Kuluttajana ainoa keinoni vaikuttaa epäeettisiin yrityksiin alkaa olla ostamatta jättäminen ja/tai kilpailijan tuotteen ostaminen. Jos keppinä kestävien viljelymenetelmien ja reilujen työolosuhteiden implementointiin toimii uhka ei-reilujen kauppiaiden hyvinvoinnin vaarantuminen, niin mielestäni se on ihan reilua. Eikös markkinoiden kuulukin toimia juuri näin? Jos en pidä jostain tuotteesta tai sen valmistajista niin sitten boikotoin sitä, vaikka maksaisinkin kovemman hinnan. Jos se johtaa epäeettisen tuottajan toimeentulon tyrehtymiseen, niin hyvä niin.
Se on ihan oikein jos haluat boikotoida valmistajia joiden uskot käyttäytyvän epäeettisesti, mutta muista että Reilun kaupan tuottajien läsnäolo markkinoilla on sekin ominaisuus joka johtaa kansakunnan hyvinvoinnin kasvun hidastumiseen ja tehottomuuteen, jota voi hyvin verrata esim. EU:n tulleihin. En suosittelisi näkökantaa jolla Reilu kauppa on vaihtoehto normaaleille tuotteille, sillä näin ei ole.
Dippi sanoi:
Pitäisikö esimerkiksi orjatyövoimalla tuotettua hyödykettä ostaa siksi, että se on minulle taloudellisesti optimaalisin tuote ja perustella sitä sillä, että näiden tuottajien tukeminen tällä tavoin mahdollistaa sen, että tulevaisuudessa he voivat siirtyä normaalin työvoiman käyttöön? Näinkö tuohon maahan kasvaa terve yhteiskunta?
Periaatteessa pitäisi, se on toisaalta sinun valintasi haluatko tukea orhatyövoimaa, mutta Reilun kaupan suosiminen ei tätä ongelmaa poista, vaan se lähinnä tekee niistä työtätekevistä lapsista työttömiä lapsia.
Terveen yhteiskunnan synnyn kannalta kaikista tärkeintä on vauraus ja erilaisten elinkeinojen kirjo;
työnjako, jolla jokainen voi valita ammattinsa ja suhteellisen edun kautta hyötyä tehokkaammin kuin maatalousmallissa. Yhteiskunnan vahvistuminen seuraa aivan väistämättä talouskasvun myötä.
Sinun viesteistäsi saa vähän sellaisen kuvan, että minun pitäisi ostaa silti aina sitä mitattavissa olevaan laatuun (johon ei siis jostain syystä saa sisältyä reilu peli tai muu eettinen kanta) nähden hinnaltaan edullisinta tuotetta, koska muuten rikon talouden "lakeja" vastaan ja olen siksi väärässä.
Et ole väärässä etkä riko lakeja, vaan teet lähinnä hallaa itsellesi (vrt. jos ostat osakkeita kalliimmalla kuin millä niitä myydään). Kuluttajien suuri joukko ei tule tekemään tällaisia "virheitä", sillä rationaalisuusoletus on ihan vedenpitävä teoria.
Dippi sanoi:
Onko ruotsalainen autokauppa todellakin vapaata kauppaa vai onko se sittenkin säännösteltyä kauppaa koska eettiset asiat on otettu vakavasti? Miten voit vaatia samaan aikaan kansainvälisiä järjestöjä ja ammattiliittoja puuttumaan asioihin, jos kaupan on kerran saatava olla vapaata? Tuollainen asioihin puuttuminenhan on selkeästi markkinoiden vapauteen puuttumista.
Vapaa kauppa tarkoittaa yli kansallisvaltioden rajojen käytävää esteetöntä kauppaa, eli globalisaatiota. Siinä mikään valtio ei anna tuotantoyksiköilleen mahdollisuutta tehdä kauppaa tehokkaammin kuin ulkomailla oleva kilpailija. Ammattiliittoihin järjestäytyminen ei käsittääkseni estä vapaata kaupankäyntiä, sillä nekin järjestäytyvät itsestään ilman että valtio puuttuu väliin.
Eettisyys ei sodi vapaan kaupan periaatteiden kanssa, ja siitä, että tietyt monikansalliset yritykset käyttävät epäeettisiä tuotantotapoja, ei ole vapaata kauppaa syyttäminen.
Dippi sanoi:
Vahva ja oikeudenmukainen yhteiskunta ei kasva siitä, että tuetaan epäeettisiä tuotantomenetelmiä vaan siitä, että epäeettisiä tuotantomenetelmiä käyttäville tuottajille ei anneta posiitivista palautetta.
Mutta entä jos epäeettisten tuotantomenetelmien tuottajien tukeminen on ainoa vaihtoehto, joka johtaa kuitenkin talouskasvuun, toisen vaihtoehdon ollessa köyhyys ja kurjuus? Yhteiskunta kuitenkin kasvaa ja vaurastuu, luoden mahdollisuuden vahvuudelle ja eettisyydelle.
Ja kannattaa myöntää, että kyllä ne lapset oikeasti mielummin ompelevat meille kenkiä kuin rypevät katuojassa.
Dippi sanoi:
Aina ja iankaikkisesti? Millä perusteella?
Sanoisin että suhteellisen edun, teknlogisen kehityksen ja talouskasvun luoman hyvinvoinnin kasvun ymmärtäminen valottaa tuon kysymyksen vastausta.
Dippi sanoi:
On mielenkiintoista, miten vapaan kaupan edustajat turvautuvat aina tällaisiin kategorisiin julistuksiin, jotka tuovat lähinnä mieleen dialektisen marxismin, jossa tiede ja yhteiskunta alistettiin ainoaksi oikeaksi totuudeksi julistetulle filosofialle. Reilusta kaupasta ollaan närkästyneitä siksi, kun se ei suostu pelaamaan oikeaksi julistettujen talouden "lakien" mukaan.
Talous on ihmisen kehittämä järjestelmä, vapaa kauppa voi olla varsin hyvä järjestelmä (sikäli kuin todellista vapaata kauppaa on edes olemassa), mutta taloudessa ei ole mitään lakeja samassa mielessä kuin luonnonlait ovat. Taloustietelijöiden on ihan turha puhua tällaisista lopullisista totuuksista, kun siihen emme sorru edes me paljon pelkistetyimmillä ja helpommin hallittavilla järjestelmillä pelaavat fyysikot. Merkillistä, ettei siellä kauppakorkeassa opeteta tällaista tieteen filosofian aluetta.
En todellakaan tunne mitään tieteenfilosofisia teorioita (ja olen sitäpaitsi tyhmä teekkari, niinkuin sinäkin joskus varmaan olit), mutta mun mielestäni tässä ei puhuta mistään yhdestä ja ainoasta oikeasta, vaan yhdestä mahdollisesta väärästä, nimittäin Reilusta kaupasta. Kyse on ainoastaan siitä, että yhdellä hyvin muotoillulla teorialla voidaan todistaa tietynlaisen kaupankäynnin olevan vääränlaista, aivan kuten fysiikassakin voidaan todistaa teorioilla tiettyjen ehdotettujen luonnonilmiöiden olevan mahdottomia. Tai kokeellisten havaintojen perusteella muotoiltujen teorioiden.
On mielenkiintoista pohtia onko talous ihmisen kehittämä järjestelmä sanan varsinaisessa merkityksessä. Onko yhteiskunta ihmisen kehittämä, entä onko norsulauma norsujen kehittämä? Ihmisten ja eläinten käytöksestä voidaan löytää säännönmukaisuuksia (niinkuin esim. rationaalisuus) joiden perusteella voidaan todeta tiettyjen järjestelmien olemassaolo; esim. ihmisen perustarve on lisääntyminen ja rakkaus => avioliitto on olemassa näiden takia. Avioliitto siis ei välttämättä ole "ihmisen kehittämä järjestelmä".
