Perheen ja läheisten suhtautuminen punttitreeniin

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Ertsi
  • Aloitettu Aloitettu
En nyt punttia juuri treenaa, muuten kyllä tullut urheiltua ja kilpailtuakin jopa. Mun perhe on ainakin sellainen klassinen duunariperhe, kaikki on turhaa paitsi työnteko ja verojen maksaminen. Ei ne mitään ikinä tajua, turha odottaa mitään kannustusta. Tämän oppinut hyväksymään jo ajat sitten enkä mitään hyväksyntää edes hae omille jutuille, tulee vaan riitoja.
 
GAZOZ.FI
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Mulla on vahnemmat, poikaystävä ja osa kavereista tosi aktiivisena tukemassa mun punttitreeniä :) Vanhemmat harrastaa kaikenlaista urheilua, uintiharrastuksen aikana ne oli aktiivisesti mukana valmentamisessa ja katsomassa jokaset kisat. Nykyään varsinkin äiti pyytelee treenivinkkejä, haluaa treenata samaan aikaan ja semmosta. Poikaystävä treenaa myös, mutta eri salilla.
Salilla käy paljon ystäviä, mutta sitten on toinen kaveriporukka joka ei ymmärrä ollenkaan miten voin omistautua näin jollekin asialle, miksi en voi leffailtana mättää kiloa karkkia tms. Kerron vaan joka kerta saman tarinan, että miten tarvitsen elämään säännönmukaisuutta, ja että joku (treeniohjelma + ruokavalio) hallitsee sitä, niin ei tartte ite miettiä liikaa :) ja että se on suuri osa mun elämää

Kaikenkaikkiaan mulla on niin kannustavat taustajoukot että välillä meinaa itku tulla siitä liikutuksesta :) :haart:
 
No tietysti kaikki raskaat hommat joudun tekemään kun "sähän kerta nostat niitä punttejaki" mutta auta armias jos joku nakki sattuu sille ajalle ku mun pitäs treenata, ketään ei vois kiinnostaa vittuakaan.

Ja palautusjuomathan ovat vaan "höpöhommia".
 
Ei vielä ihan tommosta läppää palautusjuomista tuu, ehkä sen takia kun "ammattitaitonen" saliohjaaja oli sille ohjelman tehny ja palautusjuomaa suositellu. Jaksohan se sitä lopulta 2kk :D

Legendaarisin on tuo, tekisit poika oikeita töitä ja hakkaisit vaikka noita halkoja tuolta - ei tarviis mihinkää salille lähtee.
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom