Rasvat???

[minimari]

pellavansiemenöljy

Mielenkiintoinen pointti tuo omega-3 ja omega-6 rasvojen välinen huono suhde oliiviöljyssä / rypsiöljyssä.
itse ole ottanut väliin kuurin pellavansiemenöljyä, jossa
(mainoksen mukaan, huom) on mm. 60% omega-3, 15% omega-6 ja 12% omega-9.
Erotetaan nyt tämä aine tuosta ylempänä mainitusta pellavaöljystä!
Tuote härskiintyy kyllä aika nopeasti, myös jääkaapissa, ja sen sitten huomaa maussa. Olen napannut öljyä lusikallisen kerallaan ennen ateriaa, maku ei ole mikään hirmu hyvä mutta mielyttävämpi kuin kalaöljykapseleista suuuhun nousevat "röyhyt". Siksi näin.

Onko muilla Pakkislaisilla kokemuksia ko.tuotteesta? Täällä tuntuu olevan niin hyvin asioihin perehtyneitä ja sanvalmiita ihmisiä, toivottavasti tämänkin tuotteen kelpoisuus tai epäkelpoisus paljastuu...

 

[AM]

Onko väliä mihin aikaan omega 3-kapselit ottaa ? Ilta-rahkan ja oliiviöljyn sekaan ? Vai onko ne parempi nauttia aamulla ?

 

[Mniska]

weismyller - mä elän sellasessa tiedossa että rypsärissä on monipuolisemmin eri rasvoja. sen takia valinta on rypsäri, eikä se edes maistu miltään.

E: no katoin vielä finelistä. rypsärissä oli noin 11% omega 3:sta, kun oliiviöljyssä oli noin 0.5%.

 

[overcome]

E: no katoin vielä finelistä. rypsärissä oli noin 11% omega 3:sta, kun oliiviöljyssä oli noin 0.5%.

Rypsiöljyssä on myös 20% omega-6:a, kun oliiviöljyssä n. 10%. Mitä opimme tästä? Emme mitään.

 

[Mniska]

Rypsiöljyssä on myös 20% omega-6:a, kun oliiviöljyssä n. 10%. Mitä opimme tästä? Emme mitään.

no on se rypsäri silti "edullisempaa" keholle, 20% & 11% vs. 10% & 0.5% = rypsärille 2:1 ja oliiviöljylle 20:1, ellen ihan fituiks laskenu

 

[Critter]

no on se rypsäri silti "edullisempaa" keholle, 20% & 11% vs. 10% & 0.5% = rypsärille 2:1 ja oliiviöljylle 20:1, ellen ihan fituiks laskenu

Kokonaismäärä ratkaisee. Omega-3:sia on helppo lisäillä mm.kalalla, kamelina öljyllä ja pellavan siemenillä.

 

[protsku]

Kokonaismäärä ratkaisee. Omega-3:sia on helppo lisäillä

En usko että on helppo saada tasapainoon jos vedetään rasvakiintiö täyteen maitotuotteista, lihasta ja rypsiöljystä. Pitäisi syödä aika helvetinmoinen määrä kalaa viikossa että omegat olisivat tasapainossa.

Eli niin hyvää kuin rypsiöljy onkin niin silti pitäisi pysyä kohtuudessa käyttömäärissä. Toivotaan että joku terveysvalistaja laittaa kalakamppanjan pystyyn. Tähän asti on menty yhden totuuden linjalla tyyliin "margariini pelastaa" ja sitten "kasviöljyt pelastaa".

 

[Critter]

En usko että on helppo saada tasapainoon jos vedetään rasvakiintiö täyteen maitotuotteista, lihasta ja rypsiöljystä. Pitäisi syödä aika helvetinmoinen määrä kalaa viikossa että omegat olisivat tasapainossa.

Eli niin hyvää kuin rypsiöljy onkin niin silti pitäisi pysyä kohtuudessa käyttömäärissä. Toivotaan että joku terveysvalistaja laittaa kalakamppanjan pystyyn. Tähän asti on menty yhden totuuden linjalla tyyliin "margariini pelastaa" ja sitten "kasviöljyt pelastaa".

Sitähän minä juuri sanoin, että oliiviöljy on parempi vaihtoehto kuin rypsäri.

 

[Mniska]

Sitähän minä juuri sanoin, että oliiviöljy on parempi vaihtoehto kuin rypsäri.

mä oon nyt sen verran palikka et en tajuu miksi oliiviöljy on parempi vaihtoehto.
eikö rypsäri ole parempi kun siinä on enemmän omega 3:sta. (eikö kalassas ole omega 3:sta.)

