Pienten lasten ISIEN ketju!

IVa

Liittynyt
18.12.2009
Viestejä
1 848
Kaupunki
Oulu
No nyt kun avaudutaan, niin sama homma täällä. Mun vanhoista kavereista tasan yksi on vaivautunut meille, mutta sillä onkin hyvin saman ikäiset muksut itsellä. Muut kyllä kutsuu kylään, mutta miksi vitussa mä lähtisin ajamaan johonkin 200km päähän lasten kanssa katsomaan sinkkumiehen kämppää. Vaimon kaverit kyllä tosiaan on meilläkin vaivautuneet jopa matkustamaan vähän, että pääsevät tuomaan lahjoja, vaikka olisivat itse lapsettomia.

Muutenkaan ei viitsi lasten kanssa kylään mennä paikkaan, missä ei ole mitään tekemistä heille, mutta se tuntuu olevan todella vaikea lapsettomien käsittää. Toisaalta kylläpä tuolta hiekkalaatikolta on aika hyvin löytynyt uusia kavereita sitten, joilla elämäntilanne on lähempänä omaa. Kyllähän tässä silti pieni katkeruus on siitä, että itselle ehkä maailman tärkein asia on toisille vain sellainen.. ärsyke. Vaikka kuinka uhottiin ennen lasten syntymää, kuinka autetaan hoitamisessa ja muuta siirappista. Ekan kerran kun näytät niille sitten koliikkivauvaa niin sommoro.
Sama täällä, ei sitä pienlapsiperheen arkea oikein saa mitenkään soviteltua niin että sinkkukaverien kanssa tulisi pidettyä yhtä. Kun se menee kuitenkin sillain että kaljalle, keikalle, harrastamaan vois mennäkin mutta kaikki oleminen ja tekeminen lasten kanssa on sitä vahtimista, viihdyttämistä, leikkimistä niin tiiviisti että siinä on yleensä lapseton sinkku ihan hoomoilasena.

Samassa elämäntilanteessa olevilla tuttavaperheillä sit on taas lasten harrastusten/kodin/epäsäännöllisten työvuorojen/tmv vuoksi aina vapaa-aika tiukilla niin ettei yhteistä slottia kyläilyyn puolin ja toisin niin vain meinaa löytyä.
 
Liittynyt
13.8.2015
Viestejä
153
Voi voi, samojen asioiden kanssa painitaan. Mulla täyttää tyttö viikon päästä 2v ja poika on 2kk. Mun vanhoista kavereista pysyn kaukana, mutta ne muutamat raittiit asuu eri kunnissa ja nähdään harvoin. Osittain siksi, että käytän sen pari kolme tuntia omaa aikaa viikossa salilla, enkä esim. käy kahveilla.
Uskomatonta on kyllä se, jopa omien perheenjäsenien kohdalla, että odotetaan meitä sinne kylään, johonkin missä ei ole lapsille mitään aktiviteettia. Onhan se nyt prkl 100 kertaa helpompaa joidenkin eläkeläisten/päivätyössä olevien tulla meille kylään, kuin meidän sinne.
Tätä oon miettinyt aika paljon, mutta kai ne omat menot on vaan niin pirun tärkeitä.
 
Liittynyt
29.8.2003
Viestejä
697
5v tyttö sanoo isoveljestään jatkuvalla syötöllä
Sä AINA
Sä ET KOSKAAN
Sä ET IKINÄ
Sä KOKO AJAN

- ai sori, sukupuolihan on vain sosiaalinen konstruktio. Haen takkini.
 
Liittynyt
29.8.2003
Viestejä
697
[QUOTE="Meillä taas paljon sairasteltu. Lapset varsinkin ja erityislapsi panikoinu ja pitäny pitkin öitä hereillä. Huoh.[/QUOTE]

Nää sairastelut tuntuu ainakin mun kaveripiirissä menevän tosi epäreilusti. Samoissa perheissä ollaan jatkuvasti kipeenä ja se on tosi kuormittavaa. Mul on käyny tuuri ja ipanat ei oo juuri koskaan kipeinä. Jotain pikkuflunssia ollu vaan.
 
Liittynyt
23.4.2012
Viestejä
639
Itselläni on alle puoli vuotias lapsi ja parin päivän työreissussa koin jotain mitä en ollut kokenut koskaan aikaisemmin, nimittäin IKÄVÄÄ. Mietin jo joskus että olenko tunnevammainen koska en muista että olisin ikinä ikävöinyt ketään. Mutta onpa ihana tunne kun ei malttaisi millään odottaa että pääsee kotia ja saa ottaa lapsen syliin ja suukottaa ❤❤❤.
 
Liittynyt
23.4.2012
Viestejä
639
Itellä sama, mutta vuosia sitten olin Saksassa ja esikoinen soitti ja luloi luuriin. Märy tuli ja padot aukse. :ROFLMAO: Sittemmin on osannu vähän tunteillakkin.
Kyllä nuo lapset jonkin portin tosiaan aukaisee :). Tuntuu muutenkin että empatiakyky on parantunut huomattavasti ja kaikki lapsiin liittyvät asiat niin hyvässä kuin pahassa saavat nykyisin voimakkaita tunteita aikaan melko helposti. Eikä siis tarvitse olla omasta lapsesta kyse
 
Liittynyt
29.8.2009
Viestejä
2 884
On ne pienokaiset niin ihania, voi Jeesus mun vereni! Itkua herätessä, nukkumaan mennessä, väärän väriset sukat, sataa, kun pitäisi paistaa, paistaa, kun saisi sataa, sitten perseilyä, maassa parkumista mistä tahansa syystä tai ilman syytä, joskus väsyttää tai jos ei, niin siinä myös hyvä syy... Lista on loputon.

Erittäin hienoa, että elävät ja ovat terveitä, mutta on tuo kokoaikainen sirkus suoraan hanurista ja syvältä.

Ei ole ollut sekuntiakaan ikävä, jos on saanut olla pari päivää reissussa. :)

Pienokaisten äly lienee vesipuhvelin tasolla ja jääräpäisyys samaa luokkaa.

Odotan orastavan älyn aikaa. Tiedostan toisenlaiset ongelmat. Toivon, että ne ovat "mieluisampia" ja että niistä voi jutella.
 
Liittynyt
27.2.2003
Viestejä
1 643
Ikä
47
Itselläni on alle puoli vuotias lapsi ja parin päivän työreissussa koin jotain mitä en ollut kokenut koskaan aikaisemmin, nimittäin IKÄVÄÄ. Mietin jo joskus että olenko tunnevammainen koska en muista että olisin ikinä ikävöinyt ketään. Mutta onpa ihana tunne kun ei malttaisi millään odottaa että pääsee kotia ja saa ottaa lapsen syliin ja suukottaa ❤❤❤.
Älä huoli, tuo menee ohi kun murrosikä saapuu lapselle. Meillä on kolme murkkua ja välillä tekee lähinnä mieli hakea helvetin paksu oksa millä niitä pieksisi.

Ei vain, nyt kannattaa nauttia. Se on ihan tosi että lasten ollessa pieniä sitä elää elämänsä parasta aikaa. Ainakin ite olen sitä mieltä.
 

Wombut

VIP
Liittynyt
13.1.2012
Viestejä
1 158
Tälläinenkin ketju pakkiksella. Täällä myös yksi 50/50 eli vuoroviikko YH isä (voi tulkita joko yksinhuoltaja tai yhteishuoltaja). Tytär täyttää kohta 10v. Vaikka onkin tuo vuoroviikkosysteemi niin silti harmittavan vähän tulee kavereita nähtyä koska teen samalla vuorotyötä. Viihdyn kyllä kahvilla, niin kotona kuin huoltsikalla ja se oli ennen todella vahva rutiini kaveriporukassa, mutta nyt se tuppaa unohtua välillä pariksikin kuukaudeksi.

En varsinaisesti syytä kavereitani, mutta nyt on useampi kerta käynyt niin että jollain todella pienellä porukalla sovitaan jotain kivaa/spessua ja mut jätetään todella usein ulkopuolelle. Pari kertaa ihan suoraan kysynyt kavereilta että "hei... eikö kenellekkään tullut mieleen multa kysyä?". Pidän kovasti kavereistani enkä koe että olisin koskaan häiriöksi esim viihteellä, en rähise tai haasta riitaa yms ja sosiaalisesti kohtuu taidokas... Noh koitan aina näiden tapahtuessa olla ylianalysoimatta tilannetta, ehkä se että tosiaan en jatkuvasti koita saada väkeä kahville, tai se että en käy terasseilla niin vaan automaattisesti pudottaa pois siitä tiukimmasta ytimestä.

Mitä lapseen tulee tässä iässä niin pitää sanoa että ns. paskan määrä on vakio. Ennen oli eri ongelmat, mutta mun jutut/pyynnöt/käskyt meni läpi, nyt ei olisi ongelmia mutta mikään mitä sanon ei tunnu kelpaavan. Ärsyttää kun kakara luulee olevansa fiksu, vaikka oikeasti ei edes 10v iässä pysty selkeesti käsittelemään puoliakaan tunteistaan eikä tunnista minkään sortin syy->seuraus ketjuja. Plus tietty luulee että rahaa on loputtomasti.
 
Liittynyt
29.8.2009
Viestejä
2 884
Mitä lapseen tulee tässä iässä niin pitää sanoa että ns. paskan määrä on vakio. Ennen oli eri ongelmat, mutta mun jutut/pyynnöt/käskyt meni läpi, nyt ei olisi ongelmia mutta mikään mitä sanon ei tunnu kelpaavan. Ärsyttää kun kakara luulee olevansa fiksu, vaikka oikeasti ei edes 10v iässä pysty selkeesti käsittelemään puoliakaan tunteistaan eikä tunnista minkään sortin syy->seuraus ketjuja. Plus tietty luulee että rahaa on loputtomasti.
Ai-jai, menetetty peli, turhaan toivoin hyvempää huomista. :)
 
Liittynyt
17.8.2004
Viestejä
1 274
Lapset on ihania. :heart: Meillä on varmaan kyllä vähän spessutilanne kun pystytään joustaan erinäisistä asioista arjessa, mut tällä bullettilistalla tulee timanttia:
-Lapset vakioaikaan nukkuun arkisin ja viikonloppuisin
-Aamu- ja iltapuuro
-Ei aamuherätyksiä, vien hoitoon kun lapset herää (työ sallii)*
-Aktiivisessa perhepäivähoidossa molemmat (4h ulkoilua 8h päivässä)
-Terveellinen kotiruoka hoidon jälkeen ja sen jälkeen muutama tunti omaa rauhaa ja leikkimistä. (Myös vanhemmat saa rauhottua työpäivän jälkeen)
-ILTAULKOILU pakollinen 7-8 väliin ennen iltapalaa tai voin kertoo ettei siitä nukkumaanmenosta muuten tule mitään.
-Ei karkkipäivää. Meillä ostellaan silloin tällöin karkkia kaupasta, kertaosto on jotain 40-60 sentin välillä tai tulee muuten liikaa ja saa itseänsä syyttää.

Meillä molemmat lapset on superaktiivisia ja molemmat lähti pyöräileenkin 2-vuotiaana ilman apupyöriä. Nyt nuorempi 3v ja voidaan pyöräillä uimarannalle ja pitkin kyliä noin 10km lenkkejä. Vanhempi 6v rakastaa harrastaa kaikkea maan ja taivaan väliltä. 2-6 vuotiaana on ollut mukana: judossa, brassijujutsussa, yleisurheilussa, kilpatelinevoimsitelussa, motocrossissa, sählyssä ja trialissa. Tää kesä menee bmx-racingin kisakauteen, kartingiin, kiipeilyyn ja mäkihyppyyn. Urheilu auttaa paljon. Meillä jäi pojalla uhmaikä kokonaan välistä. Joutuu hieman kierrätää noita lajeja aina keväy/syksyakselilla. Mut saa harrastaa kaikkea mitä haluaa, kunhan jaa 1-2 harrastuksetonta päivää viikkoon. Aina ei jää! :D
 
Viimeksi muokattu:
Liittynyt
20.5.2008
Viestejä
537
Jatketaan monologimaisesti.

Voi Jeesus kun 5v lapselle voi olla välillä vaikeaa konsepti nukkuminen, ei saatana voi pitää 5min päätä tyynyssä ja nukahtaa.
Pakko sekoilla.

Toki tää on kausiluontoista mutta nyt just vitun vaikeaa.
 
Ylös