Poliisikouluun

[Demi]

Olen tässä kesän aikana lueskellut tätä ketjua ja pakkohan se oli itsekin mukaan ängetä :D

Olen menossa myöskin Tampereelle 27.pvä ja pakko tunnustaa, että puntti tutisee jo aika pahasti...:(
Kuntoa on koitettu saada kohilleen ja referaatin tekoa on harjoiteltu. Saas nähä kuinka ämmän sitten käy! Toiveessahan olisi tietenkin ekalla sisään ;)

Oletteko muut kuinka ahkerasti treenanneet ja lukeneet tulevaan koitokseen? Itselläni teettää ongelmia penkin kanssa. Ja vaikka kuinka olen yrittänyt ukkoani nostella, aika hankalasti on sieltä mukaan noussut. Ja kahdesta hylätystähän taisi sitten kotimatka alkaakin?

No, sisulla mennään ja parhaansa kun tekee niin voi peiliinkin vielä katsoa

Samat ongelmat täälläkin, eli penkki ei meinaa onnistua ja aika ihme saa tapahtua, jos itse koepäivänä saan sen läpi. :( Nuken kanssa saattaa myös tulla hankaluuksia. Parhaani olen kuitenkin yrittänyt ja treenannut tosi paljon, joten ehkä pystyn itseäni vielä peiliin katsomaan kokeen jälkeen, vaikka joutuisin kesken kotiin. Koville se kyllä tulisi ottamaan..

 

[Demi]

Ethän sä vielä edes ole vanha. Koulussa saattaa olla helposti nelikymppisiäkin. Keski-ikä taitaa olla noin 25v.

En varsinaisesti itsekään tunne itseäni vanhaksi, nainen parhaassa iässä. :D Jotenkin vain monet kommentit joita sain ihmisiltä kun kuulivat opiskeluaikeista, saivat miettimään, että menikö aikani jo? Nämä kaikki epäilyt on kuitenkin jäänyt taka-alalle ja hyvillä mielin lähden yrittämään haaveiden toteuttamista.

 

[Zankkub]

Täällä olisi tällainen melkein 30v isukki lähdössä hakemaan opiskelupaikkaa kuun lopussa =) Alkaa kyllä jo hieman jännitys hiipimään sisuksiin. Juoksutestistä ei taida tulla mitään, mutta muut osa-alueet pitäisi olla kunnossa. Toivottavasti pääsisi opiskelemaan jo ensi yrittämällä, mutta haetaan uudelleen jollei natsaa heti.

Aloin tuossa parisen vuotta sitten miettimään että työuraa on takana kymmenen vuotta ja edessä vielä rapiat kolmekymmentä, joten olisiko viimein aika tehdä jotain mitä oikeasti haluaa tehdä. Tämä päätös on vaatinut jokseenkin suuria valmisteluja, sillä perheellisen ei ole kovinkaan helppoa irtaantua vakiintuneesta oravanpyörästä :P Katsotaan nyt miten käy, eipä ainakaan tarvitse jälkeenpäin itkeä ettei edes yrittänyt

 

[Demi]

Aloin tuossa parisen vuotta sitten miettimään että työuraa on takana kymmenen vuotta ja edessä vielä rapiat kolmekymmentä, joten olisiko viimein aika tehdä jotain mitä oikeasti haluaa tehdä. Tämä päätös on vaatinut jokseenkin suuria valmisteluja, sillä perheellisen ei ole kovinkaan helppoa irtaantua vakiintuneesta oravanpyörästä :P Katsotaan nyt miten käy, eipä ainakaan tarvitse jälkeenpäin itkeä ettei edes yrittänyt

Veit sanat suustani!

 

[Laas31]

Mua ärsyttää suunnattomasti, että 1. tyypin diabeteksen vuoksi minulta on evätty mahdollisuus hakea unelmatyöhöni. Olen aina halunnut palomieheksi/poliisiksi ja en voi edes hakea kyseisiin ammatteihin sairauteni vuoksi. Diabetekseni ei vaikuta mitenkään omaan työskentelyyni, sillä se on erittäin hyvässä tasapainossa. Vaikka tällä hetkellä olenkin toimistotyössä, niin olen aiemmin kyllä ollut töissä raksalla sekä muuttokuljetuksia tekevässä yrityksessä eikä mitään ongelmia ole ikinä tullut. Onhan se ymmärrettävää ettei poliisiksi haluta ketään joka ei yhtään hoida tautiaan ja matalissa verensokereissaan sitten ajaa auton ojaan ja puhuu sekavia. Toivoisinkin että voisi edes hakea poliisikouluun kun saa lääkäriltä todistuksen että on hyvä hoitotasapaino eikä vaikeita hypoklygemioita ole, mutta tämäkään ei kuulemma auta. On tää aika perseestä että itsestään riippumattomasta syystä omat unelmat viedään jalkojen alta noin vaan :/

