Pelko

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja DayOne
  • Aloitettu Aloitettu
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Vilkas sanoi:
Miten lääkkeet paniikkihäiriöihin toimii? viekö kokonaan pois? sivuvaikutuksia ym?

Nykyään on aikas hyviä lääkkeitä. Paniikki oireet saadaan suhteellisen hyvin kuriin. Esim. mulla, normaalit arkiaskareet pystyn hoitamaan ja sosiaalisia tilanteita ei tarvii vältellä. Välillä on tietysti huonojakin jaksoja jolloin mikään ei meinaa toimia, mut niiden kans on vaa opittava elää.
Paniikkiin auttaa myös säännöllinen elämä, hyvät yöunet ja muutenkin kohtullisen stressivapaa elämäntapa. Viinan kans ei myöskään kannata läträtä.
Nää mun omakohtasia kokemuksia.

Muita sivareita en ole huomannut kun alkuun vähän väsymystä ja ajoittain ei oikein seksi innosta.Senkin kestää kun tietää et niistä on apua.
 
Paniikkihäiriöön käytetään lähinnä rauhoittavia lääkkeitä,usein mukana on kuitenkin myös masennus tms.,jolloin lääkitys monipuolisempi.Rauhoittavat(xanor,opamox...)ovat kyllä hyviä,mutta vievät vetoa pois ja aiheuttavat pirunmoisen riippuvuuden.Varsinkin toi xanor.Se rentouttaa ja poistaa sosiaalisten tilojen pelkoa,mutta siitä irti pääsy on vaikeaa.Itse koitin joskus lopettaa sen kuin seinään(ei saa),niin luulin,et henki menee.Pyörrytti kaks pvää niin,etten pysynyt pystyssä ja oli kaikki mahdolliset oireet.Onneks hoksasin sen syyn ja pari xanoria tauluun ja uus lopetusyritys pitkällä aikavälillä annoksia vähitellen laskien.Lisäksi nois lääkkeissä on just se huono puoli,ettei oikein jaksa urheilla,ainakaan kovaa.
Itteä suoraan sanoen vituttaa,et oon syönyt noita lainkaan,kun nyt on käynyt ilmi,että mulla ei kait olekaan paniikkihäiriötä vaan epilepsia.Yksi epilepsian muoto muistuttaa paljolti paniikkihäiriötä.Lisäinfoa epilepsia liiton sivuilta.
 
Toi on kyl totta et monet lekurit määrää noit rauhottavia mut on olemassa myös muunlaisia lääkkeitä. Rauhottavia en käytä kun TODELLA huonolla jaksolla ja sillonkin vähän.
Mm. Seronil ja Cipralex toimivat eivätkä ole rauhoittavia.
Tietysti näissä on yksilöllisiä eroja.
 
Ville1Suuri sanoi:
Paniikkihäiriöön käytetään lähinnä rauhoittavia lääkkeitä,usein mukana on kuitenkin myös masennus tms.,jolloin lääkitys monipuolisempi.Rauhoittavat(xanor,opamox...)ovat kyllä hyviä,mutta vievät vetoa pois ja aiheuttavat pirunmoisen riippuvuuden.Varsinkin toi xanor.Se rentouttaa ja poistaa sosiaalisten tilojen pelkoa,mutta siitä irti pääsy on vaikeaa.Itse koitin joskus lopettaa sen kuin seinään(ei saa),niin luulin,et henki menee.Pyörrytti kaks pvää niin,etten pysynyt pystyssä ja oli kaikki mahdolliset oireet.Onneks hoksasin sen syyn ja pari xanoria tauluun ja uus lopetusyritys pitkällä aikavälillä annoksia vähitellen laskien.Lisäksi nois lääkkeissä on just se huono puoli,ettei oikein jaksa urheilla,ainakaan kovaa.
Itteä suoraan sanoen vituttaa,et oon syönyt noita lainkaan,kun nyt on käynyt ilmi,että mulla ei kait olekaan paniikkihäiriötä vaan epilepsia.Yksi epilepsian muoto muistuttaa paljolti paniikkihäiriötä.Lisäinfoa epilepsia liiton sivuilta.

Itsellenikin varoiteltiin tuota riippuvuutta Xanorista. Ei tapahtunut, vaikka popsin niitä silloin päivittäin, nostin annostustakin. Kyllä niistä nukahti aika hyvin luennolle, mutta parempi niin. Mutta nyt en käytä kuin 1-2 kokonaista Xanorin vuodessa (pilkon pienemmiksi lentoja varten). Jos en lentäisi en ottaisi yhtään, ja voisin nuokin Xanorit korvata alkoholilla mutta sitten en voisi ajaa.. :P
Mutta totta tuo on että jotkut tulevat riippuvaiseksi siitä. Esim muualla Euroopassa monessa paikkaa lekurit eivät tiedä mitä Xanor on, ja kun katsovat sen jostain kertovat ettei sitä myydä ollenkaan enää koska se oli vaarallista, kun ihmiset tulivat ruiippuvaiseksi.

Voi olla että en ole riippuvainen sen takia kun se todellakin tepsi, teki tehtävänsä se Xanori, eli auttoi kunnes oikeat lääkkeet nosti serotoniinitasoa tarpeeksi ylös että keskushermosto toimi taas yksinään.
 
Ville1Suuri sanoi:
.........kun nyt on käynyt ilmi,että mulla ei kait olekaan paniikkihäiriötä vaan epilepsia.Yksi epilepsian muoto muistuttaa paljolti paniikkihäiriötä.Lisäinfoa epilepsia liiton sivuilta.

Mulla on todettu joskus lapsena epilepsia lääkitys lopetettu noin. 10v sitten, jonkun aikaa sitten kun olin ollut vapaapäivänä baarinpuolella ni seuraavana päivänä lähettiin kaverin kanssa autolla ajeleen ja yht äkkiä mäkkärissä alko tuleen paha olo, se sitten jatku varmaan tunnin ja loppuvaiheessa tuntu että taju lähtis ja teki kokoajan mieli puristaa/jännittää lihaksia, olo oli sellanen että tekis mieli rentoutua mutta ei pysty sitten millään, sitten tuli ambulanssi ja varmaan 5min siitä alko yhtäkkiä helpottamaan ja sitten se olikin poissa. ?!WTF!?

Ja sillon mietin että ikinä en enää halua noita "tuntemuksia" enää ja alkanut pelkäämään aina kun tulee paha olo että se olo taas tulee...

Huomenna lekuriin - Olis sitäennen muitakin asioita hoidettavana ja VITUTTAA ihan huolella kun on taas tulossa luultavasti niin luxus päivä!... Saa nährä noitten lääkkeittenkin kanssa, aika monelle lääkeaineelle olen allerginen, VITTU HIENOO!
 
Vilkas sanoi:
Mulla on todettu joskus lapsena epilepsia lääkitys lopetettu noin. 10v sitten, jonkun aikaa sitten kun olin ollut vapaapäivänä baarinpuolella ni seuraavana päivänä lähettiin kaverin kanssa autolla ajeleen ja yht äkkiä mäkkärissä alko tuleen paha olo, se sitten jatku varmaan tunnin ja loppuvaiheessa tuntu että taju lähtis ja teki kokoajan mieli puristaa/jännittää lihaksia, olo oli sellanen että tekis mieli rentoutua mutta ei pysty sitten millään, sitten tuli ambulanssi ja varmaan 5min siitä alko yhtäkkiä helpottamaan ja sitten se olikin poissa. ?!WTF!?
!

Se nyt on ainakin faktaa että alkoholinkäyttöä seuraava päivä on todella huono päivä ihmisille joilla on paniikkihäiriö sillä serotoniinitasot ovat matalalla (=tulee helposti kohtauksia, jolloin usealla on juuri pakonomainen tarve jännittää jotain lihasta/tarttua omaan jalkaansa tms, kai sitä uskoo paremmin pysyvänsä tajuissaan tai ylipäätänsä elossa jos tuntee itsensä tarttuvan johonkin). Olen myös kuullut että epileptikoille kanuuna ei ole paras olomuoto.
 
Naene sanoi:
Se nyt on ainakin faktaa että alkoholinkäyttöä seuraava päivä on todella huono päivä ihmisille joilla on paniikkihäiriö sillä serotoniinitasot ovat matalalla (=tulee helposti kohtauksia, jolloin usealla on juuri pakonomainen tarve jännittää jotain lihasta/tarttua omaan jalkaansa tms, kai sitä uskoo paremmin pysyvänsä tajuissaan tai ylipäätänsä elossa jos tuntee itsensä tarttuvan johonkin). Olen myös kuullut että epileptikoille kanuuna ei ole paras olomuoto.

Jep tän oon ite huomannukki että kanuunassa on aika paska olo, tosin sen oon huomannu vasta nytten ton hässäkän jälkeen, ennen ei oikeastaan haitannu vaikka olis ollu millanen kanuuna.
 
Yks aika outo juttu on,et monet sanoo,et alkoholi ajaa saman asian kuin rauhoittavat,jos sairastaa paniikkihäiriötä.Itellä ainakin viina pahentaa oloa,ainoastaan yhdessä lääkkeiden kanssa on rento ja hyvä fiilis,niinkuin viinasta pitäisi.Ja sekään ei ole kauhean terveellistä.
 
Ville1Suuri sanoi:
Yks aika outo juttu on,et monet sanoo,et alkoholi ajaa saman asian kuin rauhoittavat,jos sairastaa paniikkihäiriötä.Itellä ainakin viina pahentaa oloa,ainoastaan yhdessä lääkkeiden kanssa on rento ja hyvä fiilis,niinkuin viinasta pitäisi.Ja sekään ei ole kauhean terveellistä.

Omakohtasesti viina ainakin parantaa oloa (nousuhumalassa) en tiiä miks, ehkä pää ei ole niin täysillä mukana tai sitten on keskittynyt johonkin ihan muuhun, laskuhumala/kanuuna on sitten ihan eri. :curs:

Ennen toi mun pelko tohon paniikkihäiriöön oli syynä se että oli kauhea nälkä ja rupesin sitten heti syömään niin eihän syömisestä tuu yhtään mitään jos jännittää jne. ja alko vaan ajatteleen että on pakko syödä ni tulee parempi olo, sitte ajattelin että ei se heti kumminkaan vaikuta jne.

Yks ilta oltiin kahen kaverin kanssa huoltiksella ja join limua, sitten tuli mieleen että jos tulis huono olo, ehin ajattelemaan tota asiaa ehkä nanosekunnin ja alko päässä vispaamaan ja oli pakko mennä ulos.
 
Ville1Suuri sanoi:
Juu,yleensä se paha olo alkaa,kun alkaa miettiä sitä,ja sitä ei pysty olemaan miettimättä.Välillä hermot meinaa lähteä.

Jep, yks mitä aina tekis mieli tehdä kun alkaa tuleen sellanen olo on: hakata nyrkkeilysäkkiä :D helpottaiskohan?
 
Vilkas sanoi:
Jep, yks mitä aina tekis mieli tehdä kun alkaa tuleen sellanen olo on: hakata nyrkkeilysäkkiä :D helpottaiskohan?


Ei, itselläni ainakin meni kaikki voimat enkä olisi jaksanut edes ovea avata saati sitten lyödä säkkiä. Jonka lisäksi en olisi edes säkkiä nähnyt siinä tilassa "mikä säkki missä" :P ulos vaan, poistumalla tilanteesta jossa olo alkaa on varmempi tapa. Voimatkin palautuvat samantien, ja kykenee taas ajattelemaan selkeästi.
Toki ihmiset on erilaisia.
 
Joo, mutta yleensä ennenkun se heikotus tulee niin sen huomaa vähän ennen ja sillon on armoton vitutus että "TAASKO?" ni vois lyödä pari iskua säkkiin että se ei sitten tuliskaan (=pystyis keskittymään...)
 
Ville1Suuri sanoi:
Juu,yleensä se paha olo alkaa,kun alkaa miettiä sitä,ja sitä ei pysty olemaan miettimättä.Välillä hermot meinaa lähteä.

Heh. Vähän huono olo tuli kun aloin miettimään näitä edellä mainittuja yrjö juttuja :D.

Allekirjoittaneella on myös yrjöpelkoa. Närästys korostaa sitä entisestään, mutta onneksi ei ole närästänyt pitkään aikaan.
 
Ville1Suuri sanoi:
.......että mulla ei kait olekaan paniikkihäiriötä vaan epilepsia.Yksi epilepsian muoto muistuttaa paljolti paniikkihäiriötä.Lisäinfoa epilepsia liiton sivuilta.


Onko tohon lääkitys?
Vai miten hoidetaan?

Ärsyttää taas aika huolella....
 
MrBuffet sanoi:
Pahinta on sosiaalisten tilanteiden pelko, joka rajoittaa elämää todella paljon.

Mitähän ite tähän kirjoittaisi. Sosiaalisten tilanteiden pelkoa löytyy täältäkin. Rajoittaa normaalia elämää todella paljon sekä vaikeuttaa työtä. Se alkoi niin, että jos jouduin palaveriin jossa minulta kyseltiin jotain asioita ja kaikki tuijottaa niin alkoi ahdistaa aivan käsittämättömän paljon, alan puhumaan helvetin nopeesti jotta pääsisin siitä vaan pois ja alkaa tuntua että naama punottaa.. Ja kun tajuan että naama punottaa niin se alkaa punottaa ja kovaa. Tilanne on kyllä pahentunut entisestään koska nyt samaa tapahtuu välillä jo ihan kahdenkeskisissä keskusteluissa jonkun tuntemattoman kanssa (siis töissä).

Uusien ystävien saaminen on lähes mahdotonta, koska en uskalla olla heidän kanssaan missään tekemisissä. Jos tapaan joskus uuden ihmisen ja tämä tulee vaikka kadulla vastaan, yritän kiertää koska en osaa jutella mitään ja käyttäydyn tahtomattani oudosti jos kohtaamme. Sitten minua pidetään siksi aika outona, mutta kyse on vain siitä ettei "uskalla" kohdata puolituntemattomia ihmisiä.

Muutettuani helsinkiin olen myös alkanut varoa entistä enemmän ihmisiä kadulla. Vaikka myllyä ei ole tullut kuin kerran pari, niin joutuu pälyilemään epämääräisten kohtaamisten varalta. Monesti on tullut kierrettyä epäilyttävä henkilö, mutta nykysin yritän "siedättää" menemällä suoraan tilanteeseen. Poislukien esim. jos sporassa istuessa niskan taakse tulee nisti mumisemaan sekavia, sillon yleensä poistun paikalta.

Nää jutut tuntuu kyllä siltä, että ne vaan pahenee kun niille antaa vallan. Mutta aina vaan ei pysty taistelemaan vastaan vaikka kuinka haluaisi. Korkeanpaikankammo mulla on aivan lamauttava, jalat halvaantuu ja päässä heittää, enkä pysty tekemään sille mitään.
 
Vaikuttaako esim. kahvi tai muut joka päiväiset matskut jotenki ahdistuneisuuteen?
Tuntuu ainakin että kun on juonu paljon kahvia niin että se alkaa kuumottaa ja pulssi kohoaa yms.
Itsehän juon kahvia n.10 kuppia/päivä :rolleyes:

Ehdottomasti eniten ahdistaa sellaset "viralliset" tilaisuudet jossa istutaan parhaimmillaan tumma puku päällä selkä suorana isossa ihmislaumassa.
Sitten kun syystä tai toisesta huomio kääntyy itseen, tuntuu siltä että oikein päässä suonet sykkii ja että koko maailma tuijottaa hiljaa,ja että on pakko poistua vaikka tekosyyllä vessaan.

...mutta tuommosten pokkuroimis tapahtumien ahdistavuus on varmaan ihan normaalia, en ole ainakaan tavannu ketään joka niistä myöntäis tykkäävänsä :lol2:
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom