Pienten lasten ISIEN ketju!

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Timba79
  • Aloitettu Aloitettu
Itse en kyllä vapaaehtoisesti ole, aika lähellä että irtisanon itseni kun vituttaa niin paljon. :curs:

No enpä ole minäkään enää kuin poika vanhenee. Ja joulut sun muut nyt on onneksi automaattisesti palkallisia vapaita, joten ei tartte edes miettiä noita.
 
Isänpäivä on vain yksi päivä muiden joukossa. En ymmärrä tuollaista jeesustelua asiasta että on pakko olla kotona. Jos on töitä niin sitten on töitä. Markkinamiesten keksimä päivä :rolleyes:

Jos todella haluaa viettää laatuaikaa lasten kanssa niin kyllä sitä voi(ja kannattaa) viettää muulloinkin kuin isänpäivänä.
 
Isänpäivä on vain yksi päivä muiden joukossa. En ymmärrä tuollaista jeesustelua asiasta että on pakko olla kotona. Jos on töitä niin sitten on töitä. Markkinamiesten keksimä päivä :rolleyes:

Jos todella haluaa viettää laatuaikaa lasten kanssa niin kyllä sitä voi(ja kannattaa) viettää muulloinkin kuin isänpäivänä.

Toki näinkin. Mutta kunhan se lapsi vanhenee, kyllähän se oppii tietämään että just tuo kyseinen päivä on isänpäivä ja varmasti odottaa että isällä on aikaa just silloin lapselle ja perheelle.

Yhtälailla joulut sun muut on markkinamiesten hössötystä ja voihan sitä jouluakin viettää vaikka 27.12. :D
 
Mites äijät, minkälaista settiä olette olleet lasten kanssa yksin vaimon ollessa rentoutumassa? Onko selviytymistarinoita?

Meikäläisellä puskee kylmää hikeä otsalle kun ajattelee aikoinaan vaimon tallinnan ostosreissua naisporukalla, meikä kotona viikonlopun kolmen alle vuotiaan kanssa :itku: . Siitä kun selvis niin tuntu että selviää ihan mistä tahansa.
Kyllä nyt on jo helppoo, tiukassa paikassa Ti-Ti nalle töllöön ja 15 min rauhaa on taattu.
 
Eipä itsellä kummempia selviytymistarinoita ole vaikka pojan (tällä hetkellä 10kk) kanssa kahdestaan ollaankin kotona oltu.

Hyvinhän tuo päivä on mennyt, riehutaan ja sekoitetaan kämppä leluilla :D , käydään ulkona ja sitten ainakin isälle päivän kohokohta iltapäivän 1,5h päikkärit (tuo on noita elämän pieniä iloja kun pääsee päiväunille oma pojan kanssa). Noiden päikkäreiden lisäksi poika ottaa vielä toiset samanlaiset, niin saa hiukan 'omaakin' rauhaa.
Nykyään on totutettu poikaa yksille päiväunille ja silloin kaveri nukkuukin 2,5 - 3h putkeen, tuossa ajassa ehtii jo tehdä vaikka mitä, esim. surffailla pakkiksella ja lukea body-lehteä :)
 
Mites äijät, minkälaista settiä olette olleet lasten kanssa yksin vaimon ollessa rentoutumassa? Onko selviytymistarinoita?

Kahta viikkoa pisimmillään ollaan oltu muutaman kerran likkojen kanssa kolmistaan, ja hyvin on aina pärjätty.

Luonnollisestikin tarhaan ehditään aina viime tipassa, mutta ruuissa on sentään pysytty, koti ei ole paskaa täynnä ja tuossa ajassa jo joutuu pyykkiäkin pesemään. Ei tullut vaaleanpunaista. Täältä ei siis irtoa mitään varsinaisia selviytymistarinoita, normaalia päivärutiinia vain. Ynnä tietty lumityöt, puusouvit (lämmitys talvella perustuu aika pitkälle kakluuneihin) ja omat ja lasten harrastuset siihen päälle. Ei ole ollut univaikeuksia.

