Tässä piilee juurikin yksi perimmäinen iso ongelma.
Oma ajatus on, että ensiarvoisin valinta tapahtuu vastaavaa mestaria valitessa.
Tässä taas on tärkeää ymmärtää itsekin, mitä tarvitsee, ja mitä toinen on myymässä.
Mestarit voivat tarvittaessa tarjota hyvin kattavaakin apua, joka ei taas enää ole rinnastettavissa pelkkään
vastaavan työnjohtajan vastuuseen, joka käytännön tasolla tarkoittaa melko suppeaa tarkastusmäärää.
Mestarin, kuten urakoitsijoidenkin, tulisi esittää aikaisempia referenssejään, ja sen jälkeen ottaa yhteyttä edellisiin asiakkaisiin.
Näiltä saa jo jonkinlaista suuntaviittaa. Mestaria valitessa saa usein hyvin tietoa, varsinkin pienemmillä paikkakunnilla, paikallisesta rakennusvalvonnasta.
Mestaria haastatellessa on hyvä juurta jaksain listata, mitä hän tekee.
Mikä on hänen tarkastuslistansa, mitä työvaiheita tarkastetaan, pidetäänkö työmaapalavereja/ vastaavia,
osallistuuko hän jo tontin valinnasta alkaen, konsultoiko myös hankkeen hahmottelussa.
Kokenut, osaava mestari yleensä tuntee hyvin tarkkaan paikalliset urakoitsijat, ja heidän työnjälkensä.
Tuntee myös yleensä parhaiten ei-toivotut urakoitsijat. Tuntemattomien kohdalla, voi hän yhteyksiensä kautta selvittää taustoja.
Yleensä suositeltavien lista on melko lyhyt...
Tärkeää olisi myös mestarin osallistuminen urakoita sovittaessa. Mitä tehdään, millä hintaa, missä ajassa, mitä laatua. Ja kaikki paperille, nimet alle.
Mikäli jotain muuta, mikä on sanktio. Maksuliikenne aina takapainotteisesti. Laskutus työn hyväksyttämisen jälkeen.
Tuntityössä mestari tarvittaessa hyväksyy laskutuksen perusteena olevat tuntilistat.
Huom, mestari hyväksyy työsuorituksen, ei asiakas.
Eli etukäteissuunnittelu nousee arvoonsa myös pientaloissa. Ei tarkoita automaattisesti paperivuorta, yksinkertainenhan on kaunista.
Tuo on toisaalta todella hyvä idea, tuo "urakoitsijapankki".
Läpinäkyvyys on juurikin se juttu, jota tarvitaan. Jos kaikki on taakse katsoessa kunnossa, ei kai ole häpeä piilotella hyvin tehtyä työtä.
Monasti suurin esim. internet-näkyvyys on juurikin sellaisilla yrityksillä, joilla ei ole referenssejä, tai listoilla on +50 työntekijää.
Samalla olisi selvästi näkyvissä yrityksen historiatiedot, verotiedot, sertifikaatit yms.
Kannatan!
Isompien urakoitsijoiden kanssa on toisaalta aina se etu, että vaikka omalle kohdalle olisikin osunut todellinen tumpelo,
hyvin tehtyjen soppareiden johdosta yritys saa vastata työstään, vaikka lakitupaan saakka.
Pienemmät hiace+naulareppu-miehet kun taas yleensä vaihtavat nimeä ja paikkakuntaa kun iso ääni nousee ja vastuun kantaminen lähestyy.
Omasta mielestä mestari on lähtökohtaisesti koko keikan avainhenkilö.
Ja tarkoitan juurikin mestaria, joka osallistuu koko projektin vetämiseen, ei pelkkiin viranomaistarkastuksiin.
Se taso ei vain yksinkertaisesti riitä laadun takaamiseksi, ei lähellekään.
