Mihin FAKTAAN perustuu, ettei illalla saisi syödä hiilihydraatteja mikäli haluaa lihasten kasvavan? Kuinka hiilihydraatin syönti estää kasvuhormonin eriytymisen?
Pyydän, laittakaa joku lähde tai selittäkää faktapohjalta. Ei tyyliin: "no ku hiilarit nostaa insuliinia ja insuliini kumoaa testosteronin"
On tosi isoja vaikuksia löytää netistä tietoa tähän. Kiitos avusta.
Aluksi glukoosin (hiilihydraatin) syöminen blokkaa kasvuhormonitasojen nousua (paitsi esim. liikunnan aikana). Korkea verensokeri (hyperglyemia) kun laskee kasvuhormonia akuutisi.
Effects of ingestion of glucose on GH and TSH secretion: evidence for stimulation of somatostatin release from the hypothalamus by acute hyperglycemia in normal man and its impairment in acromegalic patients.
Shibasaki et al. 1980
These results, taken together with several reports that somatostatin suppresses TSH secretion as well as GH secretion, suggest that acute hyperglycemia stimulates somatostatin release from the hypothalamus, thus causing inhibition of GH and TSH secretion
Mutta asia on sinänsä merkityksetön, koska kasvuhormonissa tulee myöhemmin jälkipiikki.
Pathophysiology of the Neuroregulation of Growth Hormone Secretion in Experimental Animals and the Human
Giustina et al. 1998
A rise in serum GH concentrations occurs 3–5 h after oral glucose administration in man. This delayed GH increment is preceded by initial suppression of plasma GH levels for 1–3 h
In the human, we infer that oral glucose acts rapidly to suppress GH release by increasing hypothalamic somatostatin release, thus suppressing serum GH for 1–3 h. The reduced GH release results in an increase in the pituitary stores of GH. When somatostatin release declines, endogenous GHRH secretion is activated reciprocally, and available pituitary stores of GH are released, leading to the "rebound" increase in serum GH levels.
Kasvuhormonipiikin osalta asia on siis merkityksetön. Myöskään iltasyöminen ei lihota. Eli massakaudella voi vallan mainiosti syödä hiilareita illalla. Ja dieetillä myös, mikäli se sopii kaloreihin/makroihin . Se on jopa suositeltavaa jos treenaa myöhään.
Ja keho käyttää maksan glykogeenia yön aikana energialähteenä - eli hiilihydraatteja. Maksan glykogeenitasot on hyvä pitää täynnä - tärkeä signaali keholle, että on anabolisessa/anti-katabolisessa tilassa. Kun maksan glykogeenitasot ovat tyhjät, keho aloittaa prosessin nimeltä glukoneogeneesi, jossa proteiinia muutetaan hiilihydraateiksi. Kun maksan glykogeenitasot ovat täynnä, lähettetään keholle myös signaali, että olet 'täynnä', jolloin keholla ei ole mitään syytä olla katabolisessa tilassa. Tietenkään tämä ei suoraan tarkoita, että matalat maksan glykogeenitasot > lihasta katoaa. On nimittäin eräs ravinne, joka säästää lihasproteiinia melko tehokkaasti. Sitä kutsutaan proteiiniksi. Riittävä proteiinin saanti hoitaa tällaiset ongelmat. Ja ketoosi/rasvapitoinen dieetti näyttäisi pidemmällä välillä säästävän lihasta paremmin - yksilöllisiä eroja tietenkin tulee. Mutta tämäkin on merkityksetöntä jos proteiinin saanti on riittävä. Mikä voisi olla n. 1,5-4,0g/kg riippuen monista asioista.
Ja jep, aterian jälkeen keho varastoi aina rasvaa riippumata mitä makroravinteita syöt - ja polttaa sitä aterioiden välillä riippumatta mitä syöt. Pitkällä aikavälillä energiatasapaino määrittää muuttuuko paino vai ei. Keho siis varastoi rasvaa vaikka ei söisi yhtään rasvaa - insuliini ja de novo lipogenesis pienissä määrin. Ja vaikka söisi pelkkää rasvaa - acylation stimulatin protein. Ja sitten mukana on vielä TNF-alfa ja ties mitä muita hormoneja vielä ilmaantuu.
Ja normaalin aterian imeytyminen ei ole päättynyt edes viiden tunnin päästä edellisestä ateriasta - jo pelkästään sen takia ruokien erottelut tietyllä aterialla ovat merkityksettömiä. Tämän takia myös esim. 2-3 tunnin välein syöminen on turhaa, merkityksetöntä, ei tuo etua hieman harvemmin syömiseen ja voi olla jopa haitallista - plasman aminohappotasojen tulisi laskea alas, että proteiinisynteesi voisi kiihtyä uudelleen. Usein syömällä aminohappotasot nousevat, mutta se ei kiihdytä proteiinisynteesiä. Sen takia aminohappotasojen laskeminen alas ja sitten niiden nostaminen ylös *voi* tuoda edun proteiinisynteesin suhteen. Ainakin natuille
. Tästä ei kuitenkaan ole hirveästi tutkimusdataa, että mitään johtopäätöksiä voidaan tehdä ja sitten on otettava huomioon vielä proteiinidegredaatio eli proteiinin hajoaminen ja pitkäaikaisvaikutukset, joita ei ole tutkittu jne.. No.. Se tyyli mikä sopii parhaiten/tuo parhaat tulokset, on se jota kannattaa noudattaa
.
