Pitäisikö lapsi kasvattaa uskonnollisesti vai ei?
- Keskustelun aloittaja proileri
- Aloitettu
- Liittynyt
- 28.1.2006
- Viestejä
- 4 194
Sinänsä tämä kyllä on totta. Lain voimalla uskonnollisen kasvatuksen antaminen on lähes mahdotonta kieltää. Moraalinen oikeus on sitten toinen asia, mutta sitä ei voida pakottaa. Vanhemmat voivat myös kasvattaa lapsestaan uusnatsin eikä tätäkään voida käytännössä kieltää.
- Liittynyt
- 29.7.2007
- Viestejä
- 747
Kysytään sitten näin päin että jos lapsi ei osaa erottaa mikä on totta ja ei, onko oikein että aikuinen syöttää hänelle minkä tahansa koulukunnan ideologiaa? Kuuluuko aikuiselle aivopesevä moraalikasvatus vai voidaanko kasvatuksessa keskityä siihen että lapsi saa turvallisen ympäristön kehittyä ja voi muodostaa itse omat mielipiteensä? Mun mielestä ollaan hakoteillä jos vanhempi opettaa suoraan sellaisenaan omia moraalikäsityksiään lapselle.
- Liittynyt
- 5.11.2005
- Viestejä
- 7 766
Ei.
Juurikin noin. Kyllä sille lapselle kehittyy iän myötä ne omat mielipiteet ja aatteet. Ei vanhempien pitäisi tyrkyttää mitään omaa ideologiaansa, eikä varsinkaan uskontoa. Esim. tuota uskontohölynpölyä kuulee päiväkerhosta asti peruskoulun loppuun varmasti aivan riittävästi. Kyllä se lapsi osaa siitä tehdä oman päätöksensä, uskooko vai ei.
- Liittynyt
- 25.10.2004
- Viestejä
- 318
Juu kattelen tuota juuri parhaillaan. Eniten tuossa käy sääliksi juurikin nuo lapset. Onneksi osa on älynnyt aikuistuttuaan lähteä tuosta liikkeestä. Tosin ne ensimmäiset 18 vuotta elämästä on pysyvästi hukassa, ja tuskin on minkäänlaisia sosiaalisia kontakteja olemassa kun kaikki ihmissuhteet rakentui muihin liikkeen jäseniin.
- Liittynyt
- 28.3.2004
- Viestejä
- 427
http://video.google.com/videoplay?docid=-7735501683185935638
Tuossa tuo dokkari, jos joltain meni ohi.
Tuossa tuo dokkari, jos joltain meni ohi.
- Liittynyt
- 28.1.2006
- Viestejä
- 4 194
Pisti niin vihaksi kun se pikkupoika sai päähänsä siinä tienposkessa. Vanhempien vika ja vastuu raahata muksu omaan hulluuteensa mukaan, ai että kun vituttaa niiden lasten puolesta.
- Liittynyt
- 20.8.2003
- Viestejä
- 5 043
Ite niin ateistinen että ei kotoa ainakaan mitään uskontosoopaa irtoa. Toivottavasti osais katsella maailmaa omalta kantiltaan eikä antais liikaa painoarvoa satuolennoille. Uskoo sitten ajan myötä mihin uskoo, jos on uskoakseen. Itse ne päätökset pitää lopuksi tehdä, eikä jonkun läpyksän mukaan.
- Liittynyt
- 28.12.2002
- Viestejä
- 2 386
Sori, olen lukenut vain ensimmäisen ja viimeisen sivun, mutta vain malta...
Otsikon kysymys kuuluu itse asiassa, "Pitäisikö lapsi kasvattaa vai ei", koska kyllähän sä sille joka tapauksessa jotain opetat. Jos vanhempien opetukset eivät ole uskonnollisia, niin joka tapauksessa vanhemmat opettavat oman ajatusmaailmansa lapselleen. Ja niin sen pitääkin olla. Jos se ajatusmaailma ja vakaumus ei ole uskonnollinen, niin sitten se on jotain muuta. Voihan lapsen ihan hyvin opettaa vaikkapa uskomaan, että Bambinos-prätkähiiret ovat maailman parhaita traktorikuskeja ja kaikin tavoin ylivoimaisia ihmisolentoja. Lapsen voi itse asiassa opettaa uskomaan ihan mitä tahansa. Jopa riippumatta siitä, mitä koulussa sanotaan.
Kaikkein pahimman karhunpalveluksen lapsellesi teet, jos et opeta sille mitään. Minkäänlaista arvomaailmaa. Eli toisin sanoen opetat sitä samaa relativismia, joka on nykyään koulussa ja lastenohjelmissa ja mediassa virallinen totuus ("joo, kaikki on tosi samanlaisia ja samanlaisia ja samanarvoisia ja yhdenvertaisia ja se on joo kaikki ihan sama joo....").
Fiksussa yhteiskunnassa vanhemmat opettavat lapsilleen oman arvomaailmansa, koska niin siinä joka tapauksessa käy. Yhteiskunta yrittää sitten koulun yms. kautta vähän tarjota vaihtoehtoista näkemystä noihin vanhempien opetuksiin, ja molemmat (sekä vanhemmat että yhteiskunta) ovat valmiita antamaan lopullisen päätöksen lapsen omiin käsiin, kunhan se aikuistuu.
Mutta noinhan se harvemmin menee. Vain suomalaisessa (/pohjoismaisessa) yhteiskunnassa uskonnon alasajo ja yhteiskunnan romahtaminen ovat niin pitkällä, että täällä ihan vakavissaan mietitään jotain tuollaista:
Niissä kehittyneemmissä ja korkeatasoisemmissa ja moraalisesti ja eettisesti ylemmissä kulttuureissa, jotka tulevat ottamaan valtaansa nämäkin alueet ovat asiat paljon yksinkertaisempia. Tuollaista ei tarvitse edes miettiä. Kaikille on selvää, että vastasyntynyt lapsi otetaan uskonnon jäseneksi silpomalla lapsen sukuelimet. Ja jos lapsi myöhemmin päättää erota vanhempiensa uskonnosta, hänet tapetaan.
Yksinkertaista ja kaunista? Elämä on.
Otsikon kysymys kuuluu itse asiassa, "Pitäisikö lapsi kasvattaa vai ei", koska kyllähän sä sille joka tapauksessa jotain opetat. Jos vanhempien opetukset eivät ole uskonnollisia, niin joka tapauksessa vanhemmat opettavat oman ajatusmaailmansa lapselleen. Ja niin sen pitääkin olla. Jos se ajatusmaailma ja vakaumus ei ole uskonnollinen, niin sitten se on jotain muuta. Voihan lapsen ihan hyvin opettaa vaikkapa uskomaan, että Bambinos-prätkähiiret ovat maailman parhaita traktorikuskeja ja kaikin tavoin ylivoimaisia ihmisolentoja. Lapsen voi itse asiassa opettaa uskomaan ihan mitä tahansa. Jopa riippumatta siitä, mitä koulussa sanotaan.
Kaikkein pahimman karhunpalveluksen lapsellesi teet, jos et opeta sille mitään. Minkäänlaista arvomaailmaa. Eli toisin sanoen opetat sitä samaa relativismia, joka on nykyään koulussa ja lastenohjelmissa ja mediassa virallinen totuus ("joo, kaikki on tosi samanlaisia ja samanlaisia ja samanarvoisia ja yhdenvertaisia ja se on joo kaikki ihan sama joo....").
Fiksussa yhteiskunnassa vanhemmat opettavat lapsilleen oman arvomaailmansa, koska niin siinä joka tapauksessa käy. Yhteiskunta yrittää sitten koulun yms. kautta vähän tarjota vaihtoehtoista näkemystä noihin vanhempien opetuksiin, ja molemmat (sekä vanhemmat että yhteiskunta) ovat valmiita antamaan lopullisen päätöksen lapsen omiin käsiin, kunhan se aikuistuu.
Mutta noinhan se harvemmin menee. Vain suomalaisessa (/pohjoismaisessa) yhteiskunnassa uskonnon alasajo ja yhteiskunnan romahtaminen ovat niin pitkällä, että täällä ihan vakavissaan mietitään jotain tuollaista:
Niissä kehittyneemmissä ja korkeatasoisemmissa ja moraalisesti ja eettisesti ylemmissä kulttuureissa, jotka tulevat ottamaan valtaansa nämäkin alueet ovat asiat paljon yksinkertaisempia. Tuollaista ei tarvitse edes miettiä. Kaikille on selvää, että vastasyntynyt lapsi otetaan uskonnon jäseneksi silpomalla lapsen sukuelimet. Ja jos lapsi myöhemmin päättää erota vanhempiensa uskonnosta, hänet tapetaan.