 

[vila]

Aloin tuossa parisen vuotta sitten miettimään että työuraa on takana kymmenen vuotta ja edessä vielä rapiat kolmekymmentä, joten olisiko viimein aika tehdä jotain mitä oikeasti haluaa tehdä. Tämä päätös on vaatinut jokseenkin suuria valmisteluja, sillä perheellisen ei ole kovinkaan helppoa irtaantua vakiintuneesta oravanpyörästä :P Katsotaan nyt miten käy, eipä ainakaan tarvitse jälkeenpäin itkeä ettei edes yrittänyt

Samoilla aatoksilla täälläkin

Onneksi kodin tuki on takana, ei tästä muuten varmaan selviäisi ilman isoja itkuja. On ollut iso, mutta selkeä päätös että tänne haen. Ei ole helppoa sanoa lapsille, että jos äippä kouluun pääsee niin ei nähdäkään joka päivä. Mutta, elämää on elettävä myös itselleen.

 

[ahma90]

Kuinkas paljon aikasemmin mahtavat postittaa noi terveystarkastuskirjeet vai laittavatko ihan viimetingassa:/... Lapussa oli et viimeistää 15pvä mennessä.. Alkaa ihan semisti jo jännittämään kun päivät vaan vähenee ja deadline lähestyy. Itse oon varautunu jo siihen, ettei sitä kutsua tule. Pariin otteeseen tuli hakuprosessin aikana kämmäiltyä (varsinkin I vaiheen psykoissa oli kämmäilyn makua esim. laatikot meni ihan puihin)..:/.. Muutenkin erittäin kovatasoista hakijaa näytti olevan kokeessa.. Kaikille terkkarikutsua odottaville paljon tsemppiä ja myös muille hakuprosessiin lähtijöille/aikoville! Itelle on ollu todella paljon apua tästä forumista hakuprosessin aikana. Hyviä tärppejä täältä on saanut ja ei oo tarvinnut jännittää yksin!

 

[3ssi]

täällä ei tullut tukea avomieheltä joten ero tuli. 6 vuotta yhdessä oltiin ja ei se nyt pelkästään tohon kouluun hakuun kaatunut mutta se oli kyllä piste i:n päälle ku oon kuulema huomionkipeänä hakeutumassa "miesten alalle"..

 

[Ranskalainen]

Shagrath ja Sumu (ja toki palstan muutkin poliisit), olisiko teillä heittää esimerkkitilanteita henkisesti äärimmäisen raskaista tilanteista (jotain mikä on esim. omalle kohdalle sattunut, tai sitten jotain jota tiedätte jonkun joutuneen poliisina kokemaan), ihan sen takia, että ihmiset pystyisi konkreettisesti puntaroimaan että onko siihen valmis. Lähinnä ajan takaa sitä, että lähipiirissä eräs jamppa oli kovalla innolla hakemassa poliisiksi, eikä oikein käsittänyt näitä realiteetteja. Pahimmat mitä hänelle tuli mieleen, mitä eteen voisi poliisina tulla, oli jonkun kuolleen löytäminen tai aseellinen voimankäyttö. Nämä hän kuittasi sillä, että ruumiin näkeminen nyt ei kummoinen juttu hänelle varmasti ole ja asettakin varmasti käytetään vain tilanteessa, jossa on joko itse tai joku toinen uhattuna. Sinänsä ihan totta, mutta kun miettii että eteen voi tulla myös tilanne, jossa esim. pieneen lapseen on kohdistunut äärimmäisen raakaa väkivaltaa. Rehellisesti sanottuna moinen tilanne olisi itselleni ainakin paha paikka.

Pointti siis siinä että aniharva vastaa kysyttäessä ettei ole henkisesti vielä valmis. Silti aika moni ei ole.

Oma 2 senttiä tähän asiaan. Kuten keskustelussa on jo tullut ilmi, nuo kaikista äärimmäisimmät tilanteet on varmasti enemmän tai vähemmän kaikille vaikeita. Aseenkäyttö, pienten lasten kärsimyksen näkeminen jne.

Ruumiita nyt kaikki tottuvat näkemään. Asetta kaikki eivät ikävä kyllä ole valmiita käyttämään edes siinä pakkotilanteessa, ellei ole henkisesti valmistautunut asiaan.

Se asia, joka nuorelle 20vee pienikokoiselle naiselle(tai kenelle tahansa) voi olla vaikeata, on esim. rikospaikan eristäminen yhden tai kahden partion voimin lauantai-iltana keskustassa.. Ihan perus YJT-valvontatilanteissa kysytään luontaista auktoriteettia ja reipasta päättäväistä asennetta ja uskomista omaan tekemiseen. Samoin taparikollisten kanssa asioiminen onnistuu paljon paremmin, jos on kyseisenlaisia venkuloita ehtinyt elämänsä aikana jo aikaisemminkin kohdata.

Ja yleensä poliisin työn haasteista. Sanoisin, että haastavampaa on ylipäätään jaksaa tehdä pitkään niitä poliisin töitä, kuin selvitä jostain yksittäisestä virkatehtävästä. Jo mainitut kiittämättömyys, epäarvostus, organisaation alasajo sun muut asiat nakertavat hiljalleen motivoitunuttakin kaveria.

Täytyy osata olla jalat maassa eikä odottaa liikoja. Lisäksi ei pidä ottaa murheekseen kaikkia maailman asioita.

 

[Aapina]

Jo mainitut kiittämättömyys, epäarvostus, organisaation alasajo sun muut asiat nakertavat hiljalleen motivoitunuttakin kaveria.

+1 tähän. Tämä on nykyisin se isoin ongelma, ihan työyhteisön kanssakin puhuttuna. Lähes kaikki mainitsevat tämän ongelmaksi, ei itse työn.

 

[sahu]

Pakko kommentoida tähän. Hyvin kirjoitettu, mutta esimerkiksi tuo lapsiin kohdistuva paha. Olipa se sitten tällä alalla juuri vaikka väkivalta tai hoitoalalla tai arkielämässäkin esim. vakava sairaus tai tapaturma. Ainahan se hankalampi ja ikävämpi paikka on kun kohdistuu lapseen tai jos teko on erityisen julma tms..

Mutta minun kysymys kuuluu? Voiko kukaan olla siihen valmis? Onko kukaan varsinaisesti valmis näkemään tuollaisia asioita missään vaiheessa elämää? Jos nyt mennään ihan äärimmäisyyksiin, niin miten kuvailisitte sitä, että olisitte valmiita tällaiseen jossa vaikka lapsi tai miksei aikuinenkin olisi raa'asti tapettu tms.
Eriasia on se osaako ne jälkeenpäin käsitellä oikein, että pääsee eteenpäin ja voi terveenä, jaksavana ja hyvinvoivana jatkaa kyseisessä ammatissaan ja kohdata joskus ehkä samankaltaisia tilanteita uudelleen ilman että esim. menettää sitten toimintakykynsä.

Minä luulen että kovempiakin jörriköitä poliisin ammattia jo kauankin tehneenä vähän koettelee nuo rajut näyt ja tapahtumat mitä voi joskus eteen tulla. Korjatkaa jos olen ihan väärässä ja tottakai vähän riippuu missä tehtävissä ja missäpäin työskentelee, mutta ei tuollaiset kuitenkaan nyt ihan LÄHESKÄÄN jokapäiväistä ole?! En sitä sano etteikö pitäisi olla realisti ja lähteä siitä ajatuksesta että omallekkin kohdalle niitä varmasti joskus osuu.
Tottakai elämänkokemuksesta on näissäkin asioissa hyötyä, mutta eihän tuollaisiin koskaan totu tai sitten on minusta jopa hieman sairas ihminen.

Voin sanoa, että jos itse kuvittelen vilkkaalla mielikuvituksellani jonkun karmaisevan näyn eteeni ja että minä sinne menisin jotain selvittelemään niin oksennus voisi lentää tms. ja varmasti olisi mielessä kauan, mutta uskon ja tiedän, että tarjotaanhan tällaista ammatikseen tekeville ammattiapua käsitellä asiat ja varmasti näitä käydään jo koulu aikana läpi.

Meni nyt varmaan vähän ohi ketjun aiheen, mutta herätti mielenkiinnon ja keskustelunhalun Olisipa tällainen aiheena esim. ryhmäkeskustelussa :O)

Tässä oli kyllä mielestäni melko hyvin pakerrettu.

Voihan näitä asioita tosiaan ikuisuuksiin jankata. Ollakko valmis vai eikö?

Kuten edellisellä sivulla joku mainitsi, niin ehkäpä sen tilanteen todellisuudessa pystyy hahmottamaan ainoastaan silloin kun on jotain vastavaa kokenut. Joku jähmettyy totaalisesti ja toinen pystyy toimimaan, vaikkakin sitten esimerkiksi vain auttavasti. Onneksi se on jätetty sitten ammattilaisten kontolle valita meistä hakijoista ne, jotka saavat itsensä liikelle muiden kangistellessa.

Omalta osaltani se vanha kunnon varusmiespalvelus on varmasti auttanut jonkinlaisen ripeän/määrätietoisen toiminnan käynistämisessä. Vaikkei se varmasti arjen hankaluuksissa aina auttaisikaan, ei oppi eksyneenä sysimustassa metsässä taivaan valuessa niskaan, maustettuna muutaman "alaisen" epätietoisena hönkäilynä ja määräajan lopun lähestymisenä, toivottavasti ole hukkaan heitettyä.

Jottei ihan hutiammunnaksi mene, niin oma kutsuni tuli alkuviikosta.. 27.9. nährään!

 

[Mippa]

Tässä oli kyllä mielestäni melko hyvin pakerrettu.

Voihan näitä asioita tosiaan ikuisuuksiin jankata. Ollakko valmis vai eikö?

Kuten edellisellä sivulla joku mainitsi, niin ehkäpä sen tilanteen todellisuudessa pystyy hahmottamaan ainoastaan silloin kun on jotain vastavaa kokenut. Joku jähmettyy totaalisesti ja toinen pystyy toimimaan, vaikkakin sitten esimerkiksi vain auttavasti. Onneksi se on jätetty sitten ammattilaisten kontolle valita meistä hakijoista ne, jotka saavat itsensä liikelle muiden kangistellessa.

Omalta osaltani se vanha kunnon varusmiespalvelus on varmasti auttanut jonkinlaisen ripeän/määrätietoisen toiminnan käynistämisessä. Vaikkei se varmasti arjen hankaluuksissa aina auttaisikaan, ei oppi eksyneenä sysimustassa metsässä taivaan valuessa niskaan, maustettuna muutaman "alaisen" epätietoisena hönkäilynä ja määräajan lopun lähestymisenä, toivottavasti ole hukkaan heitettyä.

Jottei ihan hutiammunnaksi mene, niin oma kutsuni tuli alkuviikosta.. 27.9. nährään!

Saakos kysyä että ootko mies vai nainen kun oot intin kuitenki käyny?

Tuo on joo hyvä pointti, että ei sitä kyllä etukäteen oikein tiedä. Vaikka jokainen kuinka päässään miettis jonkun vaikean tilanteen etukäteen ja että miten siinä sitten toimisi, niin ei se ehkä oikeassa elämässä niin menekkään. Ja oikeassa tilanteessa et ole yksin, joten myös toisten tekemät päätökset ajavat tilannetta uusiin ennalta-arvaamattomiin suuntiin mihin et itse voi vaikuttaa...

Täällä jännitetään jo kovasti! Zankkub, meinasitko ettei tosiaa mee juoksu siihen vaadittuun aikaan? Minulla itsellä menee muut kans ihan kohtuu hyvin, mutta tuo juoksu vaan tökkii. Niin kai se vaan on, että hankala treenaa aerobista ja punttia niin et kumpikin kehittys huippu vauhtia. Puntilla on saanu paljon enemmän aikaan kesän aikana. Huomen pitäs taas koittaa aikaa tohon juoksuun mut ainakin tänään meni lenkki niin jumissa olevilla jaloilla et tuntuu että juoksee puupökkelöillä ja syke jossain 180 samantien jos koittaa vähän kireämpää vauhtia mennä. Miten teillä muilla naisilla menee se seinämän ylitys? Luuletteko et saatte 10 pistettä?

 

[vila]

Saakos kysyä että ootko mies vai nainen kun oot intin kuitenki käyny?
...

Täällä jännitetään jo kovasti! Zankkub, meinasitko ettei tosiaa mee juoksu siihen vaadittuun aikaan? Minulla itsellä menee muut kans ihan kohtuu hyvin, mutta tuo juoksu vaan tökkii. Niin kai se vaan on, että hankala treenaa aerobista ja punttia niin et kumpikin kehittys huippu vauhtia. Puntilla on saanu paljon enemmän aikaan kesän aikana. Huomen pitäs taas koittaa aikaa tohon juoksuun mut ainakin tänään meni lenkki niin jumissa olevilla jaloilla et tuntuu että juoksee puupökkelöillä ja syke jossain 180 samantien jos koittaa vähän kireämpää vauhtia mennä. Miten teillä muilla naisilla menee se seinämän ylitys? Luuletteko et saatte 10 pistettä?

Tänään viimeksi salilla käyty ja prk*lttä penkille karjuttu, mutta ei noussu :jahas: Että ihme saa täälläkin tapahtua, että vaadittava kilomäärä nousee, nyyh! Itseäni lohduttaen hoen mantraa salireissun jälkeen, " puolessa vuodessa ihmeitä ei tapahdu"... ei lohduta!!! Muut osa-alueet on menneet just ja just läpi, mutta enpä ole niitä putkeen vetänyt. Yhtenä päivänä toista ja toisena taas muuta...
Seinämän ylityksestä tulee se pienin pistemäärä!! Ja näin taitaa olla muidenkin kuntoiluosien kohdalla..:( Toiveissa on toki kuntotesti läpi päästä, jotta voi hikoilla sitten psykologisten testien ja kirjallisten kimpussa...nekin jänskättää kovasti!! Oliskos kenelläkään niihin mitään tärppiä antaa...;)

 

[Mippa]

Tänään viimeksi salilla käyty ja prk*lttä penkille karjuttu, mutta ei noussu :jahas: Että ihme saa täälläkin tapahtua, että vaadittava kilomäärä nousee, nyyh! Itseäni lohduttaen hoen mantraa salireissun jälkeen, " puolessa vuodessa ihmeitä ei tapahdu"... ei lohduta!!! Muut osa-alueet on menneet just ja just läpi, mutta enpä ole niitä putkeen vetänyt. Yhtenä päivänä toista ja toisena taas muuta...
Seinämän ylityksestä tulee se pienin pistemäärä!! Ja näin taitaa olla muidenkin kuntoiluosien kohdalla..:( Toiveissa on toki kuntotesti läpi päästä, jotta voi hikoilla sitten psykologisten testien ja kirjallisten kimpussa...nekin jänskättää kovasti!! Oliskos kenelläkään niihin mitään tärppiä antaa...;)

Mulla kans tavoitteena eritoten päästä vaan nuista läpi että pääsee kirjallisiin. Se eu opus on kyl ihan täyttä shaibaa? Tuntuu ettei mitään jää ainakaan kauheen yksityis kohtasesti päähän. Ja kun tuntuu ettei siin oo mitään tosi tärkeitä juttui vaan koko juttu on sitä samaa peetä. Kyllä mulla menee suht ok ne muut mut juoksu on itelle ihan tappokamaa. Ja kyllä mulla on tapahtunu ihmeitä paris kk. Heinäkuun alus ei menny yhtää leukaa myötäotteella (auttaa seinän ylityksessä) nyt menee kolme. Ja penkis ei vuos sit noussu hikiseen ku 30 nyt menee 40 jotai 8 toiston sarjoja. Eli kyllä tuo vaadittu paino nousee. Eikai ne nyt mitään priima tekniikkaa vaadi? Kunhan on yhtäjaksoinen. Ite oon miettinyt sitä, että vaaditaanko rinta kosketus koska pari vikaa toistoo jos koittaa maksimi määrää tehä on helpompi ettei tuo ihan niin alas. Jää noin sentin iholta... Hmmm :/ mietin liikoja. I know

 

[Nyymi]

Ei ole tarkoitus pelotella, mutta se tekee siitä todella paljon rankemman kun kaikki osat kuntotestissä tehdään putkeen. Eli jos juuri ja juuri saat ne erikseen tehtyä, niin kannattaa varautua ettei tule menemään läpi.

Tohon penkki hommaan sen verran, että kyllä sen tarvii joka kerta osua siihen rintaan. Tottakai se on helpompi tehdä jos ei tee liikettä kunnolla loppuun asti. Tietty riippuu myös valvojasta.

 

[NiXu-81]

Ei ole tarkoitus pelotella, mutta se tekee siitä todella paljon rankemman kun kaikki osat kuntotestissä tehdään putkeen. Eli jos juuri ja juuri saat ne erikseen tehtyä, niin kannattaa varautua ettei tule menemään läpi.

Tohon penkki hommaan sen verran, että kyllä sen tarvii joka kerta osua siihen rintaan. Tottakai se on helpompi tehdä jos ei tee liikettä kunnolla loppuun asti. Tietty riippuu myös valvojasta.

eiköhän Spilä valvo penkkiä. se on oltava just eikä melkein

 

[vila]

Ei ole tarkoitus pelotella, mutta se tekee siitä todella paljon rankemman kun kaikki osat kuntotestissä tehdään putkeen. Eli jos juuri ja juuri saat ne erikseen tehtyä, niin kannattaa varautua ettei tule menemään läpi.

Et pelotellut. Mitäpä sitä tosiasioita muuksi muuttamaan!
Olen kyllä omaan kehitykseeni enemmän kuin tyytyväinen. Aika pullamössö sitä oli, kun salille ittensä ekan kerran raahasi, n. reilu puoli vuotta sitten. Nyt on jo vähän vahvempi pullamössö :D Pianhan sen näkee, että onko tarvetta treenailla vielä lisää

Ovatko kuinka tarkkoja tyylipuhtauksien suhteen? Esim. nukenkanto, siellä näytetään (?) miten nostetaan, niin onko mentävä juuri niin kuin näyttäävät? Kuinka pitkä nukke muutes on?
Ja olenko ymmärtänyt oikein, että selkääkin saa uida? Ja pää edellä altaaseen?
Höpsöjä kysymyksiä ehkä, mutta rauhoittavia :D

 

[Nyymi]

Niin, ja ainahan voi hakea uudestaan kyllä se on tärkeää, että liikkeet tehdään oikein, eikä vähän sinnepäin. Nukenkannosta pisteytetään juurikin sen tyylin mukaan. Vatsoissa pitää selkä osua maahan ja kyynerpäät polviin. Nuken pituudella ei ole väliä, sillä sen jalat raahaa maata. Leuoissa kädet alhaalla suoriksi eikä jaloilla saa auttaa. Altaaseen saa mennä mitenpäin tahansa, eikä tarvi edes kunnolla hypätä. Jos tarkkoja ollaan, siitä ei edes saa pää edellä sukeltaa. Vesi on tyyliin metrin syvää. Selkää saa uida, mutta selällään "lipluttelu" on kielletty.

 

[Zankkub]

Zankkub, meinasitko ettei tosiaa mee juoksu siihen vaadittuun aikaan? Minulla itsellä menee muut kans ihan kohtuu hyvin, mutta tuo juoksu vaan tökkii. Niin kai se vaan on, että hankala treenaa aerobista ja punttia niin et kumpikin kehittys huippu vauhtia.

Kyllä meinasin ettei juoksu mene vaadittuun aikaan. Joudun ottamaan siitä osiosta sen yhden rimanalituksen joka sallitaan. Kesän harjoitteluohjelma ei tuottanut odotettua tulosta, niin se siitä sitten =P

 

[Mippa]

Juups... Minä kans mietin että jos kulkee yht huonosti kun pari viimest lenkkiä niin ois vähän parempi varmaa ns. tahallaan ottaa siitä hylsy jos kuitenkin menee alle ajan, niin jää sit muihin energiat. Syö aika pahasti naista jos siitä on aivan hapoilla ja pitää suoraan jatkaa seuraavaan.

Siis mitä? Onko todella niin ettei siit saa/voi hypätä pääedellä liukuun ja jatkaa siitä uintia? Sehän vaikuttaa jo aikaankin... Ite oon hullunlailla harjotellu just pääedel hyppyä kun se ei luistanu ennen yhtään. Saako muuten pitää uimalaseja :D