-k
 
No eipä minullakaan (vielä) mitään selviytymistarinoita ole. Tänäänkin ollaan oltu koko aamu ja päivä tähän asti kotona, vaimo lähti kaupungille asioilleen...ja siellä kestää. :D

Ensin pikkumies touhusi leikkimatollaan itekseen ja iskä luki Tekniikan Maailmaa sohvalla. Sittenkun pikkumies kyllästyi itekseen leikkimiseen, oli vuorossa sylihetki. Siinähän se sitten taas tuttuun tapaan tykkäs pyöriä vaikka miten päin, repiä kaulaketjua, kuolata paita märäksi, hyppiä ja pomppia sun muuta mitä kohta 8 kk pieni tekee. No kohta alkoikin tulla nälkä, syötiin broileria vihanneksilla, otettiin vähän maitoa päälle ja päikkäreille. Sitten onkin iskällä aikaa lukea meilit ja selata pakkista ennen töhinlähtöä.

Viihdyn erittäin hyvin pojan kanssa kotona ja mitä vanhemmaksi se kasvaa, sitä enemmän siitä on seuraa ja nuo päikkärihetket voi sitten hyödyntään erilaistan askareiden ja oman ajan merkeissä.
 
Kyllä toisilla on helppoo :D .

Meillä on kolmoset nyt 2v ja 3kk iässä ja "rauhalliset" hetket isin kanssa on vähissä.

Tulikin mieleen että mihin mahaan noin ipanat oikeen kiskoo tota ruokaa :eek: ? Pojan herkkua on uunimakkara (tosimies) ja yhtenä päivänä se veti kaks hirveetä lerssiä naamariin. Miettikää jos ite vetäsitte kaks oman kyynärvartenne vahvuista makkaraa :eek: .
 
Pojan herkkua on uunimakkara (tosimies) ja yhtenä päivänä se veti kaks hirveetä lerssiä naamariin. Miettikää jos ite vetäsitte kaks oman kyynärvartenne vahvuista makkaraa :eek: .

Toivottavasti ostatte nitriititöntä makkaraa, 20-kiloinen lapsi saa päivän nitriittiannoksen yhdestä nakista.

Elossa tässä tosin itsekin vielä ollaan, vaikka omassa lapsuudessa nitriiteistä yms. aineista ei välitetty vähääkään.

Meidän 9v pojan herkkua ovat muuten etanat. Ravintoloissa saa tarjoilijoilta aina ihmetteleviä katseita, kun tilataan muksulle valkosipulietanoita.
 
Meidän 9v pojan herkkua ovat muuten etanat. Ravintoloissa saa tarjoilijoilta aina ihmetteleviä katseita, kun tilataan muksulle valkosipulietanoita.

Itse aion syöttää muksulle hanhenmaksapalleroita ja tryffeliriisiä. Tottakai Kämpissä. :david:
 

Anabolic Overdrive

2 kg, Orange

-30%
Toivottavasti ostatte nitriititöntä makkaraa, 20-kiloinen lapsi saa päivän nitriittiannoksen yhdestä nakista.

Elossa tässä tosin itsekin vielä ollaan, vaikka omassa lapsuudessa nitriiteistä yms. aineista ei välitetty vähääkään.

Meidän 9v pojan herkkua ovat muuten etanat. Ravintoloissa saa tarjoilijoilta aina ihmetteleviä katseita, kun tilataan muksulle valkosipulietanoita.

Papan itse tekemää makkaraa, hirvenlihasta. Helvetin hyvää.

Kait sitä kerran kuussa kestää makkaraa vetää vaikka olis kaupastakin ja nitriittiä pullollaan.
 
Tulikin mieleen että mihin mahaan noin ipanat oikeen kiskoo tota ruokaa :eek: ? Pojan herkkua on uunimakkara (tosimies) ja yhtenä päivänä se veti kaks hirveetä lerssiä naamariin. Miettikää jos ite vetäsitte kaks oman kyynärvartenne vahvuista makkaraa :eek: .

Älä muuta sano, tollanen isompi lasipurkki uppoaa hetkessä ja suu vaan aukeaa kuin linnun pojalla. Yleensä reilu maitoannos perään auttaa tähän. Jos ton määrän suhteuttaa omaan kokoonsa, niin vois tulla äitiä ikävä sen määrän kanssa. No kyllähän noilla naperoilla tuo kasvukin sitten on aika huimaa, vai miltä kuulostaa oman painon kolminkertaistaminen ensimmäisen 7 elinkuukauden aiakana?
 
Tää ei vielä paljon syö, maitoa, velliä ja pari lusikallista maissimössöä vain. No nyt opetellaan syömään lusikalla, eiköhän se kohta ala hotkimaan. Just ollaan kaksistaan kotosalla kun äippä on jumpassa. Hyvin menee! Katotaan telkkaria ja iskä surffaa, välillä leikitään puuhamatolla. Nyt taas menoksi, joku päristelee tuolla kovasti! :D
 
Älä muuta sano, tollanen isompi lasipurkki uppoaa hetkessä ja suu vaan aukeaa kuin linnun pojalla. Yleensä reilu maitoannos perään auttaa tähän. Jos ton määrän suhteuttaa omaan kokoonsa, niin vois tulla äitiä ikävä sen määrän kanssa. No kyllähän noilla naperoilla tuo kasvukin sitten on aika huimaa, vai miltä kuulostaa oman painon kolminkertaistaminen ensimmäisen 7 elinkuukauden aiakana?
Tulee muuten aika hyvää koordinaatio/liiketaajuus-treeniä käsille syöttäessä. Kun tuuppaa lusikallisen ruokaa suuhun ja vetää lusikan suusta pois, niin 0,2 sekunnin päästä suu on jo uudestaan ammollaan odottamassa lisää ruokaa. Ja jos se uusi ruoka-annos ei ole suussa viimeistään 0,5 sekunnin aikana, niin sitten siihen mennessä suuhun on tungettu jo jotain muuta, esimerkiksi ruokalappu tai pöydänreuna. Täyty vaan lappaa suoralla syötöllä joku 10 lusikallista suuhun, sitten pari huikkaa vettä ja taas uutta tykitystä. :rock:

Ja jos jokin ruoka ei satu maistumaan, niin sitä ei kyllä sitten saa syötettyä millään. Superjunnu vaan istuu tuolissaan muikean näköisenä suu tiukasti kiinni painettuna ja ynisee: "ymmmm, ymmmm, ymmmm". Pahinta on, että itse aina repeän tuolle ilmeelle ja tämän seurauksena superjunnu on jo oppinut, että se on hauskaa ja sitä on kiva tehdä usein. :jahas:
 
Tama onkin hyva threadi...

Itsella kohta 11kk vanha poika. Samat tarinat tuntuu toistuvan meilla, mita tossa edella muut ovat kuvanneet. Ruoka maistuu ja kasvu seka kehitys on huikeaa seurattavaa.
Meidan kohdalla raskauden ja synnytyksen "haasteet" liittyivat siihen, etta asuimme viela Saksassa vaimon raskauden aikaan ja muutimme juuri ennen pojan syntymaa USA:han. Siina oli viime vuoden lopulla pieni kiire hoitaa taas uudessa maassa laakarit, sairaalat ja vakuutukset kuntoon ennen kuin lapsi syntyi. Kaiken huippu oli etta poika tuli maailmaan 3 viikkoa etuajasssa ja samana paivana kun aiti ja poika paasivat sairaalasta kotiin, oli meilla muutto omaan asuntoon ja kontti Saksasta pihalla odottamassa. Muuten kaikki ollutkin kohtalaisen leppoisaa, ainakin toistaiseksi :)
 
Tama onkin hyva threadi...

Itsella kohta 11kk vanha poika. Samat tarinat tuntuu toistuvan meilla, mita tossa edella muut ovat kuvanneet. Ruoka maistuu ja kasvu seka kehitys on huikeaa seurattavaa.
Meidan kohdalla raskauden ja synnytyksen "haasteet" liittyivat siihen, etta asuimme viela Saksassa vaimon raskauden aikaan ja muutimme juuri ennen pojan syntymaa USA:han. Siina oli viime vuoden lopulla pieni kiire hoitaa taas uudessa maassa laakarit, sairaalat ja vakuutukset kuntoon ennen kuin lapsi syntyi. Kaiken huippu oli etta poika tuli maailmaan 3 viikkoa etuajasssa ja samana paivana kun aiti ja poika paasivat sairaalasta kotiin, oli meilla muutto omaan asuntoon ja kontti Saksasta pihalla odottamassa. Muuten kaikki ollutkin kohtalaisen leppoisaa, ainakin toistaiseksi :)

oho, hurjalta kuulostaa. Mitäs te siellä jenkeissä/saksassa teette? Ihan käymässä vai jäämässä?
 
Papan itse tekemää makkaraa, hirvenlihasta. Helvetin hyvää.

Kait sitä kerran kuussa kestää makkaraa vetää vaikka olis kaupastakin ja nitriittiä pullollaan.

Totta mooses makkaraa voi syödä. Eikä ollut tarkoitus mitenkään arvostella ruokavaliota, tuli vain toi nitriittiasia mieleen.

OT: hirvimakkaraa :kuola:
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom