Terve JTO!
Kysyisin simppeliä asiaa - kiertäjäkalvon sain marraskuussa sheiko jr ohjelman loppumetreillä hajalle, jonka jälkeen kuntouttanut vaivaa joulu-maaliskuun. Kunnes koetti huhtikuu ja huomasin että pystyy taas varioiden tekemään penkkiä - eli kapeaa penkkiä jalat ilmassa
pystyy tekemään ilman kummoisempiakaan oireita. (teen siis penkin aina jalat ilmassa - niin teen myös kapean voimapunnerrus kun on "laji")
Eli vaiva alkaa olla kuntoutunut, mutta leveällä otteella ei kärsi vielä kovin ihmeitä tehdä - niin oon pitäytynyt nyt tuossa kapeassa kokonaan nytten.
Niin näkisitkö hyvänä että veivaa tuota kapeaa penkkiä niin kauan kunnes kärsii taas normaaliotteen pariin palata, ja onko tuosta haittaa vaikka tekisi sitä nyt sitten määrällisesti reippaasti, 2-3x viikossa? Eli onko lähestymistapa mielestäsi ihan optimaalinen tai
miten tälläinen paluu penkin pariin olisi hyvä tehdä tai mitä oot suositellut kiertäjäkalvovaivan kanssa pähkäilleille? Olkapäässä ei siis tunnu yhtikäs miltään vaikka tekee ihan maksimiakin kapealla otteella. voimatasot on toki tippuneet, mutta olkapää kärsii tuollaiset pidemmät sekä lyhyetkin 2x4,5x5 jne sarjat ihan helposti vaikka ne olisivatkin ihan suht koht tiukalla painolla tehty. Esimerkiksi tuossa viime viikolla nousi 2x140 kapealla otteella, kun ennen vaivaa sama olisi tullut n.160kg. Takapakkia siis toki - muttei niin älyttömästi etteikö kirimällä sitä saavuteta.
Ja vielä - onko normaalia että kapeaa penkkiä pystyy tekeen täysillä - muttei leveällä otteella pysty olkapään kanssa pelata penkkiä kuin tuollasilla 50kg lämmittelypainoilla?
Kiitos avusta jo etukäteen.