Yksinkertaista ja kaunista? Elämä on.
- Liittynyt
- 25.2.2007
- Viestejä
- 466
miekään en jaksana lukee ko ekan ja viimosen sivun.. mut reinolla on kyl hywää pointtia tossa.
mie en suurin surminkaan (omat asenteet ;) ) lastani mihinkään uskoon kasvattas.. se on väärin jo alunperin kastaa lapsi sylivaavina ko sillä ei ole tietoo/tietoisuutta päättää mitä itse haluaa elämältään. tai sit toisaalta kasvattaa se suuntaan tai toiseen fanaattisesti.. ..lapsi pitäis kasvattaa (taas ne omat ajatusmallit
) tiedonnälkäiseksi ihmiseksi joka voi avoimin mielin kyseenalaistaa asioita ja tehdä omat "fiksut" päätöksensä elämänsä varrella. helppohan se tosin on vielä tässä vaiheessa puhua tuosta kun ei ole sitä omaa lasta.. mutta aika näyttää
saattaa olla vähän sekasta tekstiä.. antakee anteeks, vähän väsyny miäs täällä
mie en suurin surminkaan (omat asenteet ;) ) lastani mihinkään uskoon kasvattas.. se on väärin jo alunperin kastaa lapsi sylivaavina ko sillä ei ole tietoo/tietoisuutta päättää mitä itse haluaa elämältään. tai sit toisaalta kasvattaa se suuntaan tai toiseen fanaattisesti.. ..lapsi pitäis kasvattaa (taas ne omat ajatusmallit
) tiedonnälkäiseksi ihmiseksi joka voi avoimin mielin kyseenalaistaa asioita ja tehdä omat "fiksut" päätöksensä elämänsä varrella. helppohan se tosin on vielä tässä vaiheessa puhua tuosta kun ei ole sitä omaa lasta.. mutta aika näyttää saattaa olla vähän sekasta tekstiä.. antakee anteeks, vähän väsyny miäs täällä
Lapsen kasvattaminen uskonnollisesti on kaltoin kohtelua. Silloin ei anneta lapselle mahdollisuutta ymmärtää maailmaa mahdollisimman hyvin. Arvokasvatus ei ole sama kuin uskonnollinen kasvatus. Uskontojen arvot ovatkin yleensä huonoja. Uskonnollinen moraali on ihmisen luontaisen moraalin kieroutuma. Tämä ei välttämättä avaudu, jos on saanut uskonnoista kiiltokuvakäsityksen. Tietenkin uskonnot pyrkivät antamaan itsestään mahdollisimman hyvän kuvan. Ei pitäisi olla mikään yllätys, ettei uskonto välitä totuudesta. Uskonto on muotoutunut leviämään eli käyttämään hyväksi ihmisen hyväuskoisuutta. Ei tarvitse kuin tutkia uskontojen opetukset ja pyhät kirjat, niin se moraalin alhaisuus näyttäytyy.
Tuntuu hyvin oudolta ja on surullista, että pitää kovinkin vakavasti miettiä, että pitäisikö lapselle antaa eväät kohtaamaan todellinen maailma vai satumaailma. Jos kuitenkin pitää miettiä, niin toivoisin, että mietittäisiin sitten ihan kunnolla.
Tuntuu hyvin oudolta ja on surullista, että pitää kovinkin vakavasti miettiä, että pitäisikö lapselle antaa eväät kohtaamaan todellinen maailma vai satumaailma. Jos kuitenkin pitää miettiä, niin toivoisin, että mietittäisiin sitten ihan kunnolla.
- Liittynyt
- 20.5.2006
- Viestejä
- 3 349
Kertoisitko sitten että missä mielessä perus kristilliset arvot on huonoja?
- Liittynyt
- 28.7.2003
- Viestejä
- 4 955
Jos yliluonnollinen komponentti jätetään pois, niin minusta niissä ei ole juuri mitään vikaa.
- Liittynyt
- 20.5.2006
- Viestejä
- 3 349
Darvinistilta mä haluaisinkin kuulla ne perustelut, koska kristilliset arvothan on oikein oivat. Luulenpa että Darvinisti itsekin noudattaa elämässään näita arvoja monilta osin...
- Liittynyt
- 5.6.2008
- Viestejä
- 2 733
Kristilliset arvot pähkinänkuoressa: "Kunnioita elämää ja toisen ihmisen omaisuutta sekä ihmissuhteita"
Samaa opettavat lähes kaikki uskonnot ja elämänkatsomukselliset opit maailmassa. Itse asiassa nykyään alkaakin olla todisteita siitä, että tällaiset arvot ovat ihmisellä hallussa jo syntyjään. Suvaitsevaiselle ja toisia huomioonottavalle arvomaailmalle on evoluutiopsykologiset perusteet.
Kuten Mehutin totesi, ei näihin mitään jeesuksia tarvita.
Samaa opettavat lähes kaikki uskonnot ja elämänkatsomukselliset opit maailmassa. Itse asiassa nykyään alkaakin olla todisteita siitä, että tällaiset arvot ovat ihmisellä hallussa jo syntyjään. Suvaitsevaiselle ja toisia huomioonottavalle arvomaailmalle on evoluutiopsykologiset perusteet.
Kuten Mehutin totesi, ei näihin mitään jeesuksia tarvita.
- Liittynyt
- 5.11.2005
- Viestejä
- 7 766
Nimenomaan. Kyllä ne arvot on vallinneet ihmisten keskuudessa iät ja ajat. Se, että Raamatussa opetetaan samoja arvoja, ei tee niistä mitään kristillisiä arvoja.
Kristilliset arvot kuten älä pidä muita jumalia ovat oikein? Ihmisuhri on hyvä juttu? Jos tutkitte Raamattua, niin huomaatte sen arvojen olevan barbaarisia. Kymmenen käskyä on pääosin hyvä (ainakin nykytulkinnassa), mutta mennäänpä katekismuksessa eteenpäin.
"Hän suo minulle joka päivä runsaasti ruumiin ravintoa ja kaikkia elämän tarpeita, suojelee kaikilta vaaroilta, turvaa ja varjelee kaikesta pahasta. Kaiken tämän hän tekee yksinomaan isällisestä, jumalallisesta hyvyydestään ja laupeudestaan, vaikka en sitä lainkaan ansaitse enkä ole sen arvoinen. Tästä kaikesta minun on häntä kiitettävä ja ylistettävä ja tämän vuoksi häntä palveltava ja toteltava. Tämä on varmasti totta. "
Kristinusko opettaa ihmisen tuntemaan itsensä arvottomaksi ja syntiseksi. Kristinusko opettaa myös arvostamaan sokeaa uskoa. Sitä, että uskotaan asioihin vain, koska niin sanotaan ja uhkaillaan kadotuksella ja sanotaan huonoksi ihmiseksi, jos ei usko ja rakasta jumalaa.
edit: Ja kun arvoista oli kyse, niin merkittävää on se, että kristinusko opettaa väheksymään elämän arvoa, koska taivas on lopullinen päämäärä.
"Hän suo minulle joka päivä runsaasti ruumiin ravintoa ja kaikkia elämän tarpeita, suojelee kaikilta vaaroilta, turvaa ja varjelee kaikesta pahasta. Kaiken tämän hän tekee yksinomaan isällisestä, jumalallisesta hyvyydestään ja laupeudestaan, vaikka en sitä lainkaan ansaitse enkä ole sen arvoinen. Tästä kaikesta minun on häntä kiitettävä ja ylistettävä ja tämän vuoksi häntä palveltava ja toteltava. Tämä on varmasti totta. "
Kristinusko opettaa ihmisen tuntemaan itsensä arvottomaksi ja syntiseksi. Kristinusko opettaa myös arvostamaan sokeaa uskoa. Sitä, että uskotaan asioihin vain, koska niin sanotaan ja uhkaillaan kadotuksella ja sanotaan huonoksi ihmiseksi, jos ei usko ja rakasta jumalaa.
edit: Ja kun arvoista oli kyse, niin merkittävää on se, että kristinusko opettaa väheksymään elämän arvoa, koska taivas on lopullinen päämäärä.