 

[protsku]

Sitähän minä juuri sanoin, että oliiviöljy on parempi vaihtoehto kuin rypsäri.

Missasit pointin: moni luulee nykyään että rasvat on tasapainossa kun vetää hirveät määrät kasviöljyä ja ottaa yhden kalaöljykapselin päivässä. Tämä kuitenkin johtaa siihen että pitäisi alkaa syömään hirveät määrät kalaöljykapseleita jotta voitaisiin tasapainottaa liian suuri Omega-6:n saanti kasviöljyistä.

 

[Mniska]

no on se rypsäri silti "edullisempaa" keholle, 20% & 11% vs. 10% & 0.5% = rypsärille 2:1 ja oliiviöljylle 20:1, ellen ihan fituiks laskenu

protsku - huomasitko tota kirjotusta.
luulen tajuavani että ei kannata mielinmäärin rypsi- tai oliiviöljyä käyttää, MUTTA se mitä yritän sanoa tai kysyä on että kumpi on parempi!!!!!

 

[Jason82]

Jahas, palataanpa wanhaan threadiin, kun muutama asia on näemmä jäänyt hieman auki.

Ja myös se, että ko.aineiden pitoisuudet riippuvat siitä, mitä kasviöljyä on kovetettu margariinia valmistettaessa

Ja myös monesta, monesta muusta tekijästä. Kuten esimerkiksi hydrogenointiprosessin katalyytin valinnasta. Esimerkiksi tuttua ja turvallista nikkeliä ollaan korvaamassa suotuisimmilla vaihtoehdoilla: vaikutus näkyy juuri trans-rasvojen vähentyneissä pitoisuuksissa. Oikeasti, suosittelen tutustumaan näihin valmistustekniikoihin, joista toki löytyy varsin niukasti riippumatonta dataa. Ensin vaikka kahlaamaan elintarvikekemiallisia julkaisuja, tyyliin Food Chemistry. Mutta kukin saa vapaasti muodostaa omat näkemyksensä.

Eikä tietenkään Suomalaisissa tuotteissa ole mitään akryyliamideja jne. joita todennäköisesti syntyy, kun kasviöljyt kuumennetaan lähelle 300 astetta

En tiedä mitä kuumennusta tarkoitat, mutta ainakaan margariininvalmistuksessa ei käydä tyypillisesti(enää) tuollaisissa lämpötiloissa. Selektiivisessä hydrogenoinnissa suositusarvo lämpötilan suhteen on 177 celcius-astetta, kun taas non-selektiivisessä tuo arvo on niinkin alhainen, kuin 121 astetta.

Mitä taas itse akryyliamideihin tulee, niin niistä on vaikeampi sanoa mitään. Akryyliamidien tutkimus on aika lasten kengissä vielä ja kartoitusprojekti parhaillaan käynnissä. Tutkimusdata tuon aihepiirin osalta on varsin hajanaista vielä. http://www.finfood.fi/finfood/finnf...0382449?OpenDocument&Highlight=0,akryyliamidi

Mutta on aika olennaista ymmärtää, että akryyliamideja syntyy lähinnä maillard-reaktioissa, toisin sanoen hiilihydraattipitoisissa elintarvikkeissa/valmisteissa. On kyllä havaittu, että esimerkiksi asparagiini-aminohappoa runsaasti sisältävän tuotteen akryyliamidipitoisuus voi nousta suureksi valmistusprosessesissa (asparagiini kun toimii prekursorina, sokerien pelkistymisessä maillardin reaktiossa).

Kuten mainitsin, akryyliamidien kartoitus- ja tutkimusprosessi on pahasti vaiheessa, mutta tutkittuja pitoisuuksia voi tarkastella vaikkapa tuolta WHO:n raportista. http://www.who.int/ipcs/food/jecfa/summaries/en/summary_report_64_final.pdf
Margariinia siellä ei näy, joka tosin ei oikein sovi tuohon tietoon, jota meillä tässä vaiheessa akryyliamideista ja niiden muodostumisesta on.

Sitten erotuksena voihin margariinit sisältävät kaikenlaisia lisäaineita.

Joo, sisältävät lisäaineita seuraavista ryhmistä:
- happamuudensäätöaineet (sitruunahappo, natriumkarbonaatti)
- emulgointiaineet (lesitiini, mono- ja diglyseridit)
- säilöntäaineet (mm. lakkojen ja marjojen kaliumsorbaatti)
- väriaineet (esim. betakaroteeni)

Melko basic-ryhmiä ja ingredienttejä siis. Olisi tietysti ihan mielenkiintoista kuulla näkemyksiä siitä, mitä margariinien lisäaineryhmiä tietyt erityisryhmät sitten pitävät näistä haitallisimpina.

Mitään voi vs. rasvalevitteet-vastakkainasettelua en tästä todellakaan ole rakentamassa, ravintoasiat kun harvoin, jos koskaan, ovat näin mustavalkoisia. Mielestäni täälläkin on kuitenkin tämän aiheen osalta nähty melkoisen tunnepitoisia ylilyöntejä, joiden asianlaitaa voitaisiin tarkentaa vaikkapa perehtymällä näihin edellä mainittuihin aiheisiin..

Cocktonilta silti hyvä heitto tuolla; niin kauan kuin esimerkiksi trans-rasvoja ei ole pakko merkitä tuoteselosteeseen, voi jokainen tehdä henkilökohtaisia valintoja toiseen suuntaan.

:kippis1:

 

[Jason82]

Vielä tosta matalempien lämpötilojen, korkeamman paineen taikka katalyytin valinnan vaikutuksista vaikkapa tuolta:

Preparation of spread oils meeting U.S. Food and Drug Administration Labeling requirements for trans fatty acids via pressure-controlled hydrogenation
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/entrez/...d&dopt=Abstract&list_uids=16028984&query_hl=7

 

[astro]

Missasit pointin: moni luulee nykyään että rasvat on tasapainossa kun vetää hirveät määrät kasviöljyä ja ottaa yhden kalaöljykapselin päivässä. Tämä kuitenkin johtaa siihen että pitäisi alkaa syömään hirveät määrät kalaöljykapseleita jotta voitaisiin tasapainottaa liian suuri Omega-6:n saanti kasviöljyistä.

Mutta jos rypsärissä on jo omegat suhteessa 2:1 niin tarviiko sitä alkaa tasapainoilemaan siitä enää?

Kokonaismäärä ratkaisee.

Miksi?

 

[Critter]

Miksi?

Eikö sinun mielestäsi ole mitään väliä, paljonko omega-6:sta vetää, kunhan suhde omega-3:seen on kunnossa?

 

[Ponipeikko]

Tämä ei nyt liity alkuperäiseen kysymykseen, mutta jos pitää voin mausta vaikka haluaisikin leivän päälle jotain kevyempää, niin tässä "kevytvoin" resepti:

1/3 vähäsuolaista voita
1/3 kylmäpuristettua oliivi- tai rypsiöljyä
1/3 puhdasta vettä tai rahkaa

Annetaan ainesten lämmetä huoneenlämpöisiksi, sekoitetaan hyvin keskenään (esim. pieni tehosekoitin) ja jäähdytetään jääkaapissa (säilyy n. 1- 2 viikkoa). Kevytvoin voi valmistaa ilman tehosekoitinta, kun soseuttaa huoneenlämpöiset voin ja öljyn esim. haarukalla (säilyy kauemmin).

Tuohon voi sitten sekaan lisätä esim. valkosipulia.

 

[MTM1977]

mulla olisi myös yksi rasvoihin liittyvä kysymys.
Eli mikä on tärkein ero kylmäpuristetulla (rypsi tai oliivi) öljyllä ja "tavallisella"?
Sen olen huomannut, että ainakin mono- ja monityydyttymättömien rasvojen osuus on kylmäpuristetussa parempi, mutta onko muuta eroa?

Itse käytän esim. iltapalalla rypsiöljyä, aiemmin olen käyttänyt tavallista, mutta nyt siirryin kylmäpuristettuun.

 

[Critter]

En tiedä mitä kuumennusta tarkoitat, mutta ainakaan margariininvalmistuksessa ei käydä tyypillisesti(enää) tuollaisissa lämpötiloissa. Selektiivisessä hydrogenoinnissa suositusarvo lämpötilan suhteen on 177 celcius-astetta, kun taas non-selektiivisessä tuo arvo on niinkin alhainen, kuin 121 astetta.

Jaahas, minulla olikin tässä sitten vanhentunutta tietoa. Ilmeisesti asia lienee kuitenkin ollut kuvaamallani tavalla aikoinaan?

Melko basic-ryhmiä ja ingredienttejä siis. Olisi tietysti ihan mielenkiintoista kuulla näkemyksiä siitä, mitä margariinien lisäaineryhmiä tietyt erityisryhmät sitten pitävät näistä haitallisimpina.

En minä tiedä, mikä niistä haitallisin tai turvallisin. Kuitenkin joku em.aineista saattaa valmistuksen yhteydessä muovaantua vähemmän mukavaksi aineeksi tjsp. En kyllä välitäkään tietää. En margariinia syö ja tulen sitä dissaamaan hautaan asti, ihan vaikka kostoksi luonnollisten rasvojen demolisoinnista, jota margariiniteollisuus harrasti ja harrastaa.

Critter-Pienten sikojen puolesta.

 

[astro]

Eikö sinun mielestäsi ole mitään väliä, paljonko omega-6:sta vetää, kunhan suhde omega-3:seen on kunnossa?

No en ole vielä keksinyt miksi olisi. Osaatko kertoa?

Vedetään hatusta vähän arvoja konkretisoimaan tilannetta.

1. Syödään 20g O-6 ja 20g O-3. Suhde 1:1
2. Syödään 10g O-6 ja 5g O-3. Suhde 2:1

Perustelisin tilanteen #1 (muistin varassa mennään) olevan parempi koska eikosanoideja tuotetaan samassa suhteessa kuin niitä on solukalvolla, joka taas vastaa suhdetta mikä saadaan ravinnosta. LA->AA muunnos tapahtuu sampoilla desaturaasientsyymeillä kuin ALA->EPA joten olettaisin ALA/LA-suhteen olevan sama kuin EPA/AA-suhteen. Sitten syödään toki vielä EPA:aa ravinnosta jolloin viilataan viimeksi mainittua suhdetta paremmaksi. Sen pohjalta näyttäisi että treveyden kannalta O-6/O-3 suhde 50g/50g olisi sama kuin vaikka 25g/25g, ainakin karkeasti katsottuna.

Toki oliiviöljyn tapauksessa nautitulla kalaöljyllä/EPA:lla on suurempi vaikutus kuin rypsärin tapauksessa. Täytyy palata asiaan illemmalla.

 

[Jason82]

Eli mikä on tärkein ero kylmäpuristetulla (rypsi tai oliivi) öljyllä ja "tavallisella"?

Kyse on lähinnä antioksidatiivisten komponenttien pitoisuuksissa ja näiden molekyylien säilyvyydestä eri valmistusmenetelmillä. Se, mikä hyöty näistä käytännön tasolla terveyteen on, onkin monimutkaisempi asia. Pelkistettynä voidaan kuitenkin todeta, että kylmäpuristus tapahtuu tekniikaltaan huomattavasti matalemmissa lämpötiloissa, jolloin kullekin öljylle ominaiset bioaktiivisuudet säilytetään ainakin suuremmilta osin. Toinen pelkistys, minkään kasviöljyn erinomaisuutta terveyden kannalta emme voi tarkastella ainoastaan rasvahappoprofiilia tarkastelemalla. Yleistä paatosta aiheesta löytynee Pakkiksen arkistostakin.

Mikäli nuo rypsin antioksidantit kiinostaa, kannattaa mennä vaikkapa tulevana perjantaina kuuntelemaan alla olevaa väitöstä Viikkiin;)(HY/MMTDK/Elintarvikekemia)

VK 42/05 Vuorela Satu: Elintarvikekemia: Rypsin fenolisten yhdisteiden
analysointi, eristäminen ja bioaktiiviset ominaisuudet
http://savotta.helsinki.fi/halvi/ti...b982c8f2749afc77c225708f00458c25?OpenDocument

En margariinia syö ja tulen sitä dissaamaan hautaan asti, ihan vaikka kostoksi luonnollisten rasvojen demolisoinnista, jota margariiniteollisuus harrasti ja harrastaa

Harrastaa toki saa, mutta mutu-tuntumalta ei kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä kyetä tekemään..;) (mustamaalaus katsoen kummasta näkökulmasta tahansa, ei liene tarpeen=pysytään asiassa). Kuten mainitsin, eettiset ja elämänkatsomukselliset seikat ovatkin sitten oma lukunsa ja ne tulisi erottaa tiedenäkökulmasta, tai vähintäänkin ottaa huomioon siinä.

Tuskin sentään on kyse aivan luonnonrasvojen demonisoinnista laajemmassa mittakaavassa, kun valmistusprosessit ja tuoteperheet sisältävät myös niitä itseään..;)

Aiemmin mainitussa "luomuelämätavassa" ei sinällään ole juurikaan kuin hyvää, mutta arkielämä on kansallistasolla useinmiten asioiden kompromisseja ja hyödyn ja haitan riskien tasapainoa. Toisin sanoen, on aivan turha yrittää rakentaa asetelmia teollinen-ei teollinen, luomu-prosessoitu, koska näissä kaikissa on, edelleen, omat hyötynsä ja riskinsä, jotka sitten muuttuvat tapauskohtaisesti.
:jaskanpauhantaa: