Rasvaprosentin mittaaminen pihdeillä ei todellakaan ole eksaktia tiedettä.
Ensinnäkin mittaustulokseen vaikuttaa 1) pihtien asento 2) mittauskohta (parin sentin alueella voit hyvinkin saada millien heittoa) 3) pihtien puristusvoima 4) pihtien antaman mitan tarkkuus (0.5 mm-1 mm mittaustuloksissa sinne tai tänne antaa toki eri tuloksen).
Toiseksi tulos riippuu kaavoista, joita käytät. Tulokset voivat olla monenkirjavia, vaikka mittauskohdat ja tulokset olisivatkin samoja! Mikä on siis juuri se oikea kaava? Jackson&Pollockin kaavan väitetään olevan tarkin, mutta kenelle? No tietenkin keskivertoihmiselle, koska eikö nämäkin kaavat perustu keskiarvoihin? Esimerkiksi jos 36-vuotias treenaamaton kloppi saa saman mittaustuloksen millimetreissä kuin 36-vuotias ammattikehonrakentaja, onko molemmilla varmasti sama rasvaprosentti? Toisinsanoen, jos rasvakerroksen paksuus on sama, mutta kehonpaino ja lihasten määrä on täysin eri tasolla, onko ammattikehonrakentajalla kiloissa enemmän rasvaa kuin treenaamattomalla klopilla, sillä näin täytyy olla, jotta rasvaprosentti pitäisi paikkansa!
Ja lisäksi, jos mittaat rasvaprosentin saadaksesi selville rasvan ja LBM:n suhteen, koetapa laskea tuo määrä ennen ja jälkeen hiilaritankkauksen esim. ketodieetillä. 10% 90:stä kilosta on hieman eri kuin 10% 94:stä kilosta. Kumpi on oikea?
Minun mielestäni pihtimittaukset sopivat ainoastaan ihonalaisen rasvakerroksen paksuuden seuraamiseen dieetillä ja niillä voit saada vain viitteellisen tiedon kehon rasvanmäärästä. Ainoa luotettava tapa laskea rasvaprosentti taitaa olla nylkeä ihminen ja punnita se rasvan määrä ja loput jäljellejääneestä raadosta ja laskea sitten niiden suhde keskenään.
jos löytyypi.
