Pyöräily

Kouvvolassa olikin melkoisen mainio xc-rata, sanoisin jopa Suomen parhaaksi. Ylämäet ok ja alamäet sekä polkuosuudet aivan huippua :hyper:

Hyi saatana, hiki tuli jo pulloa ojentaessa ;) oli kyllä hullua nousua :D
Hyvä rata tosiaan varmasti oli.
 
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Tour De Helsinkiin menossa pakkislaisia? Tai myllypyöräilyyn, Botniacyklingen (tämä vielä 50/50 harkinnassa), tai ISM-kisoihin 11-12.8

Myllyn pyöräilyyn oon menossa.

- - - Updated - - -

Koitin viikko sitten miten 10km tempo käännöllä kulkee cyclolla. 17min 7 sec siihen meni. Mites muilla ootteko koittanu?
 
Myllyn pyöräilyyn oon menossa.

- - - Updated - - -

Koitin viikko sitten miten 10km tempo käännöllä kulkee cyclolla. 17min 7 sec siihen meni. Mites muilla ootteko koittanu?

Aikoja on vaikea verrata kun reitit on erilaisia. Mutta pari erilaista ns virallista tempoa Turun suunnalla olen ajanut 14.55 ja vähän mäkisemmän 15.20. Nämä tempopyörällä, 50mm korkeilla kehillä. Levykiekko tekisi mieli ostaa, ehkä ens kesäksi ku kisakalenteri on laajempi.

4000m Wattbikella 4.54 treeneissä, kisoissa en sitten ole tohon jostain syystä pystynyt.
 
Mitä mieltä pyöräilyä enemmän harrastavat ovat leveän ohjaustangon korvaamisesta käyräsarvitangolla? Minulla on käytössä Merida Speeder T2 -pyörä, joka on ns. "fitness"-pyörä eli kevyt ja kapearenkainen hybridi maantiepyörämäisillä välityksillä. Olen ollut tyytyväinen pyörään ja hinta-laatusuhdekin oli erinomainen. Nyt kuitenkin lukkopolkimet hankittuani ja pitempiä pyörälenkkejä tehneenä olen alkanut kaivata aerodynaamisempaa ajoasentoa.

Nyt varmasti maantiepyöräilijät kehottavat hankkimaan oikean maantiepyörän, mikä toki olisi hyvä ratkaisu jos olisi rahaa. Olen kuitenkin liikkeellä pienellä budjetilla, joten se ei tule kysymykseen. Merida muistuttaa rakenteeltaan ohjaustankoa lukuunottamatta enemmän maantiepyörää kuin perus-hybridiä, joten muunnos ei välttämättä olisi valtaisa. Mutta onko jotain pyörän rakenteeseen liittyvää asiaa, mikä pitäisi ottaa huomioon tällaisessa muunnoksessa? Varsinaisista maantiepyöristä minulla ei ole juuri kokemusta, joten en tiedä, miten niissä ajoasento on huomioitu eri tavalla jo rungon rakenteessa.

Itse muunnosvaihtoehtoja olisi kaksi:
1. aidot käyräsarvitangot niihin sopivine jarruineen ja vaihtajineen.
- Kustannukset voivat nousta toivottua korkeimmiksi.
2. nykyiseen suoraan ohjaustankoon kiinnitettävät käyrät päät mm. http://www.amazon.com/Origin-Bicycle-Drop-Ends-Black/dp/B0013G6PB8/ref=cm_cr_pr_product_top
- Huokea hinta mutta ohjaustangosta tulee leveämpi kuin aidoilla käyräsarvilla. Jarrut ja vaihteet jäisivät vanhalle paikalleen, mikä on turvallisuusriski ala-asennossa ajettaessa.

Tällä hetkellä kallistuisin vaihtoehtoon 2. Näin saisi pyörään helposti monipuolisemmat ajoasennot ilman suurempia kustannuksia. Onko tällaisista erillisistä käyristä päistä kenelläkään kokemusta?
 
1. aidot käyräsarvitangot niihin sopivine jarruineen ja vaihtajineen.
- Kustannukset voivat nousta toivottua korkeimmiksi.

Tällä hetkellä kallistuisin vaihtoehtoon 2. Näin saisi pyörään helposti monipuolisemmat ajoasennot ilman suurempia kustannuksia. Onko tällaisista erillisistä käyristä päistä kenelläkään kokemusta?

Käyräsarvivaihtajat ovat huomattavan kalliita, sinänsä varmaan haluat pitää entiset vivut. Käyrät sarvet eivät sinänsä paljoa maksa - esim. Chainreactioncycles.com pitää tällä hetkellä niitä tarjouksessa hinnat alkaen pari kymppiä. Jos kuitenkin katsot irtosarvet käytännöllisemmiksi, ni suora ohjaustanko tietty lyhenee rautasahalla halutun mittaiseksi :) Jos sulla ei ole tällä hetkellä minkäänlaisia kahvoja tangonpäissä, ni pitkät mäkikahvat kustantavat n. 10 euroa ja antavat toisen ajoasennon.
 
Käyräsarvivaihtajat ovat huomattavan kalliita, sinänsä varmaan haluat pitää entiset vivut. Käyrät sarvet eivät sinänsä paljoa maksa - esim. Chainreactioncycles.com pitää tällä hetkellä niitä tarjouksessa hinnat alkaen pari kymppiä. Jos kuitenkin katsot irtosarvet käytännöllisemmiksi, ni suora ohjaustanko tietty lyhenee rautasahalla halutun mittaiseksi :) Jos sulla ei ole tällä hetkellä minkäänlaisia kahvoja tangonpäissä, ni pitkät mäkikahvat kustantavat n. 10 euroa ja antavat toisen ajoasennon.
Tosiaan ei tullut mieleen, että vanhoja vipuja voisi käyttää sellaisinaan myös käyräsarvien kanssa. Ehdin jo katsoa netistä sen verran, että käyräsarvivaihtajiin saisi pistää rahaa ainakin 100-200 euroa. Toki vanhoja vipuja uudessa tangossa käyttäessä jarrutus ja vaihteiden vaihto käytännössä rajoittuisi yläasentoon ja vauhdissa pitäisi vaihtaa otetta usein, mutta ainakin kustannukset pysyisivät kurissa.

Vanhassa halpis-hybridissäni oli mäkikahvat. Jonkin verran niillä oli käyttöä ja erityisesti kauppakassit sai hyvin roikkumaan niistä :D. Nyt houkuttelisi tavalla tai toisella saada ajo-asentoa matalammaksi vauhdikkaampia lenkkejä ajatellen. Käyräsarvista minulla ei juuri ole kokemusta ole, joten siksi ne houkuttavat kovasti. Ehkä yksi vaihtoehto olisi hankkia käyräsarvet ja käyttää ainakin aluksi muuten nykyisiä vipuja. Tällöin vanhan tangon saisi tarvittaessa nopeasti takaisin ilman suurempia ja pysyvämpiä muutoksia pyörään.
 
Ei kippuratangosta saa kaikkea iloa irti jos ei ole maantiekahvoja. Muuten jää yksi ajoasento käyttämättä eli kahvoilta ajaminen. Jäljelle jää vaan alaote ja ote ylhäältä keskeltä. Lisäksi suoratankoisten hybridien vaakaputket on yleensä niin pitkiä, että kippuratangolla ajoasennosta tulee liian pitkä jos fillari on sopiva sulle.
 
Samoilla linjoilla elaston kanssa. Lisäksi tarvit ton hybridin silti, pelkällä maantiepyörällä ei välttämättä pärjää. KAlasta käytetty maantiepyörä vaikkapa fillaritorilta ja päivittele sitä ajan kanssa. Ei tule paljoa kallimmaaksi kuin alkaa säätämään tankoa nykyiseen. Lisäksi varmaan juurikin geometrian kanssa tulee ongelmia jos hybridistä alkaa tehdä maantiekonkelia.
 
Kuusankosken maralla oli pikkasen kostee ja lämmin, vähän niinkuin... sademetsässä.
Kramppien saattelemana selvittiin maaliin. Yks rankimmista kisoista ikinä, vaikka reitti onkin suht helppo. Märkä mutainen pururata ei näköjään meikäläiselle sovi, tytötkin ajeli ohi. Pääsin lopussa onneks kuittaamaan, kun sain krampit murjottua pois :D
 
Lieto tempo 4.8 kuva (c) Marco Hakala / rauta5.fi

Todella onnistunut ajokuva, kiitos Marcolle
 

Liitteet

  • IMG_9249.jpg
    IMG_9249.jpg
    79,1 KB · Katsottu: 1 040
Alkoi kiinnostamaan millasilla keskinopeuksilla täällä porukat ajelee maantiepyörillä jos pyöritetään normaalia pohjakuntoa. Kävin äsken vetämässä lenkin jossa parhaan 10 km keskinopeus oli reilun 29 km/h ja 30 km oli 27,5 km/h kokonaislenkin pituuden ollessa 45 km. Pohjia ei ole yhtään tullut tänä kesänä mutta ajatuksena olisi taas hieman ajella pohjakuntoa...
 
