Corleone sanoi:
Siis tokihan populismi jyllää näissä vaaleissa, mutta kylläpä se koskettaa ihan kumpaakin ehdokasta (esim. puheet keskustan kannattajille). Pressan vastustus lainsäädäntöhankkeissa on toki olemassa, mutta ilmankin lait saadaan voimaan (Suomen perustuslaki 77 §). Ihmettelisin myös sellaista käytäntöä, jossa eduskunnan enemmistön hyväksymä laki jätettäisiin presidentin osalta vahvistamatta.
Ja Halonen vetosi keskustan naisiin naisina ja Niinistö yrittäjinä. Saadaan toki lait voimaan ilman presidenttiäkin, tosin siinä vaiheessa yleensä presidentin uskottavuus kärsii. Eikö Halonen jyrännytkin eduskunnan mielipiteen, johon eduskunta ei tosin hakenut enää muutostakaan, ainakin kerran? (En pysty muistamaan mikä asia oli, joku voi selventää tietämättömyyttäni tai olla selventämättä..) Ja tässä vaiheessa varallisuusveropäätöksen kritisoiminen istuvalta presidentiltä osoittaa kyllä pahinta populismia, vaikka oikean päätöksen allekirjoittikin ;)
Ja sitten taas minua vaivanneeseen aiheeseen. Koska useimmiten samasta leiristä tulevat (Vasemmistoliitto) kritisoivat globalisaatiota ja samaan aikaan puhuvat, kuinka kehitysmaita tulisi auttaa, niin eikö nämä kaksi asiaa kenenkään muun mielestä ole tietyllä tapaa ristiriidassa. Eikö miljoonien kiinalaisten nouseminen köyhyysrajan yläpuolelle ole hyvä asia, joka käsittääkseni johtuu nimenomaan tuosta globalisaatiosta ja riistäjäkapitalistien investoinneista Kiinaan? Vai eikö kiinalaiset ole samaa sarjaa afrikkalaisten kanssa. Onko kehitysmaista puhuminen trendikkäämpää kuin että puhuttaisiin kiinalaisista? Vai onko se globalisaatio pelkkä uhka? Vai mietitäänkö, miksi riistäjäkapitalistit eivät vie yrityksiään afrikkaan? (No tietysti koska markkinat ovat Aasiassa, mutta anyway..)
Istuvan presidentin puhuessa tuloeroista, tulee mieleeni, että eikö presidentti siis kannata talouskasvua. On päivän selvää, että talouden kasvu näkyy ensimmäisenä riistäjäkapitalistien (Hauska sana :D) kukkarossa, mutta totta kai historiankin valossa talouskasvu on siirtyny myös edesauttamaan tavallisempaakin porrasta kun mm. reaalipalkkojen nousemisen kanssa samaan aikaan on ennen myös lomia lisätty. Pointtini nyt lähinnä on, että talouskasvun myötä ainakin aluksi tuloerot kasvavat hieman, joka ei ole välttämättä edes pahaksi (Suomen desiilipalkan suhdeluvun ollessa 2, jota pienempi on vain Ruotsilla), jonka nouseminen pikkiriikkisen ei varmasti aiheuta suuria konflikteja maaperällämme. Ja jenkkeihin on turha verrata, sillä suhdeluku nyt ei ehkä kuitenkaan tuplaantuisi kovillakaan toimilla. Ja työntekijöiden palkat eivät ole taipuvaisia joustamaan paljoakaan alaspäin, johtuen erinäisistä lainsäädännöllisistä toimista jne.. Kun taas yrittäjien tulot vaihtelee huomattavasti suhdanteista riippuen.
Eipä tässä muuta, kunhan yksi räkänokka taas pohdiskelee :D