Way to go dad! Hienoa kuulla, että siellä barbit pyörii ja laku maistuu
Mielestäni on tärkeää heittäytyä mahdollisimman paljon lapsen tasolle, oli se sitten barbien katselua, prinsessaleikkejä tms. Lapsilta vaaditaan kuitenkin jatkuvasti paljon; "tee sitä, älä tee tota, tule tänne, mene tonne, tee näin, älä tee noin", joten sen kerran kun hän pyytää minua tekemään/leikkimään jotain mitä hän haluaa, niin mielestäni minunkin tehtävä on tässä tapauksessa "totella" ja osata lähteä mukaan.
Itsekin vietän kuitenkin 8h päivästä jo töissä, joten tästäkin syystä asetan aina yhteisen aikamme omien menojeni edelle. Toki poikkeuksia joskus tulee, kyllähän oma pääkin vaatii myös välillä huilia. Koen kuitenkin, että en ole joutunut tippaakaan tinkimään omista harrastuksistani isän roolin myötä - kaikki onnistuu kyllä, kun on halua ja muokkaa aikatauluja hieman sen mukaan (nukun sitten hieman vähemmän öisin, mutta omapahan on valintani).
Yhdyn täysin sanomisiisi; lapset on aika vähän aikaa kuitenkin "pieniä" ja aika kuluu vittumaisen nopeesti siinä suhteessa... Ja uskon, että se kestävä suhde lapseen luodaan juuri tänä aikana. Kuten sanoit, itselle on aikaa yllin kyllin vielä sitten tämän ajanjakson jälkeen. Hämmentävän samankaltainen ajatusmaailma, kuin itselläni.
Kiitos ja hyvää barbien ja bodauksen täyteistä syksyä!