Pienten lasten ISIEN ketju!

[nimisMies]

Olenko väärässä, jos väitän että "isä" ei voi isyystestiä vaatia Suomessa nykysäännösten mukaan (tai toisin sanottuna, äidin ei tarvitse moiseen suostua)? Eli jo pelkkä lapsen todistaminen omakseen, mikäli sitä ei papereihin näin ole alunperin merkitty, voi olla tuskallisen vaikeaa. Isyys/DNA testejä voi tehdä toki enemmän vähemmän salaa ulkomailla, mutta saako niillä oikeutta Suomessa on aivan toinen juttu.

Ei sitä testiä voi ottaa ilman äidin lupaa.

 

[Red28]

Mikäli lapsen isä sattuu olemaan kolmas pyörä, ja lapsen äiti on naimisissa toisen miehen kanssa, tulkitaan tämä äidin kanssa naimisissa oleva mies automaattisesti isäksi. Siinä tapauksessa ollaan siis käsittääkseni todella vaikeassa tilanteessa jos oikea isä halua isyytensä ja toinen osapuoli sitä vastustaa.


Jos taas tilanne on se että äiti ei ole naimisissa niin oikeusteitse saa käsittääkseni taisteltua isyystestit ja sitä kautta totuuden.

 

[nimisMies]

Jos taas tilanne on se että äiti ei ole naimisissa niin oikeusteitse saa käsittääkseni taisteltua isyystestit ja sitä kautta totuuden.

Joo jos lapsen tunnustaa ilman testiä aluksi niin kait sen testin saa lopulta.

Kyllä miusta tuntuu, että en lähde vääntämään tästä. Tuntuu jotenkin siltä, että hirveän taistelunkin jälkeen lopputulos olisi se, että lapsella on vanhemmat jotka vihaavat toisiaan. Toivottavasti en kadu päätöstä myöhemmin, pitää tulevaisuudessa katsoa tarkemmin kenen kanssa tekee ja mitä tekee. Se on ainakin varma, että pillereihin en enää suostu, ennenkun suhde on siinä vaiheessa, että lapsi on iloinen yllätys katastrofin sijaan.

 

[Tee-Rex]

Mikäli lapsen isä sattuu olemaan kolmas pyörä, ja lapsen äiti on naimisissa toisen miehen kanssa, tulkitaan tämä äidin kanssa naimisissa oleva mies automaattisesti isäksi. Siinä tapauksessa ollaan siis käsittääkseni todella vaikeassa tilanteessa jos oikea isä halua isyytensä ja toinen osapuoli sitä vastustaa.


Jos taas tilanne on se että äiti ei ole naimisissa niin oikeusteitse saa käsittääkseni taisteltua isyystestit ja sitä kautta totuuden.

Mulla tosiaan ei tuosta asiasta ole kokemusta, voisin uskoa sen noin menevän kuin tuossa tuo jälkimmäinen. Asialla on tietty sitten myös se toinen puoli, että jos äiti ei suostu isyystestiin, eikä ole naimisissa, niin eipä taida elatusvelvolliseksikaan saada elatusrahojen toivossa.

Mulla on kokemusta sotimisesta mm. faijan uuden liiton karille menemisen myötä. Siinä oli sellaisia käänteitä, ettei niitä voi kukaan tajuta eikä uskoa. Kun vastapuoli on tarpeeksi sekaisin, niin se voi yrittää ihan kirkkain silmin tuhota viran ja sitä myötä kaiken taloudellisen selviämisen - kun siis pelkkä lasten huoltajuuden kusettamisen yrittäminen erinäisin sepitetyin keinoin ei riitä.
Omalla kohdalla kokemusta on nykyisen vaimon huoltajuuskiistasta, jätkä täyttää kohta 7, kun rumba alkoi mun tultua kuvioihin oli jätkä 3. Faija on ihan täysi narsisti ja sekopää, mutta umpinarsisti kun on, niin on niin vakuuttava touhuissaan ja jutuissaan että uskoo jopa itse omat sepitetyt tarinansa saati sitten sossutantat.

 

[LSA_Vinnie]

Mikäli lapsen isä sattuu olemaan kolmas pyörä, ja lapsen äiti on naimisissa toisen miehen kanssa, tulkitaan tämä äidin kanssa naimisissa oleva mies automaattisesti isäksi.

