Ravinto-osion yleiset kysymykset. Yksinkertaiset nopeat kysymykset tänne

Meta title: 💥 Ravinto-osion yleiset kysymykset – kaikki nopeat ruokapulmat yhteen helppoon ketjuun

Meta description: Keskustelua ravinnon perusasioista, makroista, lisäravinteista ja arjen valinnoista – nopeita vastauksia ilman turhaa selittelyä.


Moi. Haluaisin ensi kesäksi kunnon rantakuntoon. Mulla on salilta kokemusta nyt vajaa vuosi ja tarkotus olisi nyt talven yli treenata täysillä ja syödä kunnolla. Eli kysymys on, että milloin alottaisin diettaamisen keväällä, että
kesäkuuhun mennessä saa rasvat siihen 8-10% ? En tiedä nykyisestä rasvaprosentista mitään, mutta mitat 191cm/74kg ja olen 15,5v Sixpack erottuu jotenkin kun vatsalihaksia jännittää ja entiedä paljonko rasvaa tulisi lisää ensi kevääseen mennessä.
Ajattelin siis syödä n. -300kcal/päivä, polkea kuntopyörää ja käydä juoksulenkeillä viikottain. Minulla ei ole aikaisempaa kokemusta minkäänlaisesta laihduttamisesta, mutta lenkkeilyä ja intervalleja on tullut tehtyä pidemmän aikaa ja ajattelin jättää ne vähemmälle tämän "massakauden" ajaksi. Ja niin, salilla käyn 4 kertaa viikossa.
Kiitos vastauksista :)
peili sen kertoo. Sitten kun alkaa oma maha liikaa vituttamaan niin dietille. Sinuna en kuitenkaan diettaisi vielä yhtään mitään ensi kesäksi noilla mitoilla ja tuossa iässä. Maltillisilla plussilla vaan pari vuotta kovaa treeniä niin alkaa ne lihakset kasvamaan ja rasvaprosentti jopa putoaa. Mitään överi massakausi sikabulkkia ei kannata pitää jos pelottaa rasvan kertyminen.
 
Moi. Haluaisin ensi kesäksi kunnon rantakuntoon. Mulla on salilta kokemusta nyt vajaa vuosi ja tarkotus olisi nyt talven yli treenata täysillä ja syödä kunnolla. Eli kysymys on, että milloin alottaisin diettaamisen keväällä, että
kesäkuuhun mennessä saa rasvat siihen 8-10% ? En tiedä nykyisestä rasvaprosentista mitään, mutta mitat 191cm/74kg ja olen 15,5v Sixpack erottuu jotenkin kun vatsalihaksia jännittää ja entiedä paljonko rasvaa tulisi lisää ensi kevääseen mennessä.
Ajattelin siis syödä n. -300kcal/päivä, polkea kuntopyörää ja käydä juoksulenkeillä viikottain. Minulla ei ole aikaisempaa kokemusta minkäänlaisesta laihduttamisesta, mutta lenkkeilyä ja intervalleja on tullut tehtyä pidemmän aikaa ja ajattelin jättää ne vähemmälle tämän "massakauden" ajaksi. Ja niin, salilla käyn 4 kertaa viikossa.
Kiitos vastauksista :)
191/74 kertoo että lihasta ei ole juuri mitään, itsellä mitat 173/76 ja ylimmät neljä palaa näkyy silti, joten suosittelen että unohdat nyt sen kesän rantakunnon ja alat rakentamaan sitä lihasmassaa pitkäjänteisesti. Nosta painoa suunnitelmallisesti vähän kerralla, esim. 300-500g viikossa jolloin läskiä ei pääse kertymään liikaa. Jos nostat aluksi vaikka 10kg painoa järkevällä massakaudella ja kovalla treenillä niin sitä läskiä ei ole paljon tullut.
 
En tiedä meneekö oikeeseen paikkaan. Mutta paljonko on sopiva painon nousuvauhti viikossa? 0,5-1kg?
Onko massakaudella hyvä tuo 2,5-3g proteiinia per painokilo päivää kohden?
 
