaanien hintoja, jotta tullit mukaanluettuna niiden hinnat olisi kilpailukykyisiä esim. Euroopan markkinoilla.

Näin ollen, ei puhuta "vapaasta ulkomaankaupasta", koska valtiot tai valtioliitot tökkäävat sormensa peliin, eikä kyseisten hyödykkeiden hinta määräydy vapaasti. Eli näin ollen, jos haluaa tukea kyseisiä EU:n ulkopuolisia tuottajia, voisi yhtä hyvin ostaa Reilun Kaupan banaaneja?

Tosin, paljonko EU:n sisällä tuotetaan banaaneja? Kanarian saarilla?

Joku kansantaloustieteilijä voi korjata mua, jos meni kovin päin peetä.

Lisäks vähän offtopiccia, mutta banskuihin liittyen. Oon vissiin joskus aiemminkin linkittänyt nämä, mutta menköön: http://en.wikipedia.org/wiki/United_Fruit_Company
http://en.wikipedia.org/wiki/Operation_PBSUCCESS

Banskut on siis olleet mukana vallankaappauksissakin, vaikkakin myöhemmin on sanottu että "...UFC didn't play a critical role..."

Ja Chiquitastakin on myöhemmin puhuttu kaikennäköistä:
http://en.wikipedia.org/wiki/Chiquita_Brands_International

 

[kalmukki]

Siis sen takia, että reilun kaupan banskulla ei ole aitoa niche-asemaa, eikä toisaalta myöskään mitään aitoa ylijäämää synnyttävää tuotantoketjun osasta, voi väittää että reilun kaupan banaanit eivät ole tehokkaita, ja siten vääristävät koko markkinoita, luoden hyvinvointitappion sinne ketjun alkupäähän, synnyttäen tilanteen jossa maksettu isompi tuotto menee hukkaan eikä kartuta kansakunnan varallisuutta toisin kuin saman verran maksettu suora kehitysapu.

Ylijäämää on se, mitä kuluttaja päättää olevan ylijäämää. Jos joku haluaa maksaa ekstraa siitä, että hänen banaanejaan ei ole tuotettu lapsityövoimalla, niin se on hänen asiansa ja minusta huomattavasti vähemmän kummallista kuin se, että joku haluaa maksaa rap-musiikista tai urheilutapahtumien katsomisesta.

Yritätä argumentoida, ettei tuotantotavalla ja voittojen kohdentumisella saisi jostain kumman syystä olla väliä kuluttajalle, vaan hänen pitäisi aina valita halvin vaihtoehto. Samalla logiikalla voitaisiin väittää, että aitojen tuotteiden suosiminen piraattituotteiden sijaan vääristää markkinoita.

Voi olla että suora kehitysapu päätyy tehokkaammin oikeaan osoitteeseen kuin reilun kaupan hintapreemio, mutta mitään takeita asiasta ei ole. Jos laittaisin itse rahojani jompaan kumpaan (mitä en tee), haluaisin kuitenkin asialle paremmat perustelut kuin epämääräisiä viittauksia hyvinvointitappioihin ja markkinoiden vääristymiseen.

 

[AKV]

Nyt kun luin näitä viestejä uudestaan, niin pakko todeta että tulin entistä enemmän esim. Kalmukin kanssa samoille linjoille. Tuottajien meneminen mukaan Reilun kaupan järjestelmään kilpailuedun saamiseksi & siten toisten tuottajien jääminen kilpailussa jälkeen kun ei ole oikeastaan sen kummempaa kuin KILPAILUA. Tästä ei seuraa automaattisesti esim. kahvituotantomenetelmien taantumista. Ja jos seuraa, niin silloinkin se tapahtuu ihmisten oman valinnan vuoksi - ja jos he tätä haluavat, niin ok. Me muut voimme sitten haluta jotain muuta ja toimia tämän pohjalta.

Tosin minähän en syö banaania, joten ...

 

[Raejuusto]

Tuottajien meneminen mukaan Reilun kaupan järjestelmään kilpailuedun saamiseksi & siten toisten tuottajien jääminen kilpailussa jälkeen kun ei ole oikeastaan sen kummempaa kuin KILPAILUA.

Kyllä mutta vääränlaista kilpailua, ainakin reilun kaupan hyväuskoisten kannattajien alkuperäisten tarkoitusperien kannalta. Jos kerran vapaan kaupan ideologian yksi tärkeimmistä vaikutuksista on kansakunnan varallisuuden pysyvä ja orgaaninen kasvu, niin miksi sille pitää hakea keinotekoinen vaihtoehto reilusta kaupasta, joka ei ole yhtä tehokas ja luonnollinen?

Koitan keksiä noihin kalmukin väitteisiin jotain asiantuntijoiden vastaväitteitä.

 

[AKV]

Kyllä mutta vääränlaista kilpailua, ainakin reilun kaupan hyväuskoisten kannattajien alkuperäisten tarkoitusperien kannalta. Jos kerran vapaan kaupan ideologian yksi tärkeimmistä vaikutuksista on kansakunnan varallisuuden pysyvä ja orgaaninen kasvu, niin miksi sille pitää hakea keinotekoinen vaihtoehto reilusta kaupasta, joka ei ole yhtä tehokas ja luonnollinen?

Koitan keksiä noihin kalmukin väitteisiin jotain asiantuntijoiden vastaväitteitä.

Kapitalistina sanoisin, että mikäli kyseessä ei ole valtion toimenpiteillään vääristämä kilpailu ja/tai kilpailijan oikeuksia rikkovilla keinoilla (kiristys, sabotaasi tms.) käyty kilpailu, niin kyseessä EI ole vääränlainen kilpailu. Reilu kauppa on vapaata kauppaa ja kapitalismia siinä missä muutkin vaihtoehdot. Jos se aiheuttaa enemmän ongelmia kuin jokin muu tapa, niin silloin se ei toki ole se paras vaihtoehto. Mutta tällä hetkellä tuntuu siltä ettei näin ole automaattisesti eikä vaihtoehtokaan vaikuta paljoa paremmalta.

Odotan mielenkiinnolla lisätietoa aiheesta.

 

[sivis]

Hyvä dokkari Reilusta kaupasta

http://areena.yle.fi/toista?id=1240383

Mukaan mahtuu mm. Kenia, Kesko, Liechtensteinin veroparatiisi ja rutkasti haastatteluista kieltätymisiä

EDIT: Ja sori, näköjään kyseessä aika pirun vanha triidi, mutta so not.