Tämä vastaava kuvio näkyy muuten vakuutusmaailmassa siten, että kun syntymättömälle lapselle otetaan vakuutusta, niin isän "sairaushistoriaa" ei edes kysellä vaan ainoastaan äidin periytyviä tauteja jne. Ensin ihmeteltiin vähän tätä kuviota, mutta kyllähän se syy on aika selkeä -- vakuutusyhtiöllä kun ei ole mitään varmuutta todellisesta isästä eikä se heille kovin helpolla edes selviäisi.

 

[Red28]

Suurin syy tuohon vakuutusyhtiöiden käytäntöön on käsittääkseni se, että tietyt äidin kantamat sairaudet siirtyy kohdun välityksellä lapseen.


nimisMiehelle kommentoin vielä sen, että itse valitsisin toisin. En voisi elää tietäen, että jossain on minun lapseni, joka joutuu elämään ilman isäänsä, eikä koskaan tule saamaan täyttä varmuutta isästään. Ja tietäen, että en voi vaikuttaa tuon lapsen elämään mitenkään, en auttaa, en yhtään mitään. Mutta se olisikin vain minun valintani.

 

[J.Jake]

nimisMiehen tilanteesta.
Työkaverilla oli vastaava tilanne. Muija paksuksi ja ero tuli. Olivat kuitenkin väleissä sen verran että sopivat asian - Ei velvotteita, ei vastuuta, ei mitään.

No, tää nainen löysi miehen ja meni naimisiin. Kohta tulikin kirje kotiin jossa vaadittiin elatusmaksua. Isyystestiin oli pakko mennä ja sit ruveta makselemaan.
Ei halunnutkaan uusi mies maksella toisen miehen muksun kuluja. Sitä en tiedä halusiko kaverini alkaa tapailemaan lastaan... En usko koska asiasta ei puhuttu
vaikka lapsista puhuttiinkin. Hänellä kuitenkin oli jo vaimo ja uusi perhe.

Tämäkin perustuu tähän lapsen oikeuteen isään. Nainen kun sanoo että toi on isä niin - hups testeihin. Toisinpäin ei ole ihan yhtä helppoa.

Olen tainnut aikaisemminkin mainita siitä ex- jääkiekkoilijasta joka hakee oikeuden kautta lupaa olla lapsensa isä ja tavata tätä. Tapauksessa siis tuli ero
naisen ollessa raskaana ja nainen ehti naimisiin ennenkuin lapsi syntyi. -> Lain mukaan lapsi on automaattisesti aviomiehen.

 

[nimisMies]

nimisMiehelle kommentoin vielä sen, että itse valitsisin toisin. En voisi elää tietäen, että jossain on minun lapseni, joka joutuu elämään ilman isäänsä, eikä koskaan tule saamaan täyttä varmuutta isästään. Ja tietäen, että en voi vaikuttaa tuon lapsen elämään mitenkään, en auttaa, en yhtään mitään. Mutta se olisikin vain minun valintani.

Minulla on sellainen jännä fiilis takaraivossa, että saatan hyvinkin tulla katumaan tätä päätöstä ja koko aika toivon, että se nainen muuttaisikin mielensä olkoo syy sitten elarit tai mikä tahansa. Jotenkin kumpikin vaihtoehto tuntuu väärältä, enkä haluaisi tehdä tästä asiasta mitää päätöstä. Toivoisin, että se vaan yhtäkkiä itsekseen ratkeaisi koko ongelma, muuta eihän siinä niin käy.

 

[Timba79]

Minulla on sellainen jännä fiilis takaraivossa, että saatan hyvinkin tulla katumaan tätä päätöstä ja koko aika toivon, että se nainen muuttaisikin mielensä olkoo syy sitten elarit tai mikä tahansa. Jotenkin kumpikin vaihtoehto tuntuu väärältä, enkä haluaisi tehdä tästä asiasta mitää päätöstä. Toivoisin, että se vaan yhtäkkiä itsekseen ratkeaisi koko ongelma, muuta eihän siinä niin käy.

Laita joku hyvä juristi "tunnustelemaan" asiaa, sieltä voi löytyä ratkaisu nopeasti.

 

[Red28]

Minulla on sellainen jännä fiilis takaraivossa, että saatan hyvinkin tulla katumaan tätä päätöstä ja koko aika toivon, että se nainen muuttaisikin mielensä olkoo syy sitten elarit tai mikä tahansa. Jotenkin kumpikin vaihtoehto tuntuu väärältä, enkä haluaisi tehdä tästä asiasta mitää päätöstä. Toivoisin, että se vaan yhtäkkiä itsekseen ratkeaisi koko ongelma, muuta eihän siinä niin käy.

Siinä tapauksessa sulla ei mun mielestä ole vaihtoehtoja.


Vaihtoehto 1. Annat koko asian olla, muutaman vuoden päästä tulet katumapäälle, mutta et voi tehdä käytännössä yhtään mitään. Et yhtään mitään. Koskaan. Elät loppuelämäsi tietäen, että joku sun lapsesi ei koskaan tiedä sun olevan sen isä. Kuvittele, jos sille lapselle vaikka sattuisi jotain, se joutuisi huonoille teille tms., etkä voisi muuta kuin katsoa sivusta.


Vaihtoehto 2. Annat pätevän juristin hoitaa asioita ja pidät tunteesi kurissa ja pysyt asiallisena, otat mitä lakiteitse saat. On mahdollista, että toinen osapuoli tulee vaikka 5 tai 10 vuoden päästä järkiinsä ja tilanne muuttuu täysin. Tai sitten ei, mutta pahimmassakin tapauksessa sä olet virallisesti sen lapsen isä, ja viimeistään aikuisiällä lapsi varmasti haluaa tutustua suhun kun äiti ei sitä voi estää. Lyön vasemman kivekseni vetoa, että sinä päivänä, kun sä saat oikeasti viettää aikaa sen lapsen kanssa ja se sanoo sulle ekan kerran "isi mä rakastan sua", kiität tätä neuvoa. Ja siinä vaiheessa sulle on aivan sama, mitä se juristi maksoi.


Jos tollainen fiilis on takaraivossa, niin kyllä sä tiedät sisimmässäs, mitä pitäisi tehdä. Sulle ei oo pelattu helpoimmat kortit, mutta ne voisi olla huonommatkin. Korttejaan ei voi valita, mutta voi valita, miten ne pelaa. Käytöksestä päätellen sun lapselles ei oo välttämättä tulossa paras mahdollinen äiti. Mutta sä voit olla sille maailman paras isä, jos haluat.

Katotsä vai jätätsä, kortit on tossa.


Onnittelut, susta tulee isä.:thumbs:

 

[Timba79]

Pahan pistit Red28 mutta noin se menee. Ja taas toisaalta voi olla että tuo äiti kokee sellaisen nopean järkiintymisen kun juristi lähtee hoitamaan asiaa. Siellä voi olla vähän taas vauvalehden foorumilta luettu ettei sille sikapaskiaiselle kuulu oikeus tavata lastaan ja vähän on mustamaalattu ja nyyhkytarinaa väännetty ja 50 muuta yh-mammaa kuorossa laulaa että pidät kuule nainen puolesi nyt vaan.

En varmaan itsekään antaisi periksi.

Vielä kun vähän sotkee soppaa, niin siellä on sitten joku isäpuoli mukana joka ei hyväksy lasta ikinä kun ei ole sen biologinen ja vaikka antaa vähän nyrkin laulaa kun eihän se nyt ole niin justiinsa kun ei ole oma lapsi. Onpahan ehkä edes joku keino puuttua tuohon. Tosin itse varmaan puuttuisin vaikka pesäpallomailan kanssa jos ei viranomaispuolelta apuja löydy.

Niitä vaan kuulee yllättävän paljon että se isäpuoli on se joka antaa sitä tarpeetonta runtua kun se taitaa vissiin olla helpompaa kuin ihan oman lapsen kanssa? Tiedä sitten onko nämäkään aina totta...

 

[Tee-Rex]

On tuo tosiaan kinkkinen tilanne. Mutta päädyt kumpaan lopputulokseen tahansa, niin vaikuttaa vähän siltä että siihen asianajajaan kannattaa joka tapauksessa olla yhteydessä. Eli tarvitset sitä hoitamaan asian niin, ettei sulle saa jälkikäteen viritettyä jotain miinaa, tai aloittamaan asian selvittäminen.

Mutta niinkuin joku tuossa yllä sanoi, niin sähän voisit käyttää sitä asianajajaa alkuun vähän "tunnustelemiseen" ja pelata sillä itsellesi aikaa, sekä se saattaa kummasti selvittää ajatuksia kun kuulee että mitä sieltä vastataan. Kyllä se niin on, että varsin usein eletään jossain kuplassa että äiti saisi päättää lapsesta ihan mitä huvittaa, tyyliin nuo vauvapalstajutut. Ja kyllä yllättävän monella menee jännäkakka housuun, kun tulee asianajajalta selvityspyyntökirje. Sitten siellä samalla palstalla itketään että "voiko näin muka tehdä..."

 

[Tee-Rex]

Niitä vaan kuulee yllättävän paljon että se isäpuoli on se joka antaa sitä tarpeetonta runtua kun se taitaa vissiin olla helpompaa kuin ihan oman lapsen kanssa? Tiedä sitten onko nämäkään aina totta...

Ihan niinkuin niitä nyrjähtäneitä henkisen väkivallan osaavia äitipuolia... Molemmat totta ja molemmat fiktiota. Molempia löytyy äitipuolista ja isäpuolista.

Mulla on ollut isäpuoli ja äitipuoli. Ja kuin kohtalon ivaa mä olen nyt isäpuoli. Ei se aina kyllä herkkua ole, mutta yritän suoriutua paremmin kuin mun isäpuoli.

 

[nimisMies]

Tuntuu jotenkin ihan älyttömältä koko lakimies kuvio, pitäishän aikuisten ihmisten osata hoitaa asiat ilmankin. Yritin tossa ottaa yhteyttä tonne vastapuolelle, mutta ei onnistu, haluisin vaan saada asiat puhuttua selväksi. Mitähän tää touhu on sitten muutaman vuoden päästä, jos kaikki kommunikointi käydään erilaisten virkamiesten ja sossuntanttojen välityksellä. Oon tietenkin lueskellut kaikkia tarinoita ihmisten huoltajuus yms kiistoista aika paljon lähiaikoina, päähän tässä räjähtää. Treenaaminen on kyllä tällaisina hetkinä aika helvetin iso juttu, noin niinkun mielenterveyden kannalta.

 

[Red28]

Ilman muuta pitäisi, mutta jos vastapuoli heittäytyy tossa tilanteessa sotapolulle niin ei ole paljon vaihtoehtoja.

 

[Timba79]

Joo, ei tuossa kohtaa auta kun pistää kovaa kovaa vastaan. Siellä vauvapalstalla on varmaan sanottu että 90% miehistä luovuttaa kun vähän uhkailee ja kiristää. Itse haluan uskoa, että se lakimieheltä lähtevä selvityspyyntö pistää vähän järjenjuoksuun vauhtia.

- - - Updated - - -

Ihan niinkuin niitä nyrjähtäneitä henkisen väkivallan osaavia äitipuolia... Molemmat totta ja molemmat fiktiota. Molempia löytyy äitipuolista ja isäpuolista.

Mulla on ollut isäpuoli ja äitipuoli. Ja kuin kohtalon ivaa mä olen nyt isäpuoli. Ei se aina kyllä herkkua ole, mutta yritän suoriutua paremmin kuin mun isäpuoli.

Juu, totta ihmeessä. En mä tässä halunnut mitään "isäpuolet on perseestä" juttua vääntää, en todellakaan. Oma velipoikakin on isä ja isäpuoli. Lapset sille kuin omia. Vaimolla oli isäpuoli jne jne. Että ei tuo ihan vierasta ole itsellekään.

Ja naiset osaa takuuvarmasti sen henkisen väkivallan ja se on usein jopa pientä fyysistä pahempaa. PUOLUSTELEMATTA mitenään fyysistä väkivaltaa. Nämä kun on pakko aina vääntää ratakiskosta tai joku hyökkää puskista sanomaan että Timba hyväksyy fyysisen väkivallan lapsia kohtaan. :face:

 

[Andymon]

Tuntuu jotenkin ihan älyttömältä koko lakimies kuvio, pitäishän aikuisten ihmisten osata hoitaa asiat ilmankin. Yritin tossa ottaa yhteyttä tonne vastapuolelle, mutta ei onnistu, haluisin vaan saada asiat puhuttua selväksi. Mitähän tää touhu on sitten muutaman vuoden päästä, jos kaikki kommunikointi käydään erilaisten virkamiesten ja sossuntanttojen välityksellä. Oon tietenkin lueskellut kaikkia tarinoita ihmisten huoltajuus yms kiistoista aika paljon lähiaikoina, päähän tässä räjähtää. Treenaaminen on kyllä tällaisina hetkinä aika helvetin iso juttu, noin niinkun mielenterveyden kannalta.

Lakia melko pitkän kaavan lukeneena suosittelisin ottamaan ihan ensiksi yhteyttä kunnalliseen lastevalvojaan (esim. http://www.hel.fi/hki/sosv/fi/Perheiden+palvelut/perheoikeudelliset_asiat/lastenvalvojat), niitten tontille kuuluu just tälläiset keissit. Osaavat myös tarvittaessa sanoa missä vaiheessa kannattaa alkaa ottaa lakimiestä kehiin ja ehkä suositellakin näitä asioita tuntevaa juristia.

Noista elatusmaksuista sama huomio kuin mitä joku tässä jo totesikin: niistä luopumisesta voidaan kirjottaa vaikka minkälaista paperia, mutta siinä vaiheessa kun mamma päättää että elättäjä sittenkin olisi tarpeeseen, soveltuu ne sopimukset lähinnä takan sytyttämieen.

 

[J.Jake]

Tämä on kyllä monelta osaa ikävän totta.

http://www.hs.fi/matka/Vain+Suomessa+vihataan+lapsia/a1352353735028

 

[Jami2003]

Tämä on kyllä monelta osaa ikävän totta.

http://www.hs.fi/matka/Vain+Suomessa+vihataan+lapsia/a1352353735028

Pitänee varmaan paikkaansa mutta täytyy kyllä sanoa etten äkkiseltään muista yhtään kertaa jolloin olisin saanut edes pahaa katsetta vaikka välillä tuota jälkikasvua on kaikki kolmekin mukana. Johtuu varmaan siitä etten käytä julkisia, en asu pääkaupunkiseudulla enkä käy hienoissa ruokaravintoloissa lasten kanssa.

Päinvastoin, muutamia kertoja ventovieraat on kehuneet kuinka reippaita tai kilttejä lapset on. Vaikka tuskin nuo nyt normaalia kiltimpiä on :D

 

[Timba79]

Pitänee varmaan paikkaansa mutta täytyy kyllä sanoa etten äkkiseltään muista yhtään kertaa jolloin olisin saanut edes pahaa katsetta vaikka välillä tuota jälkikasvua on kaikki kolmekin mukana. Johtuu varmaan siitä etten käytä julkisia, en asu pääkaupunkiseudulla enkä käy hienoissa ruokaravintoloissa lasten kanssa.

Päinvastoin, muutamia kertoja ventovieraat on kehuneet kuinka reippaita tai kilttejä lapset on. Vaikka tuskin nuo nyt normaalia kiltimpiä on :D

Sama.


Lisäksi olen ottanut pojat duuniin kun on ollut jotain nopeita iltakeikkoja, jossa pakata tunnissa joku seuraavan päivän juttu valmiiksi. Niille sitten antanut iiisot paperilaput ja läjän tusseja joilla piirrellä iskälle jotain kivaa. Siinä ne tunnin väsää piirroksia ja kun tulee tylsää, niin löytävät jonkun tyhjän Itellan rullakon jolla työntävät toisiaan pitkin käytäviä. Työkaverit kyselee että milloin sä taas tuot ne ihanat pient pojat tänne meidän iloksi. Ja minä oon hermona kun en lykkii niitä rullakoita pitkin käytäviä.

Että ehkä ne on kuitenkin 100 x fiksumpia ja kiltimpiä kuin minä niitä itse pitää.