Palautusjuoma

Vaikuttaako se palautusjuoma et jos vetää jonku protskupirtelön heti treenin jälkee ni kasvattaako se lihasta yhtään enempää ku vetäisin vaik sit vast illal sen et söisin joka tapaukses saman verran samat safkat ja pirtelöt mut onko sillä merkitystä lihasten kasvuun vetääkö heti treenin jälkeen vai sit joskus myöhemmin
 
On varmasti kysytty monesti tätä, mutta onko yhden päivän syömisellä väliä? Elikkä viikot syö ns. puhtaasti, mutta esim lauantaina sitten sallii itselleen syödä mitä vain ja milloin vain? Vaikuttaako siis yhden päivän syömiset jotenkin oleellisesti pitemmällä ajalla kehonkoostumukseen tahi johonkin muuhun?

Taustatietoa vähän itsesta ja liikunta-aktiivisuudesta elikkä 19v, 164cm/53-56kg(riippuu kaudesta), viikolla tulee reenattua 10-15h(punttia, nyrkkeilyä, bodypumppia, aerobista mm crosstrainer jne), joskus tullut se 20h, jos on ollut viikonloppuna leirejä tms.
 
En tiedä meneekö oikeeseen paikkaan. Mutta paljonko on sopiva painon nousuvauhti viikossa? 0,5-1kg?
Onko massakaudella hyvä tuo 2,5-3g proteiinia per painokilo päivää kohden?

Itse nostaisin max. 0.5 kiloa viikossa. 2.5-3 g proteiinia on sopiva, vähempikin tosin riittää.

Vaikuttaako se palautusjuoma et jos vetää jonku protskupirtelön heti treenin jälkee ni kasvattaako se lihasta yhtään enempää ku vetäisin vaik sit vast illal sen et söisin joka tapaukses saman verran samat safkat ja pirtelöt mut onko sillä merkitystä lihasten kasvuun vetääkö heti treenin jälkeen vai sit joskus myöhemmin

Ei. Jos olet syönyt ennen treeniä niin palautusjuomaa ei edes välttämättä tarvita.
 
Kiitos näistä, näin tehdään. Osaatteko sanoa suuntaa antavasti, että paljonko tota lihasmassaa voi saada puolessa vuodessa mun nykysillä mitoilla. Niin toi kuulostaa toi 73 vähältä tohon pituuteen nähden omaankin korvaan. En kuitenkaan mikään luuranko ole, eli penkistä oon nyt saanut oman painon ja maastavedossa sarjoja on tehty 85 kilolla. Kunhan ei tästä ainakaan huonompaan mennä. kts
 
Mitä leseitä kannattaa suosia, kun niitä aamupuuroon kuidunlähteenä laitan? Tällä hetkellä vehnäleseet olleet käytössä, mutta onko jotain parempiakin vaihtoehtoja?

Ja miksi noissa proteiinijauhopurkeissa lukee, että annoksia 1-3 päivässä? Poksahdanko, jos joku päivä otankin esim. 4 annosta?
 
Kuinka kauan insuliini pysyy kehossa?
Esim jos juo 1,5L sokerilimua ( vain esimerkki ) , riittääkö 1-2h ennen nukkumaanmenoa, jotta kasvuhormonin vapautuminen ei häiriintyisi?
 
Mitä leseitä kannattaa suosia, kun niitä aamupuuroon kuidunlähteenä laitan? Tällä hetkellä vehnäleseet olleet käytössä, mutta onko jotain parempiakin vaihtoehtoja?

Ja miksi noissa proteiinijauhopurkeissa lukee, että annoksia 1-3 päivässä? Poksahdanko, jos joku päivä otankin esim. 4 annosta?

Mutulla sanoisin kaura- > ruis- > vehnäleseet. Koska ne on LISÄravinteita, tarkoitettu täydentämään ruokavaliota. Et poksahda vaikka otatkin usemman annoksen mutta kunnon ruoka on aina parempi ja terveellisempi vaihtoehto.

Paljon on paljon tyydyttyneitä rasvahappoja? Siis paljonko niitä saa per 100g olla että ruoan voisi luokitella hyväksi/terveelliseksi?

Viralllinen totuus sanoo seuraavaa.

Valtion ravitsemusneuvottelukunnan suositusten mukaan aikuisilla ja yli 2-vuotiailla lapsilla tyydyttyneiden rasvahappojen ja transrasvahappojen yhteenlaskettu osuus energiansaannista tulisi olla korkeintaan noin 10 E%. [1]. Finravinto 2007 -tutkimuksen mukaan suomalaiset saavat tyydyttyneitä rasvahappoja keskimäärin: naiset 23 g/vrk ja miehet 32 g/vrk eli energiasta naiset 12 E% ja miehet 13 E%. Saanti on suosituksiin verrattuna liian runsasta. Suomalaisten tyydyttyneet rasvahapot ovat peräisin pääosin ravintorasvoista ja maitotuotteista (maito, voi, juustot). Niitä saadaan liharuokien ja viljavalmisteiden mukana sekä levitteistä, kastikkeista ja viljavalmisteista.

Netistä taas löytyy paljon tutkimuksia tyydyttyneen rasvan puolesta (1, 2, 3, 4). Itse tulee otettua 2/3 päivän rasvoista nimenomaan tyydyttyneestä rasvasta.
 
Kuinka kauan insuliini pysyy kehossa?
Esim jos juo 1,5L sokerilimua ( vain esimerkki ) , riittääkö 1-2h ennen nukkumaanmenoa, jotta kasvuhormonin vapautuminen ei häiriintyisi?

Koko loppuelämäsi ellet ole tyypin I diabeetikko. Insuliina siis erittyy koko ajan.

Ja kasvuhormonin erityksessä tulee jälkipiikki, kun glukoositasot palaavat normaaleiksi.

Eli riittää.

Käyn 2-3 kertaa viikossa vapaaottelussa ja/tai lukkopainissa, sali on oikeastaan jäänyt kokonaan pois. Kannattaako minun ottaa treenien jälkeen ennemmin palautusjuomaa (jossa proteiinia 40g ja hiilihydraattia 53g/100g) vai kannattaako ottaa mielummin pelkkää Whey-80-proteiinia?

Jos et dieettaa, hiilarien määrä ei ole ongelma, niin ei ole oikeastaan syytä olla ottamatta hiilareita treenin jälkeen. Ei sillä, että se maailman kaataisi vaikka ei ottaisi. Jos sytö suht koht pian treenin jälkeen, voita vetää ihan tuon whey-80:sen

Eikös jenkeissä myös HFCS ole yksi todella yleinen syy siihen miksi ihmiset ovat lihavia? Näin olen itse ainakin ymmärtänyt. Suomessahan lihavuus ei ole kuitenkaan niin iso ongelma kuin se jenkeissä. Täytyy muistaa myös että suomessa keski-ikäisten lihavuuteen voi vahvasti vaikuttaa myös suomalainen alkoholikulttuuri.

Ei ole.

Ja on siinä mielessä, että ihmiset syövät sitä niin paljon.

Siinä tulikin se merkittävin syy. Ihmiset syövät niin paljon.

J Am Coll Nutr. 2009 Dec;28(6):619-26.
The effects of high fructose syrup.
Moeller SM, Fryhofer SA, Osbahr AJ 3rd, Robinowitz CB; Council on Science and Public Health, American Medical Association.
Collaborators (13)McCaffree MA, Fryhofer SA, Gitlow S, Head CA, Khan MK, Kridel RW, Levin IR, Morisy LR, Osbahr AJ 3rd, Robinowitz CB, Sabbatini A, Woods GL, Dickinson BD.

SourceMedicine and Public Health Division, American Medical Association, Chicago, IL 60654, USA. suzen.moeller@ama-assn.org

Abstract
High fructose corn syrup (HFCS) has become an increasingly common food ingredient in the last 40 years. However, there is concern that HFCS consumption increases the risk for obesity and other adverse health outcomes compared to other caloric sweeteners. The most commonly used types of HFCS (HFCS-42 and HFCS-55) are similar in composition to sucrose (table sugar), consisting of roughly equal amounts of fructose and glucose. The primary difference is that these monosaccharides exist free in solution in HFCS, but in disaccharide form in sucrose. The disaccharide sucrose is easily cleaved in the small intestine, so free fructose and glucose are absorbed from both sucrose and HFCS. The advantage to food manufacturers is that the free monosaccharides in HFCS provide better flavor enhancement, stability, freshness, texture, color, pourability, and consistency in foods in comparison to sucrose. Because the composition of HFCS and sucrose is so similar, particularly on absorption by the body, it appears unlikely that HFCS contributes more to obesity or other conditions than sucrose does. Nevertheless, few studies have evaluated the potentially differential effect of various sweeteners, particularly as they relate to health conditions such as obesity, which develop over relatively long periods of time. Improved nutrient databases are needed to analyze food consumption in epidemiologic studies, as are more strongly designed experimental studies, including those on the mechanism of action and relationship between fructose dose and response. At the present time, there is insufficient evidence to ban or otherwise restrict use of HFCS or other fructose-containing sweeteners in the food supply or to require the use of warning labels on products containing HFCS. Nevertheless, dietary advice to limit consumption of all added caloric sweeteners, including HFCS, is warranted.

PMID: 20516261

Crit Rev Food Sci Nutr. 2007;47(6):561-82.
A critical examination of the evidence relating high fructose corn syrup and weight gain.
Forshee RA, Storey ML, Allison DB, Glinsmann WH, Hein GL, Lineback DR, Miller SA, Nicklas TA, Weaver GA, White JS.
SourceCenter for Food, Nutrition, and Agriculture Policy, University of Maryland - College Park, 1122 Patapsco Building, College Park, MD, USA.

Abstract
The use of high fructose corn syrup (HFCS) has increased over the past several decades in the United States while overweight and obesity rates have risen dramatically. Some scientists hypothesize that HFCS consumption has uniquely contributed to the increasing mean body mass index (BMI) of the U.S. population. The Center for Food, Nutrition, and Agriculture Policy convened an expert panel to discuss the published scientific literature examining the relationship between consumption of HFCS or "soft drinks" (proxy for HFCS) and weight gain. The authors conducted original analysis to address certain gaps in the literature. Evidence from ecological studies linking HFCS consumption with rising BMI rates is unreliable. Evidence from epidemiologic studies and randomized controlled trials is inconclusive. Studies analyzing the differences between HFCS and sucrose consumption and their contributions to weight gain do not exist. HFCS and sucrose have similar monosaccharide compositions and sweetness values. The fructose:glucose (F:G) ratio in the U.S. food supply has not appreciably changed since the introduction of HFCS in the 1960s. It is unclear why HFCS would affect satiety or absorption and metabolism of fructose any differently than would sucrose. Based on the currently available evidence, the expert panel concluded that HFCS does not appear to contribute to overweight and obesity any differently than do other energy sources. Research recommendations were made to improve our understanding of the association of HFCS and weight gain.

PMID: 17653981

Am J Clin Nutr. 2008 Dec;88(6):1716S-1721S.
Straight talk about high-fructose corn syrup: what it is and what it ain't.
White JS.
SourceWhite Technical Research, Argenta, IL 62501, USA. white.tech.res@gmail.com

Abstract
High-fructose corn syrup (HFCS) is a fructose-glucose liquid sweetener alternative to sucrose (common table sugar) first introduced to the food and beverage industry in the 1970s. It is not meaningfully different in composition or metabolism from other fructose-glucose sweeteners like sucrose, honey, and fruit juice concentrates. HFCS was widely embraced by food formulators, and its use grew between the mid-1970s and mid-1990s, principally as a replacement for sucrose. This was primarily because of its sweetness comparable with that of sucrose, improved stability and functionality, and ease of use. Although HFCS use today is nearly equivalent to sucrose use in the United States, we live in a decidedly sucrose-sweetened world: >90% of the nutritive sweetener used worldwide is sucrose. Here I review the history, composition, availability, and characteristics of HFCS in a factual manner to clarify common misunderstandings that have been a source of confusion to health professionals and the general public alike. In particular, I evaluate the strength of the popular hypothesis that HFCS is uniquely responsible for obesity. Although examples of pure fructose causing metabolic upset at high concentrations abound, especially when fed as the sole carbohydrate source, there is no evidence that the common fructose-glucose sweeteners do the same. Thus, studies using extreme carbohydrate diets may be useful for probing biochemical pathways, but they have no relevance to the human diet or to current consumption. I conclude that the HFCS-obesity hypothesis is supported neither in the United States nor worldwide.

PMID: 19064536

Kahdesta vikasta löytyy koko tekstit ilmaiseksi, tutkimuksen nimi vaan googleen.
 
Koska aiemmin vastausta ei saatu, niin kokeillaan uudemman kerran :) Mitäs suosittelisitte ns. latausjuomaksi ennen treeniä, kun jätetään pois viralliset loaderit? Nyt ottanut tuoremehua ja joskus energiajuomaa (ED, Teho jne). Mitäs mieltä noista olette, kun tarkoituksena saada sitä hiilaria koneeseen ennen treeniä? Vai onko tuo hiilari juuri ennen treeniä välttämätön, jos takana 2-3h sitten syöty aamupala, joka sisältää noin 70-80g hiilaria? Proteiinidrinkin otan aina ennen juuri salille menoa + normi palkkari.

Kun nyt ysikymppinenkin threadissa "liikkuu", niin arvostaisin vastausta suuresti.
 
Koska aiemmin vastausta ei saatu, niin kokeillaan uudemman kerran :) Mitäs suosittelisitte ns. latausjuomaksi ennen treeniä, kun jätetään pois viralliset loaderit? Nyt ottanut tuoremehua ja joskus energiajuomaa (ED, Teho jne). Mitäs mieltä noista olette, kun tarkoituksena saada sitä hiilaria koneeseen ennen treeniä? Vai onko tuo hiilari juuri ennen treeniä välttämätön, jos takana 2-3h sitten syöty aamupala, joka sisältää noin 70-80g hiilaria? Proteiinidrinkin otan aina ennen juuri salille menoa + normi palkkari.

Kun nyt ysikymppinenkin threadissa "liikkuu", niin arvostaisin vastausta suuresti.

Tuo ketju kannattaa lukea: http://www.pakkotoisto.com/ravinto/8528-hiilihydraatti-tankkaus-ennen-treeniae/ Mulla ainakin toimii hyvin tuo heradrinkki ennen treeniä.
 
Tervehdys! Ihan sellaista kyselisin, että tuli pitkästä aikaa ostettua Omega-3 tabuja. Ohjeessa sanotaan, että 2 tablettia ja 1 kapseli päivässä. Jostain pakkiksen syövereistä luin, että nämä kannattaa ottaa ennen nukkumaan menoa, koska keho käyttää rasvoja yön aikana plaaplaaplaa jotain... Miten on? Kaikki vasta illalla vai heti aamusta vaan? Kiitosta vastaajalle. :)
 
^
se on ihan sama, illalla kannattaa tosin rasvaa suosia, koska rasva hidastaa proteiinin imeytymistä.(Kauemaksi aikaa yöksi proteiinia)
 
Nyt tulee kyllä melko hölmö kysymys, mutta menkööt. Kuinka paljon tulisi hiilihydraattia syödä per painokilo, jotta kropassa olisi hiilaria tarpeeksi pumppia varten (kyllä, luitte ihan oikein :D)? Dieetillä ollessa ei treeneissä tule minkäänlaista pumppia, mutta harvassa se on plussakaloreillakin. Möttöpäivän jälkeen yleensä saa komian pumpin, mutta muuten melko hiljaista :) Normaalisti syön off-päivinä 150-175g hiilaria jatreenipäivinä n.320g. Painoa siinä noin 80-82kg.

Ps. Treeneistä se ei ole kiinni, tiedän kyllä, mikä on esim. pumppisarja
 
Back
Ylös Bottom