Alkoi kiinnostamaan millasilla keskinopeuksilla täällä porukat ajelee maantiepyörillä jos pyöritetään normaalia pohjakuntoa. Kävin äsken vetämässä lenkin jossa parhaan 10 km keskinopeus oli reilun 29 km/h ja 30 km oli 27,5 km/h kokonaislenkin pituuden ollessa 45 km. Pohjia ei ole yhtään tullut tänä kesänä mutta ajatuksena olisi taas hieman ajella pohjakuntoa...

Vähän erilaisia kannattaa ajella jos kuntoa kasvattaa. Itse ajan 2 tempotreeniä joka viikko ja seuran viikkotempo päälle. Normi maantielenkkejä keleistä riippuen 3-4. Keskari riippuu aina porukasta mutta 140km ajoin viimeksi 33 keskarilla yksin. Ajatuksena vähän simuloida vetämistä omilla vuoroilla tulevissa tapahtumissa. TDH olisi ajatus ajaa alle neljään tuntiin ja vetohommiin on omaltakin osalta välttämätön osallistua.
 
28-30 riippuen maastosta. Ajelen fiilispohjalta ilman sykemittaria. Aamulenkit yleensä vähän nihkeempiä. Tänä kesänä saatu hilattua keskari alle 25:stä näihin lukemiin. Lenkkien pituudet 30-50. 1-1,5h on yleensä maksimissaan aikaa ajella. Muutaman yli 100:n lenkin vedin ja totesin että sen 2h pystyy pitämään vauhdin hyvänä.
 
En oo nollannu keskinopeusmittaria kertaakaan ja siellä on muistaakseni 26,8km/h ja ajanu oon n. 2300km. Lenkit keskimäärin 20-50km, pisin ollu 160km. Mutta hyvin suuri osa on työmatkaa taajama-alueella suht painava reppu selässä.

E: mutta siis varsinaiset lenkit yleensä varmaan 27-30km/h.
 
Naisellinen näkökulma; keskarit riippuen lenkin tehosta, porukasta, reittiprofiilista jne 26.5 --> km/h. Vättern tuli kierrettyä osittain häröpallossa ja osittain sooloajon alle 10h. Puhasta tempoilua en ole tehnyt kuin yhden ainoan kerran, jolloin 20 km reitti hieman yli 31 km/h.

Yritän vaihdella tehoja ja tehdä erilaisia vetoja yms. enemmän kuin edellisinä kesinä. Aiemmin on vain tulut tahkottua kilometrejä, nyt enemmänkin panostan treenin laatuun - tai ainakin yritän.
 
Eipä noi keskarit itellä mitään ihan hirveitä ole ollut. Viime lenkillä (100 km) taisi olla 27,5 km/h. Yleensä noi tippuu jonnekki 27-29 km/h väliin. Pyöränä Focuksen cc. Hieman laskenut keskarit tänä vuonna, kun oon keskittyny paljon enemmän salihommiin. Viime vuonna kilsoja 3483 ja tänä vuonna 761.
 
PK vauhdit
27-30 katufillarilla
30-32 tempofillarilla
24-27 maasturilla, teitä pitkin

Kilpailuvauhti
10km tempo 40km/h
94km tempo 35km/h

Nuo kaksi tempoa on kesän ainoat kilpailut, pk kilometrejä tullut hinkattua 3000-4000
 
Kaksi videota viikonlopun fillaroinnista. Löytyi toimistolta joutilas gopro hd hero lojumasta jota piti sitten kokeilla. Aika paskaa jälkee tekee toi kamera. Ois pitänyt arvata lens flareilu ja virittää jotain suojaa.

Videot on aika meh, en osaa tai jaksa vielä sotkea mitenkään hirveällä temmolla. Mut ehkä noista jotain irtoaa.

Eka videossa on pätkiä matkan varrelta. Reissu kesti yhteensä 4.5h. Lähinnä videosta saa fiiliksiä, että millaisia maastoja ja reittityyppejä osui matkan varrelle. Lähdössä oli tosi hienot pilvet leijumassa laakson yllä, mutta eipä tietenkään videossa näytä juuri miltään.


Toinen video on laskeutuminen kukkulalta. Oli ihan järkyttävä kiipeeminen tonne päälle.



Oli muuten kuuma päivä polkea, tsekkasin niin 29 varjossa ja kuten videosta näkyy varjoa on aika vähän. Loppui armoitettu vesikin kesken. Lopussa oli todella ryytynyt olo.
 
Viimeksi muokannut ylläpidon jäsen:

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom