Pienten lasten ISIEN ketju!

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Timba79
  • Aloitettu Aloitettu
No ...lienee tapauskohtaista. Toimii meidän hyperkineettisellä SI- aspergerlapsella.

Jos addiktiokaava on jo syntynyt, niin perästäpäin sitä on toki vaikea purkaa varsinkin jos pelissä on haasteellisuutta.

Moni asia ei meilläkään siis todellakaan mene niin kui "pitäisi". Normaalia arkea.
 
SilverHawk sanoi:
Täytyy testailla. Kun ei saa pelata heti niin siitäkin syntyy aina kiukku.
Click to expand...
Juuh. Meillä noita raivareita tulee jokatapauksessa kokoajan muutenkin ja varsinkin kun ottaa härpäkkeet pois käytöstä (ennakkointikin on aina mukana, että varoitetaan, että kohta lopetellaan), joten sikälikin se ja sama, missä vaiheessa ne tyrskyt ottaa vastaan. Palkintoina ne on kuitenkin toistaiseksi parhaiten toimineet.
 
Meillä on ainoa toimiva palkinto viihdelaitteet mutta koskaan niiden käyttö ei lopu vapaaehtoisesti ja päättyy aina ja poikkeuksetta kauheaan huutoon ja ovien paiskomiseen yms. toimintaan.
Toisaalta jos itse haluaa vain olla niin antaa puhelimen käteen jonka jälkeen saa olla vaikka maailman tappiin ihan rauhassa, varmaan kuolisi nälkään jos ei ottas kädestä pois.
 
Kumpa ois pilleri joka tekisi kaikista iloisia ja rauhallisia :rolleyes: Tänään aamulla jahkaili tahalteen, johon mainitsin että jos et kerkee samaan kyytiin niin kävelet kouluun. Hetken päästä olisi halunnutkin kävellä kouluun, mutta eihän se nyt oikeesti voinut enää siinä vaiheessa kävellä, koska olisi myöhästynyt. Tästä lapsi veti sitten herneet nenään ja rupesi kiukuttelemaan. Tilanteesta tulikin sitten riita lapsen äidin ja minun välille, että minä olen syypää kun möläyttelen asioita, joita ei saisi lapsen kuullen sanoa.. Niin täh? Onko tää oikeesti näin, et joutuu kokoajan etukäteen pohtimaan mitä sanoo?

Alkaa pikkasen kiristämään hermoja kun oot duunissa 8-20 ja sen jälkeen vielä salille ja kotona pikkasen ennen 22. Silloinkin palkkioksi saa kuunnella ''kuinka toisilla on vaan aikaa ajatella itseään ja käydä salilla''

Vittu.

Alko vituttaa. Tilannetta saattaa helpottaa frendin tuparit lauantaina.
 
narunpätkä sanoi:
viihdelaitteet mutta koskaan niiden käyttö ei lopu vapaaehtoisesti ja päättyy aina ja poikkeuksetta kauheaan huutoon ja ovien paiskomiseen yms. toimintaan.
Click to expand...
Sen sijaan että fyysisesti ottaa laitteilta pois, laitteen itse tekemänä menee jotenkin paljon sujuvammin. Laite kertoo että aika on loppu niin se vaan menee pienemmällä vastarinnalla, kun ensin vaan tottuu siihen että laite kertoo tuon. Tietokoneet, pleikkari ja kännykät kaikki saa nykyään melko hyvin hallittua mistä-mihin käytettävissä ja kuinka käyttöaikaa paljon päivässä.
 
SilverHawk sanoi:
Kumpa ois pilleri joka tekisi kaikista iloisia ja rauhallisia :rolleyes: Tänään aamulla jahkaili tahalteen, johon mainitsin että jos et kerkee samaan kyytiin niin kävelet kouluun. Hetken päästä olisi halunnutkin kävellä kouluun, mutta eihän se nyt oikeesti voinut enää siinä vaiheessa kävellä, koska olisi myöhästynyt. Tästä lapsi veti sitten herneet nenään ja rupesi kiukuttelemaan. Tilanteesta tulikin sitten riita lapsen äidin ja minun välille, että minä olen syypää kun möläyttelen asioita, joita ei saisi lapsen kuullen sanoa.. Niin täh? Onko tää oikeesti näin, et joutuu kokoajan etukäteen pohtimaan mitä sanoo?

Alkaa pikkasen kiristämään hermoja kun oot duunissa 8-20 ja sen jälkeen vielä salille ja kotona pikkasen ennen 22. Silloinkin palkkioksi saa kuunnella ''kuinka toisilla on vaan aikaa ajatella itseään ja käydä salilla''

Vittu.

Alko vituttaa. Tilannetta saattaa helpottaa frendin tuparit lauantaina.
Click to expand...
Täytyypä sanoa, että kyllä muakin vituttaisi jos toinen olisi ensin koko päivän poissa ja kaikki lasten hoito ja huushollin pyöritys olisi ollut mun kontolla ja sitten toinen menisi vielä treenaamaan perään. Sen kotona olijanhan siinä pitäisi treeneihin päästä ja poissa olleen ottaa kodinpyöritys vuoro.
 
