Guerlainn, ei. Tuosta viestistä taas paistaa kilometrin päähän se ylikontrolli, joka on henkinen, ei fyysinen ongelma. Näkisin, että sulla on edelleenkin kaksi vaihtoehtoa:
a) Ymmärtää se, että aineenvaihdunta, vatsa ja elimistö eivät ikinä tule toimimaan kunnolla, jollet nyt syö tasaisesti ja riittävästi pidemmän aikaa. Ei kiristelyjä, ei ruokamäärien hervotonta laskemista, vaan asiallista ravintoa niin, ettei kropan tarvitse jatkuvasti pelätä nälkäkuolemaa. Ikävä kyllä tämän lisäksi täytyy hyväksyä se, että paino nousee tai ainakin pysyy jo nousseissa lukemissa. Anorektista kehoa ja tyhjyyden tunnetta et saa samalla, mutta saat terveyden ja mahdollisesti toimivan kropan.
b) Jatkat tuota säätöä, koska et hyväksy normaalin syömisen tuomia muutoksia ja pientä painonnousua. Kroppa ei tule ikinä toimimaan ja luultavasti teet sille jatkuvasti tuhoa, ts. kuljet koko ajan pidemmälle sitä tietä, jolta palaaminen käy aina vaikeammaksi. Paino ei ehkä nouse, mutta terveys saattaa mennä. Lisäksi elät koko ajan jatkuvassa ahdistuksessa ja pelossa kytäten grammoja ja lusikallisia, kun kaikki se hieno ja tärkeä, mitä elämässä on, kiitää ohi junan lailla.
Kumpikaan tie ei varmasti ole helppo, mutta valintahan on vain omasi. Taustallahan tässä kaikessa on tietysti normaalin vartalon ja oman itsensä hyväksyminen, jotka kyllä tulevat vain ykkösvaihtoehdon rinnalla. Haluaisin vain sinun ymmärtävän, miten merkittävä asia se valinta on.