Mulla on tänään vapaapäivä, vaimo töissä ja minä pojan kanssa 1 V 2 kk kotona
Huomenna vien pojan tarhaan 10:30 , sit nopee treeni ja töihin 12:30
Hankala suunnitella progressiota treeniin mutta ei olisikaan ikuisesti ole pieni
 
Jaahas mennyt taas 6 viikkoon ettei oo täällä käynyt ;-)
Pojalla oli eka korvatulehdus kuukausi sitten ja piti käydä polilla saakka räkää imemässä yöllä.
Toipunut on hyvin, kasvaa ja kehittyy.
Itselläkin tuli viikon tauko saliin oli yövuoroja yms
tänään 1 1/2 h salilla ja kotona kehonpainotreenejä jos puntille ei pääse :sneaky:
 
Lapset täytti just 5 ja 7. Oon ruvennu vähän miettimään missä vaiheessa tää mun sumutus et on erikseen aikuisten karkkia ja suklaata ei enää mee läpi.
 
Ne on mitä tahansa karkkeja tai suklaata tai limua tai hyvää ruokaa, joka on ihan tavallista mutta jotta isä/äiti saa syödä ne rauhassa niin huijataan että ne on "aikuisten asia X". Meillä ei enää mene läpi, lapsi 6-vuotias.
 
Invisus sanoi:
Ne on mitä tahansa karkkeja tai suklaata tai limua tai hyvää ruokaa, joka on ihan tavallista mutta jotta isä/äiti saa syödä ne rauhassa niin huijataan että ne on "aikuisten asia X". Meillä ei enää mene läpi, lapsi 6-vuotias.
Click to expand...
Aa.. ok. Eipä itsellä oikein olekaan tuollaisia. Sen verran vähän syön herkkuja että lapset saa kyllä silloin sitä samaa. Satunnaiset oluet tietysti taas oikeita aikuisten juttuja.
 
Ite ostan karkkipäivänä omat karkit. Sitten karkkipäivän jälkeen syön salaa lapsilta jääneet karkit, jos niitä on jäänyt. Loppuviikon osaan olla sekaantumatta herkkuihin.
 
Antiguru sanoi:
Sitten karkkipäivän jälkeen syön salaa lapsilta jääneet karkit, jos niitä on jäänyt.
Click to expand...
Mä oon pojalle pystyssä oikeasti ihan järjettömän määrän karkkia. Me ei anneta yleensä syödä kuin karkkipäivänä noita herkkuja, ja välillä jotkut naapurin mummot yms. antaa jotain tikkareita, joita sitten heitellään kaappiin. Minä, selkärangaton ameeba, sitten popsin niitä sieltä, kun tyhmänä luulen lapsen unohtaneen ne.

Lapsi EI unohda omistamiansa karkkeja.

Meillä on tosiaan viisivuotias poika ja 9kk tyttö. Tyttö kävelee jo muutamia metrejä itsekseen, herää edelleen kolme kertaa yössä huutamaan ja juomaan, ja heräilee siinä viiden korvilla ylös. Jotenkin oli jo unohtanut, kuinka helvetin kiireistä aikaa elämässä tämä ns. vauva-arki on. Päivät menee siivotessa ja keittiössä seistessä, salille molemmat pääsee pari kertaa viikossa jos kunnolla vekslataan aikatauluja. En valita muusta, kun että vanhat kaverisuhteet, joiden luuli olevan ikuisia, on kyllä kuollut ja kuopattu.
 
Solid10 sanoi:
Lapsi EI unohda omistamiansa karkkeja.
Click to expand...
Meillä joko unohtaa tai sitten jos muistaakin, niin ei siitä sota syty ko kuittaan vaan notta ens karkkipäivänä ostetaan uuet. Ja tosiaan kun eivät saa kuin karkkipäivänä, niin sepä on silleen se ja sama ja sanon aina itekki syöneeni kaikki just sinä karkkipäivän iltana. :D

Tuo sosiaalinen elämä on mullakin ollu haudassa jo monta vuotta. Se kyllä ahistaa. Lapset siis 6 ja 11. Vanhemalla löytyy diagnooseja ja haasteellisuutta aikalailla. Ruuhkavuodet toki luonnollisesti sitä rajottaa ja monet lapsettomat ihmiset ei enään pidä yhteyksiä lapsellisiin ja toisinpäin. Itellä myös niin super ankeat työajat, että se vähä vapaa-aika menee aina kotona lastenhoito yms. hommissa. Salilla pääsen käymään ehkä kerran pari kuukaudessa. Onneks töissä on sali, jossa voi rääpiä jonkunlaiset reenit tauoilla jos jaksaa.

Oon koittanu ehotella päiväkahveja tai jotain vastaavaa kavereille, mutta ovat sen verran puliukkoja ja suomalaisia perusmentaliteetiltaan, että semmosethan ois ihan akkojen hommia ja sehän pitäs vaan ryypätä ja saunoa. Itellä ei oo semmoseen liiemmälti mahdollisuuksia kuin jokusen kerran vuodessa.
 
Täytyy nyt kompata paria edellistä.

Karkkeja tosiaan ei itse ole tarvinnut ostella vähään aikaan kun sukulaiset tuo 3v pojalle tolkuttomia määriä (siis kuka oikeasti ostaa 3v muksulle kilon pusseja karkkia?). Ja tuo vauva-arki... Tällähetkellä siis 3v poika ja 1,5kk tyttö. Eipähän ole tekemisestä puuhaa. Salille ehdin tällä hetkellä 2krt/3viikkoon, mutta kunhan tuo vauva-arki alkaa paremmin rullaamaan niin pitää lisätä. Lyhyitä juoksulenkkejä onneksi on saanut sovitettua useampia viikkoon.

Kaverisuhteet on melko lailla viileentyneet. Suuri osa vanhasta kaveriporukasta tekee duunarihommia ja vkl on pyhitetty lähinnä juomiseen joten ajatusmaailmat ja elintavat ovat melko erilaiset nykyään. Kämpät on sellaisissa kuoseissa ettei oikein kahvillekkaan viitsi lasten kanssa mennä. Jos jotakin suurempaa illanviettoa ovat järkkäämässä niin yleensä ilmoitus tulee viikon varoitusajalla jolloin yleensä on joko kalenterissa jotakin muuta tai mahdotonta saada lapsenvahtia. Keskimäärin pari kertaa vuodessa ehtii vanhan kaveripiirin kanssa iltaa istumaan. Lisäksi huomannut juuri tuon että eipä lapsettomilta kavereilta kauheasti yhteydenottoja ole tullut. Taitaa olla jopa niin että vain yhtä kaveria on kiinnostanut niin paljon että on tullut tuota tuoreinta muksua edes katsomaan. Liekö tässä jokin miesten ja naisten ero myös koska vaimon kavereita on kyllä ravannut muksua katsomassa.

Vaikuttaa avautumiselta, mutta kyllähän nuo hyvät asiat silti voittaa. Ei tarvitse kuin pari hymyä tai muuta hienoa hetkeä lapsilta niin johan sillä loppu viikon jaksaa. Päivääkään en ole katunut että tuli lapsia hommattua.
 
Simba sanoi:
Lapset täytti just 5 ja 7. Oon ruvennu vähän miettimään missä vaiheessa tää mun sumutus et on erikseen aikuisten karkkia ja suklaata ei enää mee läpi.
Click to expand...

Siis tähän toimii se että maistattaa jotain väkevää. Sitruunaesanssi miedompana ja jalapeno tms. väkevämpänä. Sitten kun lapsi kakistelee tuskissaan niin sanot että onko vähän väkevää.

Sit voit aina sanoa että nämä aikuisten karkit on sellaisia väkeviä. Saat pari vuotta jatkoaikaa.

:sneaky::sneaky:
 
Ramaya sanoi:
Lisäksi huomannut juuri tuon että eipä lapsettomilta kavereilta kauheasti yhteydenottoja ole tullut. Taitaa olla jopa niin että vain yhtä kaveria on kiinnostanut niin paljon että on tullut tuota tuoreinta muksua edes katsomaan. Liekö tässä jokin miesten ja naisten ero myös koska vaimon kavereita on kyllä ravannut muksua katsomassa.
Click to expand...
No nyt kun avaudutaan, niin sama homma täällä. Mun vanhoista kavereista tasan yksi on vaivautunut meille, mutta sillä onkin hyvin saman ikäiset muksut itsellä. Muut kyllä kutsuu kylään, mutta miksi vitussa mä lähtisin ajamaan johonkin 200km päähän lasten kanssa katsomaan sinkkumiehen kämppää. Vaimon kaverit kyllä tosiaan on meilläkin vaivautuneet jopa matkustamaan vähän, että pääsevät tuomaan lahjoja, vaikka olisivat itse lapsettomia.

Muutenkaan ei viitsi lasten kanssa kylään mennä paikkaan, missä ei ole mitään tekemistä heille, mutta se tuntuu olevan todella vaikea lapsettomien käsittää. Toisaalta kylläpä tuolta hiekkalaatikolta on aika hyvin löytynyt uusia kavereita sitten, joilla elämäntilanne on lähempänä omaa. Kyllähän tässä silti pieni katkeruus on siitä, että itselle ehkä maailman tärkein asia on toisille vain sellainen.. ärsyke. Vaikka kuinka uhottiin ennen lasten syntymää, kuinka autetaan hoitamisessa ja muuta siirappista. Ekan kerran kun näytät niille sitten koliikkivauvaa niin sommoro.
 
Back
Ylös Bottom